Kukkakierros

 Kuvia kertyy kiitettävään tahtiin, vielä kun olisi enemmän aikaa niistä kirjoittamiseen ja julkaisuun. Tässä muutamia räpsyjä tältä viikolta.

Valkoiset helmililjat ja pinkit tulppaanit ovat hyvä yhdistelmä. Tykkään enemmän valkoisesta helmililjasta kuin siitä perinteisestä liilasta. Liilaa olenkin karsinut aika paljon ennen kuin se valloittaa koko puutarhan.

Hyasintti 'Woodstock' teki tänä vuonna ihan oikeat kukinnot eivätkä sellaisia missä on vain muutama kukka pitkässä varressa. Olisiko olleet syksyllä ja talvella olosuhteet sopivat sipulin kasvamiselle. Tykkään näiden väristä paljon, harvassa kukassa on näin hieno liilanpunaisen sävy. Olisiko purppura tuolle oikea sävyn nimi.

Nämä helmililjat ovat luultavammin lajiketta 'Touch of Snow'. Istutin niitä 2021arboretumiin 24 kpl, ovat runsastuneet melkoisesti. Niitä kasvaa pitkä rimpsu kukkapenkin reunassa, kuvassa näkyy vain osa.

Kirjopikarililjoista vasta tykkäänkin. Tuossa kasvuston edessä näkyy iso täysin vihreä rypäs. Se on siementaimien kasvusto joka pitää siirtää väljemmälle paikalle. Kirjopikarililjat ovat tehneet paljon siementaimia, tuntuvat viihtyvän meidän savimaassa. Ihan vasemmassa alakulmassa näkyy yksi valkoinen. Niitä en ole tähän istuttanut, ilmeisesti osa siementaimista tulee valkoisina.

Valkokellertävä kerrottu esikko pitäisi jakaa. Vaatii suurta uskallusta. Samoin vaatii jakamista sen kupeessa kasvava persikanvärinen esikko, näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Osan jätän itselleni ja osa taitaa päätyä myyntiin Avoimiin Puutarhoihin 6.7.2025.

Ensimmäiset tulppaanit kukkivat. Minulla on paljon Darwineita koska ne kukkivat iloisesti vuodesta toiseen. Meilläkin on samaa hometautia osassa tulppaaneja kuten muuuallakin, mutta pahoilta vaurioilta on vältytty. Se saattaa auttaa, että piha on valoisa ja tuulinen ja kuivuu nopeasti sateiden jälkeen.

En muista istuttaneeni perunanarsisseja. Löytyi lajiketieto 'Cheerfulness' joka tuli jossain syyssipulien sekoituspussissa. Joten ehkä eivät olekaan perunanarsisseja, vaan jotain sinnepäin. Samalla kun kävin viime vuoden istutustiedot läpi, selvisi ettei 15 istutetusta turkintalventähdestä näy jälkeäkään. No, aina ei voi voittaa, ehkeivät kestäneet vime talven kaltaista epätalvea. Uusi yritys ensi syksynä.

Kasvihuoneen lämmitystä ja kasvun ihmettä

 Kylmiä öitä ja päiviä tiedossa. Aion siitä huolimatta pitää taimia kasvihuoneessa ja siellä ovat nytkin. Jotain lämmitystä piti keksiä ja muistin kaapissa lojuvat tuikut ja kynttilät. Ehkä niistä on apua.

Kasvihuoneessa oli 10 astetta lämmintä kun kävin virittelemässä tuikut ruukkujen alle. Myöhemmin lisäsin kynttilän yhteen ruukkuun ja sijoitin sen uuniin. Laitoin tuikkuja myös toiselle puolelle kasvihuonetta. Tänään päivällä huoneessa oli lämmintä + 11 astetta. Daaliat, kelloköynnökset ja tuoksuherneet ovat kaksinkertaisen harson alla, muut taimet ilman harsoa. Kaikki selvisivät ainakin viime yöstä, kynttilä oli lämmittänyt vanhaa hellaa ja tuikut ruukkuja, jotka taas jakoivat lämpöä koko huoneeseen.

Luumulehtoon on tulossa kurjenpolvea. Lidlistä löytyi kivan oloinen minulle uusi lajike. Ostin ensin yhden pakkauksen ja sitten tajusin, että haluan lisää. Kävi tuuri, löytyi kaksi lisää ja olivat vieläpä alennuksessa. Nyt näitä on kasvamassa riittävästi.

Otin syksyllä talteen pikkiriikkisiä valkoisen vuorijumaltenkukan siemeniä ensimmäistä kertaa. Mikä ihme, ovat itäneet lasikuistilla. Toivottavasti saan monta uutta taimea levitettäväksi hortensiapuutarhaan.

Vaihdoin Nilan kanssa siemeniä ja sain kahta erilaista esikkoa. Toinen on itänyt näin hyvin mutta toinen ei vielä ollenkaan. Odotellaan, se saattaa olla kaveriaan hitaampi.

Sinivuokon taimi on kasvanut itsestään kannonkoloon. Sellaisen omavaltaisen päätöksen ei voi muuta kuin hyväksyä ja toivottaa uuden taimen tervetulleeksi.

En ole ostanut yhtään keväällä myytävää sipulikukkaa, en edes tulppaaneja maljakkoon. Viimevuotiset tete-narsissit ilahduttavat puutarhassa, näitä kukkii useammassa kohdassa ja kaikki yhtä runsaasti. Uutta kukinta tuskin nähdään, mutta kertakin ilahduttaa. Näissä saa ikään kuin kahteen kertaan kukinnan yhdellä maksulla.

Kahden päivän sade on tauonnut. Pitäisi mennä siirtämään lisää lumikelloja, vielä on kolme kukkimatonta kasvustoa jotka aion jakaa ja siirtää. Kun laittaa toppatakin päälle, pipon päähän, saappaisiin paksut villasukat ja käteen hyvät hanskat niin eiköhän siellä tarkene.

Päivät puutarhassa

 Viikonloppu oli silkkaa puutarhaa. Sain paljon aikaiseksi. Navetan takana ollut hakekasa on tyhjennetty ja paikka siivottu. Vadelmat on leikattu ja niille on laitettu katetta. On täytetty kasvulaatikoita, kitketty kymmeniä voikukkia, siivottu humalan vanhat versot pois, tyhjennetty puutarhakompostorit loppuun ja käännetty maatumaan jäävä aines. Lisäksi olen purkittanut kymmeniä jako- ja siementaimia taimitoria varten. Koulin tomaatit ja järjestin kelloköynnökset ja niin paljon muuta pientä puutarhatyötä. 

Kananmuna, se tulee tästä valkoisesta esikosta mieleen. Munaesikko kuten sitä itse kutsun. Tuo järkyttävän suuri voikukka kiven vierestä on muuten poistettu, kuvaan se ehti tulla. 

Tietääkseni en ostanut yksivärisiä keltaisia narsisseja, mutta onhan niinkin saattanut käydä. Narsisseissa kirkkaan keltainen on sallittua, etenkin jos ovat kevään ensimmäiset avautujat.

Ensimmäistä kertaa onnistun persianpikarililjan kanssa. Tai ainakin mahdollisuudet ovat suuret, pakkasyöt saattavat kääntää tilanteen huonommaksi. Kummassakin taimessa on nuput, en malta odottaa näiden kukintaa.

Lumikit ovat mukavasti lisääntyneet. Joka vuosi tulee pari kolme kukkaa lisää. Taustalla näkyy ihana liila kiurunkannus, etelänkevätesikkoa ja paljon pikkukäenrieskaa.

Vanhin elossa oleva jouluruusu on jo komea puska. Viime talvi oli jouluruusuille suotuisa, ei yhtään menetettyä tapausta. Jopa oman puutarhan siementaimet ovat hengissä.

Tammen alla kasvavat scillat ovat ottaneet kunnon leviämisspurtin. Unelma scillamerestä alkaa toteutua.

Keltaine meri meillä jo onkin, pikkukäenriskojen meri. Tällä kertaa suurin yhtenäinen alue on navetan takana, toinen on kivimuurien luona, sen kuvasin viime keväänä. Tämä on keväällä yksi lempikasveistani.

Tämän viikon vapaapäiviksi toivon sateetonta säätä, kylmä ei haittaa, mutta sateella ei ole kiva olla puutarhassa. 

Vielä vähän

 Kun maan sulaminen ja puutarhamyymälän superale sattuivat samalle viikolle, en voinut vastustaa kiusausta hankkia vihonviimeisiä kukkasipuleita. Ehdin myymälään niin, että valikoimaa oli kiitettävän paljon. Taimikassillinen sipuleita oman valinnan mukaan maksoi vitosen, oma valikoimani painoi 4,8kg kun kotona punnitsin kassin.

Narsisseja, kerrottuja tummanpunaisia tulppaaneja, lumikelloja, scilloja, posliinihyasintteja, krookuksia kasvitieteellisiä tulppaaneja ja kuusi keisarinpikarilijaa, nämä kaikki siis vitosella. Sipuleiden määrää en laskenut, mutta satoja niitä oli.

Onneksi istuttaessa oli pieni apulainen mukana. Luujauhoakin löytyi omista varastoista keisarinpikarililjoille. Osa sipuleista meni kasvihuoneen tienoille, ja osa hortensiapuutarhaan ja sen viereiseen uuteen alueeseen.

Tänään istutin vesisateessa kauden viimeisen taimen, alesta löytyneen jouluruusun. Kokemukseni mukaan, myös näin myöhään istutetut voivat menestyä. Minulla on muutama taimi hengissä jota on istutettu kolme vuotta sitten 23.12. ja hyvinvoivia ovat.

Myös jouluruusu pääsi uudelle alueelle. Verkon sisällä on pieni koristekirsikka. Puutikku jouluruusun edessä on merkkinä paikasta johon kylvin Minnalta Mamman puutarhasta saatuja valkoisen näsiän siemeniä. Loput siemenet kylvän sisälle jääkaappiin saamaan kylmäkäsittelyn. Minna ei tiennyt syntymäpäivääni tällä viikolla, mutta osasi lähettää siemenet juuri syntymäpäiväkseni. Kiitos!

Puutarhan tarkistuskierroksella törmäsin kasvihuoneessa uskomattomana näkyyn. Krassi joka kasvaa lattiakivien välistä, on vieläkin hengissä vaikka meillä oli pakkasta sekä päivällä, että yöllä useamman vuorokauden.

Arvatkaa mitä nämä vihreät heinät ovat? Ne ovat kaurajuuren taimia. Niitä on kasvimaa täynnä. Tänä vuonna siemenet itivät herkästi ja itävyys taisi olla 100%. Hukun taimiin jos kaikki selviävät talvesta hengissä. Riittää jaettavaksi eteenpäinkin. Eipä ole ollut ennen tällaista kaurajuuri-invaasiota vaan päinvastoin pulaa taimista.

Jätin kasvihuoneen vieressä kasvavat kaukasian kirahvinkukat talventörröttäjiksi. Ovat kauniita taivasta vasten silmiin osuessaan. Toki tämäkin tarkoittaa siementaimia siellä ja täällä, mutta se ei haittaa, minähän tykkään kitkemisestä.

Tämän viikon tuulet toivat loputkin lehdet alas puista, pääsen vielä haravoimaan ja sopivasti on luvattu kuivempaa keliä. Pikku pakkanenkaan ei haittaa, silloin lehdet on mukava haravoida ja kevyt viedä kompostiin.

Kriittiset hetket

 Joudun olemaan pari päivää pois puutarhasta juuri kun kirsikkapuut ja omenapuut ovat tulossa kukkaan. Toivottavasti kukinta alkaa vasta kun palaan kotiin. Puutarhassa tapahtuu tällä hetkellä paljon lyhyessä ajassa, huonoin mahdollinen hetki olla pois sieltä. Kriittiset hetket menossa ja niitä en haluaisi missata.

Yksi lempinäkymistä josta on otettava kuva joka vuosi. Happomarja 'Aurea' tummalehtisen koristeomenapuun alla. Omenapuu ei ole vielä koskaan kukkinut. En tiedä kukkiiko, olen kasvattanut puun siementaimesta enkä osaa sanoa miten sellainen käyttäytyy.

Tulppaani 'Virichic' teki tänä vuonna peräti neljä kukkaa. Sinnikkäästi pysyttelee elossa vaikka on jo varmaan kymmenen vuotta vanha istutus.

Siirsin viime kesänä libanoninlaukat pyykkikalliolta arboretumiin. Tykkäsivät siirrosta ja uudesta kasvupaikasta joka kylpee auringossa. Pieni valkonen kukka ei paljoa erotu, mutta kun se on värikkäiden tulppaanien seassa, valkoinen erottuukin paljon selvemmin.

Tämä tulppaanien ja narsissien sekoitus ei ole ihan sitä sävyä mitä oli pussin kuvassa. Kelpaa kuitenkin minulle ja tulppaanit toistavat kivasti niiden yläpuolella näkyvän keisarinpikarililjan oranssia sävyä. Ja ihan kivasti sopivat 'Musta Rudolf' koristeomenapuun lähes mustiin lehtiin.

Metsätulppaani ei lisäännyt mutta ei myöskään häviä. Muutama kukka siihen on taas tulossa.

Kasvihuoneen edustan loistoa. Tänä kesänä on tavoitteena saada alue valmiiksi. En vain osaa päättää kuinka paljon tulee istutuksia ja kuinka paljon kivituhkaa. Tulppaanien aika oli nopeasti ohi, tänään aloitin leikkaamaan ensimmäisiä kuihtuneita kukkia pois. Teain alueelle ensimmäisen kitkennän, arboretumin sain valmiiksi eilen. Enää on vain luumulehto kitkemättä ja kaikki penkin kanttaamatta. Aikataulussa ollaan.

Keltakielokki on ollut hyvin talvenkestävä. Se on kasvi joka on muistettava, muuten se jää huomioimatta.

Arboretumin oranssit Darwinit eivät jää huomaamatta. Niiden väri on sallittu sillä tulppaanirivi päättyy japaninruusukvitteniin joka kukkii yhtäaikaa tulppaanien kanssa samansävyisin oranssein kukin. Minusta tämä on samaa tulppaani kuin ylempänä oleva oranssi tulppaani.

Mukavaa alkuviikkoa, minä vietän sen tutustumassa Brysseliin.

Koiranhampaasta kukkaruukkuun

 Ei tuolla puutarhassa tahdo pysyä kasvun perässä. Etenkään jos joutuu olemaan sieltä pari päivää pois. Yhtäkkiä luumupuu on kukassa, rusokirsikan kukinta on ohi ja koristeomenoista löytyy suuret nuput. Voi tätä kevätaikaa, niin hektistä mutta ihan parasta.

Viime syksynä hankittuja keltakoirahampaita kukassa. Kolme muuta yksilöä kasvavat toisessa kohtaa. Vanhasta kasvustosta nousi yksi joka kukki hyvin kituliaasti.

Viime syksynä istutettuja narsisseja. Nämä olivat sekoituspussissa tulppaanien kanssa, tulppaanit voisivat kukkia samaan aikaan sillä näiden värien pitäisi sointua yhteen. Joku vanhempi hyasintti yrittää ponnistaa lehtien lomasta.

Paljoa en narsisseja istuttanut viime vuonna, edellisen kuvan narsissit ja nämä. Syy on se, etteivät oikein viihdy meillä.

Anteeksi, kuva onkin väärinpäin. No saa siitä selvän. Ihmettelin mitä nousee kasvimaan viereisestä uudesta alueesta näin runsaasti. Sitten keksin. Keitin viime syksynä ruusukvittenin hedelmistä hilloa ja otin niistä siemenet talteen. Laitoin siemenet multaan yhteen kohtaan kukkapenkkiä ja tässä on tulos, paljon ruusukvittenin taimia. Taidan yrittää laittaa muutaman purkkiin ja koittaa kasvattaa kunnon taimiksi.

Toinenkin unohdus tuli. En muistanut, että hankin vuosi sitten Türin kukkamarkkinoilta kerrotun lumikin. Olipa iloinen yllätys nähdä siinä peräti kolme kukkaa. Kuvaa ottaessa yksi kukka oli jo varissut maahan.

Eikä siinä vielä kaikki, kolmaskin yllätys nousee. Tarhakellokärhö 'Aljonushka' nousee näin rivakasti maasta. Samoin nousee toinenkin Aljonushka. Tällä kertaa yritys onnistui.

Juhlia varten laitoin pienen ruukkuistutuksen uudelle laatoitukselle. Köynnöstuessa on tarhaviinikärhö 'Rubra' joka löytyi muutama viikko sitten Lidlistä. Sinisessä kattilassa on talvehtinut valkoinen käenkaali. Suurimmassa ruukussa on Austin-ruusu Pilgrim, sinkkiämpärissä pinkki käenkaali ja matalassa metallivadissa luonnonvarainen käenkaali. Pari viikkoa on aikaa tuuheutua juhliin. Jos oikein jää aikaa, niin saatan hakea tuohon vielä pari ruukkua ja vähän kesäkukkia mutta tykkään hyödyntää näitä jo olemassa olevia ja ei niin perinteisiä kesäkukkia.

Mies teki laatoituksen pari viikkoa sitten. Käytimme perusbetonilaattaa, meidän mielestä se käy vanhaankin taloon, on edullinen ja nopea tehdä. Reunukset tulivat samasta tavarasta kuin mitä on uuden kasvihuoneen lattia, kiviä on vieläkin jäljellä. Ulko-ovi kaipaisi maalia mutta tehdään se sitten joskus.

Huomenna on vapaapäivä, tosi kylmä säätä luvattu mutta eiköhän puutarhassa tarkene, puutarhatoppis on vielä pesemättä.

Jostain tuli kiire

 Lämpö toi pienen kiireen puutarhatöihin. Olisi niin monta asiaa jota olisi saatava tehtyä heti keväällä. Osa töistä jää kyllä väkisinkin myöhäisempään aikaan, kesäkuulle tai heinäkuulle.

Kirjopikarililjojen kausi on alkanut. Niitä on tänä keväänä enemmän kuin koskaan. Siementaimet kukkivat ostettujen rinnalla. Valitettavasti myös liljakukot ovat heränneet. Eilen löytyi kuusi ja tänään kaksi liljakukkoa. Tarkistuskieros on tehtävä pari kertaa illassa.

Tämä helmililja taitaa olla lajiketta 'Grape Ice'.  Kiva kun on kotiutunut ja jopa lisääntynyt.

Tumman verivaahteran alla on noussut yksinäinen 'Minnow' narsissi. Ne on istutettu monta vuotta sitten eikä yhtään ole kukkinut pariin vuoteen. Olin ehtinyt unohtaa koko narsissit.

Helmililjat ovat meillä viihtyvää sakkia. Kuvassa valkoista helmililjaa pinkin esikon kaverina. Taustalla näkyy tavallista sinistä helmililjaa ja edelliset 'Grape Ice' helmililjat.

Hyasintit aloittelevat kukintaansa. Nämä ovat jotain sekoituspussia, istutettu monta vuotta sitten. Kukkivat näin hyvin joka vuosi.

Pallolaukka on ollut ahkera siementäjä, tuon pionin ympäristö on täynnä pallolaukan alkuja. Taidan purkittaa osan ja osan siirrän toisaalle.

Itse en ollut kiinnittänyt mitään huomiota liilan palloesikkoni sävyihin, mutta tarkkasilmäinen Nila Lappalainen etelässä-blogista huomasi, että tämä toinen palloesikkoni on huomattavasti tummempi kuin hänen palloesikkonsa. Ja toden totta, tämä on todella tumma.

Ja tässä paljon vaaleampi joka on kasvatettu itse siemenestä. Tumman palloesikon taimen olen ostanut Prismasta, siitä on jo aikaa hyvä tovi, vuosia.

Kiireet puutarhassa jatkuvat, aloitin tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen siirtämisen kasvihuoneeseen. Ensin totuttelemaan ja viikonloppuna siirrän ne lopullisiin kasvuastioihinsa.