Kukkia

Ihanaa, lämpö palailee tälle puolelle Suomea. Tänään tarkeni jopa t-paita päällä puutarhatöissä. Puutarhassa vihertää ja kukkii jo kovasti. Viikonloppuna kuulin ensimmäisen käen kukunnan ja mies leikkasi osan nurmikkoa. Selviä alkavan kesän merkkejä.

Olipa loistoidea laittaa ylimääräiset punaiset esikot oikopolun reunaan. Ihan vain esikoiden takia tuosta pitää kulkea usein. Tämä on sitä idioottivarmaa esikkoa jota minulla kasvaa vähän siellä sun täällä. Löytyy myös liilana joka on yhtä kestävä lajike.

Pari vuotta sitten rohkenin siirtää valkoiset tarhakylmänkukat. Molemmat sietivät siirron ja kukkivat tänä keväänä kauniisti. Toinen yksilö on kuvatun takana, niitä on hankala saada samaan kuvaan.

Olipa yllätys kun näin tämän vaaleanpunaisen valkovuokon. En muistanutkaan hankkineeni sellaista. Toivottavasti viihtyy ja menestyy.

Näiden sinisten hyasinttien lajikenimi on kadonnut. Melkein tykkään näistä enemmän näin, kun kukkivat vain vähän kuin silloin ensimmäisenä keväänä, kun olivat järkyttävän kokoiset kukinnot. Näiden väritys näkyy kauas joten hillitympi kukinta riittää.

Vuokkoängelmä edustaa puutarhan vaatimatonta kauneutta, sellaista siroa osastoa. Ensimmäisen vuokkoängelmän tapoin huonoissa olosuhteissa, tämän toisen kanssa olen onnistunut. Hortensiapuutarha näyttää olevan monen kasvin mieleen.

Onkohan tämä kerrottu keltavuokko? Sellainenkin keltainen kuin aurinko löytyy hortensiapuutarhasta. Ihan en ole varma tykkäänkö, mutta taidan kuitenkin tykätä, onhan tämä kaunis.

Japaninkääpiökirsikka 'Kojo-no-mai' kukkii mutta ei kovin monella kukalla. Kukat erottuvat kuvasta lisäksi kovin huonosti. Kuten edellisessä postauksessa näytin, se on kuitenkin kasvanut kovasti. Mieluummin saa näin alussa keskittyä kasvamiseen kuin kukkimiseen.

 

Maisemointia

 Tänään piti laittaa pensastomaatit kasvihuoneeseen, mutta en ehtinyt. Se on urakka jota ei tehdä tunnissa eikä kahdessa joten jätin työn suosiolla huomiseksi. Tämän päivän suurin työ oli tehdä valmiiksi hortensiapuutarhan yhdistäminen vanhaan istutusalueeseen. Muuten alueen epäsiisteydellä ei olisi ollut mitään väliä, mutta juhlia varten haluan paikan siistiksi vaikka kasvit tulevat vasta ensi vuonna.

Alueelle oli jo aiemmin tyhjennetty kompostit ja tuotu kivetyksen alta poistettua multamaata. Tänään levitin sanomalehdet päälle ja peitin ne vielä vanhoilla pussilakanoilla. Pitkät puunrungot ovat rajaamassa polkua multa-alueesta.

Ja sitten vielä alueen maisemointi. Multaa on vain parin sentin kerros, sen verran, että kankaat peittyvät. Kasvit tuohon tulevat vasta ensi vuonna kunhan kaikki alla olevat rikat ja nurmikko ovat kuolleet.

Huomenna, äitienpäivänä syödään ulkona rusokirsikan alla. Voimme samalla viettää hanamia. Oli nappivalinta istuttaa puu talon eteen, puutarhakaluston ylle.

Perjantaina istutin töiden jälkeen runkotomaatit vanhaan kasvihuoneeseen. Kaikkiaan tuli 14 kappaletta taimia. Homma kävi nopeasti sillä oli muokannut mullan jo aiemmin eikä tässä huoneessa puljata ruukkujen kanssa. En muista olenko koskaan istuttanut näin matalia tomaatteja kasvihuoneeseen, kerrankin olivat venymättä liikaa sisätiloissa. Tuosta on hyvä lähteä venymään kohti kasvihuoneen kattoa. Harso suojaa auringolta sillä en ulkoiluta taimia ennen kasvihuoneeseen laittoa.

Aurinko paistoi lähes koko päivän pilvettömältä taivaalta. kasvihuoneen vierustan viime syksynä istutetut Darwin-tulppaanit tulivat nopeasti kukkaan ja tuntuu, että kukinta on ohi hetkessä. 

Kasvihuoneen seudun vanhin alue kukkii upeasti. Valkoiset helmililjat, keltaiset etelänkevätesikot ja pinkit esikot ovat kaunis yhdistelmä.

Tästä olen erityisen iloinen, valkovuokot ovat löytäneet ihan itsestään kannonkolosta uuden kasvupaikan.

Ärtsympääkin väriä löytyy vuokoista. Punainen tarhakylmänkukka teki muutaman kukan. Liila kukki vain parilla kukalla enkä ehtinyt ottaa siitä edes kuvaa. Vanha valkoinen ei kuki vielä, uudempi teki kaksi pientä kukkaa.

Nyt siirryn netin pariin, tarvitsen kurkuille pari uutta ruukkua, pitää tehdä vähän hintavertailua ennen ostopäätöstä.

Tervetullut sade

 Sade haittaa töitä puutarhassa mutta toisaalta myös helpottaa. Kosteaa maata on helpompi käsitellä kuin kuivaa. Kasvimaalle on sujuvampaa istuttaa taimia kun multa ei pölisi eikä tarvita kastelua. Kesäkukat saavat vettä luonnollisesti ja säästyin suurelta kastelukannukierrokselta.

Toiset narsissit ovat taantuneet reilusti ja sitten on näitä uusheränneitä. Näiden istuttamisesta on jo niin monta vuotta, että lajike ei ole enää tiedossa. Mutta kylläpä tulin iloiseksi nähdessäni kukkanuput. Narsissien edessä kasvaa pieni kullero, äitini toi sen tuliaisena pohjoisesta ystävänsä vanhempien puutarhasta.

Kaikki viime vuonna istutetut punaiset tarhakylmänkukat ovat selvinneet talvesta. Istuttaminen kohopenkkeihin auttoi. Sen sijaan vieressä kasvaneista punahatuista ei selvinnyt kuin yksi. Niille ei auttanut edes kohopenkki. Eilen tein lisää tuhohavaintoja. Kaunis ja ihana helmiorapihlaja oli kuollut. Ja hollanninlumimarjat taitavat olle nekin kaikki menetettyjä.

Palataan selviytyjiin, se tuntuu paremmalta. Esikoiden siemenkasvatuksissa värit ovat monesti yllätys. Jo viime syksynä yksi täysin keltainen esikko availi kukkiaan. Juuri se kasvi taisi heittää henkensä mutta toinen keltainen esikko selviytyi. Tykkään tämän raikkaan keltaisesta väristä. Ihana väripilkku kun ympärillä kasvaa tummia kartanopionin alkuja.

Arboretumissa ei ole viime kevään kaltaista tulppaanitykitystä mutta täydellistä taantumista ei sentään ole tapahtunut. Kunhan kukkasipuleiden aika alkaa, niin lisää on laitettava, reilusti.

Joku vääristää osan tulppaanien väreistä. Nämä ovat kyllä ihan oikeasti enemmän vaaleanpunaiset kuin punaiset. Voikohan tulppaanin väri muuttua ajan saatossa?

'Angelique' tulppaani ovat kukkineet jo vuosia erittäin runsaina. Nyt niitä ei ole jäljellä kuin tämä rypäs, vielä viime vuonna oli kolmisenkymmentä vartta. Pitää olla näiden haastavien talvien jälkeen iloinen muutamastakin kukkijasta.

Ja ei muuta kuin taas puutarhaan, ajattelin aloittaa tänään suuren kanttausurakan, maa on sopivan kosteaa sateiden jäljiltä ja istutusalueiden rajauksen siistiytyvät kuin itsestään.

Tomaattien shokki ja kevätniittyä

 Sain siirrettyä eilen sisätiloista kaikki runkotomaatit kasvihuoneeseen. Eikä yhtään hujoppia mennyt matkalla poikki, eikä edes istuttaessa. Yleensä saan katkaistua vähintään yhden taimen. Katkenneita lehtiä ei lasketa.

Ihan liian pitkiksi pääsivät sisällä. Joka vuosi vastaistutetut taimet nuupottavat kuin kuolemaa tekien mutta muutamassa päivässä virkistyvät, reppanat ovat shokkitilassa. Nurkassa näkyy muovilaatikossa muutama taimi joista pohdin ovatko ne ylimääräisiä vai ei. Tänä vuonna lajikkeita on vain muutama, 'Sungold', 'Moneymaker' ja luumutomaatit 'Ravello', 'Mandat H' ja 'Olivade'. 

Toiseen päätyyn mahtuisi pari tomaattia, niitä ylimääräisiä, mutta tuohon voisi jättää tilaa melonille. Ja oikeastihan siinä on kolmen aprikoosipuun paikka mutta ne kasvavat vielä ainakin ensi talven yli ruukuissaan. Ei niitä kai tarvitse kesäksi upottaa maahan. Koska kasvihuoneen multatila kasvoi, korvasin viiniköynnöksen kohdalla uuden mullan kuorikatteella. Voi olla parempi vaihtoehto kuin rungon multaan hautautuminen.

Kahdessa 'Sungold' taimessa on jo isot nuput. Jos hyvin käy niin tänä vuonna saatetaan saada aikaista satoa.

Kasvihuoneesta kevätniittyihin. Käenrieska on levinnyt niin yhtenäiseksi, sekä kukkapenkkeihin että nurmikolle, että sen voi kuvitella olevan yhtä ja samaa keltaisena kukkivaa niittyä. En henno kitkeä tätä pois eikä se onnistuisikaan, siementää heti uutta tilalle.

Uusimpia kukkapenkkejä käenrieska ei ole vielä vallannut, katsotaan mikä tilanne on muutaman vuoden päästä. Ja asia ei siis haittaa yhtään, tykkään käenrieskasta. Kuvan keskellä olevan hiekan alta pinnistää maan alta pioni 'Bartzella' joita on tuossa itseasiassa kaksi. Toiseen on tullut alkuja vasta eilen, olin siitä jo vähän huolissani. Jokohan tänä vuonna saisin nähdä kukintaa. Kuvasta ei kovin hyvin välity, mutta tästäkin saa niittymäisen näkymän vaaleanpunaisen kiurunkannuksen ansiosta.

Mikä herkkutrio, se vaaleanpunainen kiurunkannus, valkoinen palloesikko ja liila kylmänkukka. Sopivat niin hyvin yhteen. Palloesikkoa on pakko hehkuttaa taas, se on itse siemenestä kasvatettu. Ei kaupan taimesta tule kahdessa vuodessa näin vankka ja upeasti kukkiva. Tai itse en ole onnistunut valkoisen palloesikon kohdalla kaupan taimilla.

Melkein käenrieskaniitty. Ja on siellä vähän sinistäkin levittymää kuten kotilomyrkkyä. Tämä taisi olla niiden talvehtimispaikka. Olen kerännyt yksilöitä ahkerasti pois ja Ferramol on hoitanut loput, tänään en löytänyt yhtään kotiloa. Alkaa käydä jo rutiinista eikä jaksa edes harmittaa, alkaa kuulua samaan kategoriaan rikkaruohojen kitkemisen kanssa. 

Tänään taas puutarhaa, taitaa olla kesäkukkien vuoro siirtyä sisätiloista pihalle ruukkuihin.

Maailma värittyy

Koivujen ja muiden lehtipuiden lehdet tuntuvat kasvavan silmissä. Pari päivää sitten oli hädintuskin hiirenkorvia ja nyt jo kunnon lehdet. Nurmikko on syönyt jotain kasvuvoimaa sillä jo muutaman päivän leikkaamattomuus saa aikaan järkyttävän kasvuspurtin. Puutarhuri yrittää pysyä samassa vauhdissa mukana.

Kun puut vihertyvät niin puutarha värittyy. Tulppaanien aika alkoi yhdessä humauksessa. Lajike taitaa olla tulipa Darwin hybrid 'Mystic van Ejk, joka vielä vaalenee huomattavasti tästä.

Punainen varjohiippa on istutettu viime kesänä. Paikka on sille todennäköisesti liian kuiva, siirrän jos meno alkaa näyttää siltä ettei viihdy. Kukintaa en arvannut vielä odottaa joten se oli iloinen yllätys.

Rinnepuutarhassa on tullut kiva yhdistelmä harittavista keltaisista hyasinteista, kirjopikarililjoista ja valkoisesta balkaninvuokosta. Keltaiset hyasintit ovat joltain pääsiäiseltä ja olen iloinen edes muutamasta harittavasta kukinnosta.

Näiden helmililjojen tietoja piti vähän hakea. Muscari armeniacum 'Siberian Tiger' ja muscari latifolium 'Valerie Finnis' löytyivät tiedoksi. Kukkivat uuden kasvihuoneen edustalla 'Toba' helmiorapihlajan alla. Toba on tulossa kukkaan ensi kerran, olen ihan täpinöissäni.

Arboretumissa kasvaa tasan yksi tarhakylmänkukka. Nyt uskaltaa kokeilla lisää kun on todennut yhden viihtyvän.

Punaimikkä kukassa. Edellisen taimen tapoin paahteeseen, tämä toinen on laitettu varjoisempaan paikkaan ja tuntuu viihtyvän siinä paremmin. Kannattaisi aina selvittää kasvin vaatimat kasvuolosuhteet ennen kuin istuttaa sen.

Lisää väri-iloittelua. Tässäkin on van Eijk tulppaaneja, niitä perustulppaaneja. Istutan nykyisin lähinnä Darwineita sillä jaksavat kukkia monta vuotta. Koiranhammas on ensimmäinen onnistunut istutus lajiaan. Ihanat pienet keltaiset kukat. Pinkin lila esikko sopii hyvin tuohon väliin.

Helmililjan pitäisi olla 'Touch of Snow' mutta en ole ihan varma. Hyasintti on mallia jätti, lajike 'City on Bradford'. Pitääkin kuvata kukinnot kokonaan, ihan uskomattoman suuret.

Hienon puutarhapäivän päätti vielä hienompi yllätys. Huomasin seljapihlajassa ensimmäisen kukinnon. Olen kasvattanut tätä hartaudella jokusen vuoden, korkeus on vieläkin alle metrin mutta jotenkin on se mielikuva, että kasvaakin enemmän pensasmaisena. Nyt sinnikkyys palkitaan yhdellä kukkatertulla.

Huomenna ehkä kuvia kasvihuoneesta, illalla olisi luvassa sisätilan maalausta.

Ajatus hukassa

 Oli joku aihekin postaukseen mutta se hukkui matkalla puutarhasta sohvalle. Tulee ehkä mieleen myöhemmin. Jatketaan sekalinjalla ja pompitaan jutusta toiseen ja kolmanteen.

Uuden kasvihuoneen eteen tullut ensimmäinen istutusalue on toistaiseksi melko onnistunut. Kevään kukkijoita on juuri niin kuin ajattelin. Hyasintteja ehkä voisi levittää enemmän sinne tänne eli ostaa syksyllä lisää sipuleita. Keltainen kevätesikko saa levitä, muutama taimen siirsin tänne viime keväänä talon edustalta.

Käenrieska on ahkerasti valloittanut vanhimpia kukkapenkkejä. Käenrieskan keltainen onkin hauska yhdessä liilan palloesikon kanssa. Nämä ovat itsestään tulleita siementaimia, ensi kertaa kukassa.

Sain viime kesänä Oravankesäpesän Katilta vaaleanpunaista 'Love Parade' kärsämöä. Ilokseni huomasin taimien olevan hengissä. Taidan päästä näkemään kukintaa myöhemmin kesällä. 

Illat ovat menneet istutuksia kantatessa ja kitkiessä. Mukavaa puuhaa se on ollut. Kuvassa oleva korkea viljamin keltaruusu on parin vuoden sisällä leikattava kokonaan alas. Vanhimmat oksat ovat puolikuolleita mutta niitä ei pääse leikkaamaan ellei leikkaa nuorempiakin oksia pois. Ruusun juurella kasvaa lumikki ja sekin pitäisi päästä siirtämään pois ennen kuin ruusu ottaa sen hengiltä.

Enpä ole ennen huomannut miten upea väri 'Aurea' happomarjassa on varhain keväällä. Tuollainen sinapinkeltainen. Kesällä tämä on kirkkaan vihreän keltainen. Onko kukaan kokeillut saada happomarjasta oksaa taivuttamalla uutta kasvia? Haluaisin tätä muuallekin ja ajattelin ainakin kokeilla lisäämistä taivuttamalla. Säästäisi muutaman euron kun saisi taimen omasta takaa.

Hirvelän taimistolla oli aiemmin keväällä maksuton postitus. Niinpä tein tilauksen ja se tuli viime viikolla perille. Yksi kappale isoköynnösukonhattua joka on minulle ihan uusi tuttavuus. Ja neljä kappaletta punaista tarhakylmänkukkaa. Ja ihan oikein näette, kuvassa on viisi kylmänkukkaa. Taimistolta oltiin laitettu yksi kaupan päälle. Hienoa palvelua. Taustalla näkyy pääsiäiseksi ostetut hyasintit, ne ovat kukkineet lasikuistilla tähän saakka ja kukkivat vieläkin.  Nyt ne tosin odottelevat maahan laittamista. Taidankin laittaa ne ensimmäisen kuvan penkkiin ja ripotella sinne tänne niittymäisen vaikutelman saamiseksi.

Kylmänkukkien punainen sävy on hieno. Kasvatin viime vuonna kylmänkukkaa simenestä ja sain jopa muutaman siemenen itämään ja taimeksi asti. Istutin ne puutarhaan ja toivoin parasta. Turha toivo taisi olla sillä yhdestäkään taimesta ei näy mitään. No aina ei voi onnistua ja onneksi taimia saa ostaa valmiina ja elinvoimaisina.

Ennätyspitkä syksy

Tänä syksynä on saatu nauttia lämmöstä ja auringosta. Täällä Lahden seudulla ei ole ollut vielä yhtään hallayötä eikä pakkasta. Lämmön takia en ole raaskinut tyhjentää kasvihuonetta täysin tyhjäksi, perunat ja porkkanat saivat olla maassa todella pitkään. Viimeiset viinirypäleet tuli poimittua vasta lokakuun puolella.

Viimeiset tomaatit keräsin kasvihuoneesta 10.10.2020. Tähän vuoteen asti viimeiset on kerätty syyskuun puolella. Keräämisen jälkeen tyhjensin kasvihuoneen ja nyt se on valmis kevättä varten. Olen yleensä laskenut viiniköynnöksen maahan mutta nyt pohdin jätänkö sen kattoon, ehkä jätän ja katson kärsiikö siitä mitenkään.

Kiinalaisen portin humalat ovat kasvaneet melko runsaiksi. En tiedä näiden lajiketta mutta ovat joka vuosi pakkasiin saakka vihreät ja tekevät pähkylöitä todella myöhään eli vasta nyt.

Samettiruusu 'Strawberry Blonde' kukkii vielä kasvihuoneessa. Keräsin näistä siemeniä talteen, kaikki tämän vuodenkin taimet ovat omaa siementuotantoa. Tosin omat siemenet itivät todella huonosti. Mietin voiko syy olla siinä, että kasvavat kasvihuoneessa ja sinne ei ehkä eksy niin paljon sopivia pölyttäjiä kuin avomaalle.

Siirsin tämän kirjavalehtisen 'Frosty Morning' maksaruohon kesällä arboretumista uuteen yläpihan penkkiin. Säilyi hengissä ja ehti kukkia pitkän syksyn ansiosta. Pikkasen jännittää talvehtiiko tässä, kohopenkissä kyllä kasvaa mutta ilman varsinaista suojaa.

Saako olla ihan vähän ylpeä? Ostin 2019 kesällä Latviasta palloesikon siemeniä. Siemenpussissa oli ihana värisekoitus jossa jopa keltaisia ja oransseja palloesikoita. Sain muutaman siemenen itämään ja taimet näin suuriksi. Toivon niiden kukkivan jo ensi vuonna ja olevan jotain sellaista väriä jota minulla ei vielä ole, eli ei valkoista tai liilaa.

Toinen ylpeydenaihe on tässä, itse siemenestä kasvatettu tarhakylmänkukka. Siemenet ostin Saksasta. Värin pitäisi olla punainen. Taimia on kasvamassa kaksi tai kolme, en enää muista montako selvisi maahan asti. Mutta ihmeitä kaikki kuten palloesikotkin, en ole mikään taitava perennojen kasvattaja kun puhutaan itse siemenestä asti kasvattamisesta.

Marjaomenapuu on tiputtanut lehtensä. Katselin puuta sillä silmässä, että keväällä saan taas leikata sitä, haluan pitää tämän ilmavana ja tietyn muotoisena. Puun takana on kasveja jotka viihtyvät varjossa mutta liika on liikaa.

Vaikka sää kylmeneekin niin toivottavasti saamme vielä nauttia syksyn kauneudesta.