Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruusujuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruusujuuri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. syyskuuta 2021

Ei toivottuja vieraita ja muita puutarhajuttuja

Eilen illalla hain pojan bussilta ja kotiin palatessa olin saada halvauksen. Kaksi kaurista (tai peuraa) juoksi tällä omalla tiellä tien yli auton edestä ja jäivät niitylle ihmettelemään. Annoin auton torven soida ja sain säikäytettyä ne pellolle. Ajoin auton äkkiä pihaan ja menin jatkamaan säikyttelyä ja onneksi hävisivät läheiseen metsään. Kauriit olivat vain muutamien kymmenien metrien päässä arboretumista. Katastrofi iskee jos ja kun löytävät arboretumin. 

Lisää ei toivottuja vieraita vilisee pitkin puutarhaa. Muutama jänis on jo nähty turhan lähellä verkottamattomia kasveja. Ruusukaalilla lehtiä nakertelee kaaliperhosen toukka. Suurimmat invaasiot hävitin, mutta muutaman yksilön olen antanut olla kun eivät näytä kiinnostuvan itse ruusukaalin keristä. Kotiloita riittää ja olenkin kylvänyt vielä Ferramolia vaikka tavanomaisesti en tee sitä enää syksystä.
Mutta siirrytään mukavampiin aiheisiin. Tähän olen istuttanut alppikärhön 'Ruby'. Ja ei , teidänkään silmät eivät valehtele, eihän tuo mikään 'Ruby' ole vaan taitaa olla ihan tavallinen alppikärhö. No kasvi on joka tapauksessa siirtolistalla ensi kesänä, vaan olisihan minä ottanut sen lajikkeen mieluummin josta maksoin. Mielipahan välttämiseksi sain hyvä syyn ostaa tilalle jonkun oikein ihanan uuden kärhön.
Kurjenpolvi 'Orkney Cherry' on jo kertaalleen siirretty mutta taidan joutua siirtämään sen vielä kerran. Se jää tuossa pahasti suurempien kasvien varjoon. Salkoruusut kasvavat joka kerta suuremmiksi kuin muistan.
Pinkkikukkainen lännenruusujuuri on tehnyt muutaman siementaimen. Olin jo kitkemässä näitä pois kun tajusin ettei taidakaan olla mikään rikkaruoho. Ihan kiva yllätys, olen miettinyt toisen taimen hankintaa mutta nyt ei tarvitse. Saan siementaimista monta uutta kasvia ja tulevaisuudessa lisääkin.
Syyshortensin väri paranee syksyn edetessä. Juurella viihtyy jaloangervot mutta taidan kuitenkin siirtää ne pois. Väri olikin liila vaikka ostin ne tummanpunaisina. Eikä tuossa juurella voi kasvaa mitään korkeaa mikä vie tasapainon näkymästä.
Yläpihan uudessa penkissä on vielä paljon väriä.
Vanhassa kasvihuoneessa majaillut puuhella pääsi uuteen kasvihuoneeseen. Sen oikea paikka on joko tuossa, tai sitten sinisen kaapiston toisella puolella, katsotaan keväällä kumpaan asettuu luontevammin. Kasvihuoneesta otettiin ikkunoiden automaattiavaajat talveksi pois. Istuin illalla huoneessa ja mittari näytti vielä + 25 astetta, ulkona oli 12 astetta. Jos ei olisi tullut pimeä niin olisin hakenut huoneeseen kupin teetä ja nauttinut hiljaisuudesta.

Nyt hetkeksi puutarhaan ennen lastenlasten viikonloppuvierailulle tuloa.


perjantai 15. toukokuuta 2020

Kasvikaruselli

Tänään sain idean siirtää muutamia kasveja. Luvassa on sateita joten siirrettyjen kasvien kastelusta huolehtii luonto eikä kiireinen puutarhuri.
 Luumulehdon ruusuomenan alle siirsin yksittäisiä, hassuissa paikoissa yksittäin kasvavia scilloja. Toistakymmentä sain siirrettyä. Ympyrään on istutettu 'Lumikki' verhoangervoa. Vielä niitä on niukasti mutta ostan pikkuhiljaa lisää. Verkko joutaa olla paikoillaan jänisten takia.
 Seuraava siirto oli kaukasiantähtiputket. Tosin en ole varma lajikkeesta mutta sellaisen siemeninä nämä on kylvetty. Siirto on näille jo toinen tänä keväänä. Ensin ne piti siirtää koska ahdistelivat kasvullaan mätäskurjenmiekkaa ja nyt saivat lähteä sellaisen kasvin tieltä joka tarvitsi näitä enemmän suojaisen kasvupaikan.
 Tähtiputkien tilalle tuli syyskimikki jonka luulin jo heittäneen henkensä viime kesien kuivuudessa, viime kesänä en tätä nähnyt. Nyt sai hyvän ja suojaisan kasvupaikan kivimuurin kyljessä eikä maa ole tässä niin savinen kuten entisessä paikassa.
 Seuraavaksi lähdin uhkarohkeaan tekoon ja siirsin jouluruusun joka kasvaa mutta ei kuki. Juuripaakku oli järkyttävän suuri (lapio antaa mittasuhdetta) mutta sain sen ylös kokonaisena. Samalla selvisi syy tämän kitumiseen. Kivi jonka edessä jouluruusu kasvoi jatkuikin niin maan alle, että jouluruusun juuret olivat litistyneet kiveä vasten.
 Uusi paikka on talon edustan penkissä. Tässä pitäisi olla hyvä maa.
 Jouluruusun vieressä kasvoi kituliaasti myös silonietospensas. Se palellutti viime talvena kaikki maanpäälliset osansa mutta puskee juuresta uutta versoa. Uusi paikka on pintakivien vieressä joten juuristolla on tilaa.
 Jouluruusun ja silonietospensaan tilalle jaoin tummaa ruusujuurta josta tykkään todella paljon.
Viimeinen siirto oli valkohanhikki jota laitoin luumulehtoon kohtiin joista kaivoin tällä viikolla kaikki nukkapähkämöt pois. Nukkapähkämöä jätin rinnepuutarhaan jossa se kasvaa kauniimmin. Oliskohan kaikki suurimmat siirrot tällä erää tässä.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Yllätys ja pari sen kaveria

Ostin muutama vuosi sitten Türista Virosta syreenin jonka piti olla 'Moskovan kaunotar'. Kun syreeni alkoi kukkia, se olikin ihan jokin muu lajike. Syreeni kitui koko ajan ja kun siirsin sen, syreeni päätti kuolla. Ostoslistalle tuli syreeni 'Moskovan Kaunotar' ja pihaan tyhjä paikka.

Sitten ostin Türista Virosta taas syreenin taimen. Lajikkeen 'Znamya Lenina' johon tulisi tumman viininpunaiset kukat. Syreeni päätti kukkia jo tänä vuonna, vain parin vuoden kasvamisen jälkeen.
 Ei oikein näytä minun silmissä viininpunaiselta vaan 'Moskovan Kaunottarelta'. Iloinen yllätys mutta pettymys sillä nyt saan metsästää 'Znamya Leninaa' ja se voi ollakin hiukan hankalampaa, Suomessa sitä ei myy yksikään puutarha.
 Loistokärhö 'Comtesse de Bouchaud' yllätti sekin. Viime kesänä se nousi viimeisenä eikä ehtinyt kukkia. Nyt nousi ensimmäisenä ja huitelee jo niin ettei nuo matalat tuet riitä. Korkeat tuet on kaikki käytössä joten pitää kehitellä tuohon tueksi jotain muuta.
 Tässä se uudistus jota olen pohtinut pitkään. Luumulehdon alareuna on päättynyt kiviin joista on alkanut nurmikko. Kovin hankala ruohonleikkaajan kannalta ja muutenkin epäsiisti. Pidin reunuksen päällä vuoden verran muoveja ja nyt otin muovit pois. Käänsin maan joka muuten osoittautui paikoitellen silkaksi saveksi. Se taas asettaa tuohon laitettavalle kasvillisuudelle omat haasteensa. Ensin ajattelin jotain perennaa. Ei, nyt haluan jotain muuta. Jokin pensas, erittäin hillittykasvuinen ja sellainen joka peittää maan allensa. Mieleen tuli ensimmäisenä keijuangervo. Kunhan reunaa on kantattu lisää ja maata parannettu, käyn hakemassa parikymmentä keijuangervoa ja länttään ne tuohon. Näin on yksi pihan ongelmakohta ratkaistu.
 Tumma ruusujuuri kukkii vaikka siirsin sen tänä keväänä ja jaoin kasvuston. Tämä on yksi niitä kasveja joista pidän ja paljon. Vaatimaton ja kestävä mutta kaunis.
 Ruusujuuren kasvupaikan toisella puolella kasvaa tumma maksaruoho joka sekin meni jakoon keväällä. Näkymä kiinansyreeniltä lumipalloheidelle tulee olemaan hieno kunhan maksaruohot kasvavat toisiinsa kiinni.
 Vuorijumaltenkukka on istutettu viime vuonna. Pieni yllätys, että se kukkii näin voimalla jo nyt. Tällä kertaa aion pitää huolen kukan vedensaannista, edellisen taisin tappaa kuivuuteen mistä vuorijulmaltenkukka kärsii helposti.
Akilejoista nousee joka vuosi iloisia yllätyksiä kun ovat risteytyneet keskenään. Tämä herkän kaunis vihreäterälehtinen Barlow-jälkeläinen löytyi lähes vahingossa illakoiden viidakosta. Nyt se odottelee purkissa siirtoa parempaan paikkaan.

Tähän aikaan vuodesta puutarha on yllätyksiä täynnä, mitä lie löytyykään huomenna.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Mylläystä

Arboretumin perenna-alue on kaivannut selkeyttämistä. Viime kesänä hävitin siitä vuorikaunokin ja jonkin vuokon joka muistutti suuresti kanadanvuokkoa. Työ niiden kanssa ei ole vielä ohi mutta uskalsin jo tehdä pieniä toimenpiteitä selkeyttämisen suhteen. Paljon helpompia hävitettäviä oli harmaakäenkukka ja myskimalva.
 Tulppaanit olivat niiden kasvien listalla jotka saivat jäädä. Osalle lohenpunaisista tulppaaneista on tapahtunut outo katoaminen talven aikana. No se ei haittaa, en tiedä miten muutenkaan kasvaisivat iiristen kanssa joita tulee alueelle runsain mitoin.
 Maksaruohot saivat kohtalokseen jakamisen ja uudestaan istuttamisen. Tumman maksaruohon juurakko oli niin tiukassa, että jouduin hajoittamaan sen lapiolla.
 Myös tumma ruusujuuri meni jakoon, sain levitettyä sitä kivasti kiven toiselle reunalle.
 Keskelle aluetta on lisätty astinkivet helpottamaan hoitotoimenpiteitä kuten kitkemistä. Siperiankurjenmiekat ovat hassuja pieniä ruohotuppoja sillä jaoin nekin kaikki. Saksankurjenmiekoista vain tuo oikean laidan iso kasvusto sai jäädä paikoilleen, jaoin kaikki muut ja istutin uudestaan.
 Etualan iso multa-alue on vielä istututusvapaata vyöhykettä kunnes siitä ei nouse enää ainuttakaan vuokkoa. Käänsin alueen ja nypin jokaisen juurenpalan pois mitä löysin, loput saavat Neudorfia niskaansa. Keskellä kasvava koristeomenapuu 'Marjatta' on hiukan rujon muotoinen, jänikset muotoilivat sitä parisen vuotta sitten.
 Myös kaikki laukat saivat jäädä, ja vaaleanpunaiset liljat. Laukkojen edessä kasvavan pienen katajan siirrän pois kunhan keksin sille paremman paikan. Tänä vuonna ei taida iirikset kukkia siirtelyiden takia mutta ensi vuonna uskallan odottaa hienoa kukintaa.
Hienoja kukkijoita on onneksi muitakin. Lahden Pihapiirimessuilta ostettu pioni 'Mai Fleuri' avaa ihan kohta ensimmäisen nuppunsa. Siinä on hienostunut ruusunpunan väri ja kuvitelmaa tai ei, niin minusta se myös tuoksuu hiukan ruusulle. Tosin saatan katsella tätä kaunotarta ruusunpunaisten lasien läpi.