maanantai 23. toukokuuta 2022

Türin retki ja omaa puutarhaa

 Lauantaina jo ennen kukonlaulua soitti herätyskello. Türin kukkamarkkinat kutsuivat vuosien tauon jälkeen. Reissuun lähdettiin kahdestaan miehen kanssa. Türiin on erittäin helppo ajaa, Tallinnasta tulee matkaa n. 100 kilometriä. Tie oli uusi ja hyvässä kunnossa. 

Perillä odotti parkkipaikan etsiminen ja infernaalinen tungos. Olen käynyt kukkamarkkinoilla monen monta kertaa mutta ikinä ennen ihmisiä ei ole ollut niin paljon kuin lauantaina oli. parin vuoden koronan aiheuttama tako näkyi selkeästi. Tungoksesta johtuen jäi hankinnat kovin vähäiseksi. En jaksanut ängetä aina katsomaan mitä oli myynnissä vaan menin massan mukana ohi. Tungoksesta johtuen en ottanut markkinoilta ainuttakaan kuvaa. Mutta tuliaisista on kuvia.

Himalajan jalkalehti on ollut ostoslistalla. Näin komea taimi maksoi seitsemän euroa. Kukan väri on vaaleanpunainen.
Pari jouluruusua, kokeilen taas vaalean väristä. Yksi punahattu, vaaleanpunainen iiris ja syyskimikki matkasi kotiin.
Ja samoin pari esikkoa. Oikeanpuoleista minulla taitaa jo olla mutta eipä se haittaa.
Kärhö Viorna oli löytö. Seuraavaksi pitää selvittää mihin syvyyteen tämä pitää istuttaa. Kesän saa asustaa ruukussa ja maahan laitan sen vasta syksymmällä.
Puutarhassa tapahtui reissun aikana paljon. Lämpö sai monen kasvin heräämään. Hurtanheiteen oli tullut ensimmäiset kukat. Aarre on hankittu vuosia sitten Mustilan Arboretumista ja vihdoinkin se kukkii. Kukinto on ihana, kuin hortensialla.
Olen listinyt ahkerasti liljakukkoja, teen kierroksen joka päivä 1-2 kertaa. Kirjopikarililjat tuntuvat maistuvan. Tämä suurin kasvusto on säilynyt syönniltä aika hyvin tai sitten olen saanut kukot ajoissa kiinni.
Vuosia sitten istutetut 'Woodstock' hyasintit kukkivat tänä vuonna todella hyvin. Kukinnot ovat suurimmat sitten ensimmäisen kukinnan. Muutoinkin hyasintit tuntuvat olevan voimissaan, niille viime talvi ei ollut kärsimystä. 

Monelle muulle talvi oli paha. Minulla ovat kadonneet kaikki ruusunätkelmät ja salkoruusut. Kurjenpolvi 'Patricia' on hävinnyt ja 'Wargrave Pink' on henkitoreissaan, 99% kasvustosta on kuollutta. Jouluruusuja meni kaksi kappaletta. Ihana pinkki salvia on hävinnyt, onneksi siementaimia on hengissä. Kaikki himalajanesikot kuolivat. Onneksi on myös paljon selvinneitä ja niitä jotka eivät ole kärsineet. Joten ei muuta kuin uutta yritystä ja lisää taimihankintoja.



keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Yksi asia johtaa toiseen

 Pari päivää sitten ruusuja siivotessani sain idean siirtää Teresanruusun arboretumista rosarioon. Se kasvoi arboretumissa vähän huonossa paikassa ja pelkäsin sen leviävän pionien päälle vaikka se tekeekin hillitysti juurivesoja. Tänään toteutin siirron ja siitä se sitten lähti ja yksi siirto johti toiseen.

Teresanruusu kasvoi tuolla taustalla missä kasvaa nyt siihen kuvan etualalta siirretty 'Wims Red' hortensia. Hortensia siirtoa olen miettinyt pitkään ja onneksi en sitä tehnyt, siitä tulikin loistava taustakasvi penkin pioneille. Hortensian tilalle istutin kolme pionia. Kaikki pionit saivat juurelleen harmaata hiekoitussepeliä. Kuvan ihan oikeassa laidassa näkyy vihreä lehti. Se on uusi tähtimagnolia, vanhempi asusta ihan vieressä. katselin sitä, että näyttää epäilyttävän harmaalta kaikki oksat, voi olla, että se on kuivunut.
Pinkit hyasintit ja esikot ovat räväkkä pari mutta ai että tykkään. Väriä pitää olla ja näistä sitä löytyy. Tykkään tuosta esikosta muutenkin. Se tekee todella nopeasti tuuhean kasvuston ja kukkii pitkään eikä ole näköjään moksiskaan hankalasta talvesta.

Sama penkki ennen magnolian ja uusien pionien istutusta. Vanhan magnolia on tuon verkon sisällä. Verkon otin pois sillä tuskinpa jänikset käyvät siihen enää kiinni.
Kirjopikarililjat aloittelevat kukintaansa penkin päädyssä. Joka päivä poimin näistä liljakukkoja. Jokohan huomenna saisin tehtyä torjuntalioksen.
Tämä kevään heleä vihreys on ihanaa.

Ostin pari viikkoa sitten kymmenen purkkia perunanarsisseja kun sai halvalla. Ne kaikki olivat nupuilla olevia ja istutin ne heti puutarhaan. Sain kivasti lisää kukkivia kasveja muiden kevätkukkijoiden lisäksi. Yksi perunanarsissi ei ollutkaan peruna vaan tällainen pieni kaunotar. Olisihan Minnow-lajike? Kyllä kannatti aleostos.
Osa perunanarsisseista meni arboretumiin ja osa pääsi talon kivijalan viereen tulppaanien ja helmililjojen kaveriksi. Ihana värien sekamelska. En muista laitoinko tähän syksyllä lisää tulppaaneja. Ainakin se on ollut suunnitelmissa. Jos ei tullut laitettua niin unohduksen voi onneksi korjata tämän vuoden syksyllä.


maanantai 16. toukokuuta 2022

Operaatio ruusu

 Viime syksyn märkyys ja kulunut talvi olivat kova koettelemus ruusuille. Monet ovat paleltuneet maata myöten ja osassa on kuivia oksia niin paljon, että näin paremmaksi laittaa suuren osan ruusuistani mataliksi.

Ruusu rosa 'Great Wall' on sentään hengissä mutta kaikki maanpäälliset osat olivat mennyttä. Eniten harmittaa, että sen upea kukinta on menetetty taas pariksi vuodeksi. Pitää harkita, löytyisikö sille jostain osasta puutarhaa suojaisampi paikka.
Easy Elegance ruusu 'Music Box' saattaa olla kokonaan menetetty. Ei näkynyt yhtään silmua kun leikkasin ruusun alas. En kaiva pois sillä ihmeitä saattaa tapahtua. Nyt saa olla viimeinen kerta kun kokeilen näitä, eivät vain viihdy meillä.
Vieressä kasvaa ranskanruusu 'Tuscany Superb'. Siitä ei ollut mennyt kuin pari latvaa ja pari vanhempaa oksaa oli kuivunut. Siispä harkintaan lisäänkö ranskanruusuja. 
Köynnösruusu 'Pohjantähti' kesti talven yllättävän hyvin. Tässä kuvassa se on vielä siivoamatta. Karsin kaikki kuivat oksat pois ja huomiselle jäi vielä jäljelle jääneiden oksien sitominen toisiinsa ja tukirakenteeseen. Se tehdään tikkaiden kanssa, en jaksanut alkaa iltaysiltä tikkailla keikkumista.
Navetan kivimuurin vierestä pistin matalaksi 'Pohjolan Kuningatar' sekä 'Snow Pavement' ruusut. Olivat jo niin pahasti risuuntuneet vaikka talven kestivät hyvin. samalla sain tehtyä kunnon kitkennän niiden aluselle, oli aivan täynnä nokkosta. Vaaleanvihreä kasvusto on nimetön kirkonruusu jonka jänikset parturoivat kauniisti puolimetriseksi. Tai minä vielä viimeistelin ja leikkasin syöntijäljet pois. Kirkonruusun toisella puolella kasvaa suviruusu, sillekin riitti pieni siistiminen. Ensimmäinen nurmikonleikkuu on vähän myöhässä kuten kuvasta näkyy.

Piikkiset ruusun oksat ovat meillä ongelmajätettä. Täällä Päijät-Hämeessä ei saa enää polttaa risuja joten oksat on vietävä kaatopaikalle. Onneksi ne saa viedä sinne ilmaiseksi. Kuorma viedään kunhan olen saanut siistittyä kaikki ruusut niin ei tarvitse tehdä kuin yksi reissu, samalla pakataan paku täyteen muutakin kierrätettävää romua. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ei viitsi turhaan ajella.


sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Tomaattien shokki ja kevätniittyä

 Sain siirrettyä eilen sisätiloista kaikki runkotomaatit kasvihuoneeseen. Eikä yhtään hujoppia mennyt matkalla poikki, eikä edes istuttaessa. Yleensä saan katkaistua vähintään yhden taimen. Katkenneita lehtiä ei lasketa.

Ihan liian pitkiksi pääsivät sisällä. Joka vuosi vastaistutetut taimet nuupottavat kuin kuolemaa tekien mutta muutamassa päivässä virkistyvät, reppanat ovat shokkitilassa. Nurkassa näkyy muovilaatikossa muutama taimi joista pohdin ovatko ne ylimääräisiä vai ei. Tänä vuonna lajikkeita on vain muutama, 'Sungold', 'Moneymaker' ja luumutomaatit 'Ravello', 'Mandat H' ja 'Olivade'. 
Toiseen päätyyn mahtuisi pari tomaattia, niitä ylimääräisiä, mutta tuohon voisi jättää tilaa melonille. Ja oikeastihan siinä on kolmen aprikoosipuun paikka mutta ne kasvavat vielä ainakin ensi talven yli ruukuissaan. Ei niitä kai tarvitse kesäksi upottaa maahan. Koska kasvihuoneen multatila kasvoi, korvasin viiniköynnöksen kohdalla uuden mullan kuorikatteella. Voi olla parempi vaihtoehto kuin rungon multaan hautautuminen.
Kahdessa 'Sungold' taimessa on jo isot nuput. Jos hyvin käy niin tänä vuonna saatetaan saada aikaista satoa.
Kasvihuoneesta kevätniittyihin. Käenrieska on levinnyt niin yhtenäiseksi, sekä kukkapenkkeihin että nurmikolle, että sen voi kuvitella olevan yhtä ja samaa keltaisena kukkivaa niittyä. En henno kitkeä tätä pois eikä se onnistuisikaan, siementää heti uutta tilalle.
Uusimpia kukkapenkkejä käenrieska ei ole vielä vallannut, katsotaan mikä tilanne on muutaman vuoden päästä. Ja asia ei siis haittaa yhtään, tykkään käenrieskasta. Kuvan keskellä olevan hiekan alta pinnistää maan alta pioni 'Bartzella' joita on tuossa itseasiassa kaksi. Toiseen on tullut alkuja vasta eilen, olin siitä jo vähän huolissani. Jokohan tänä vuonna saisin nähdä kukintaa. Kuvasta ei kovin hyvin välity, mutta tästäkin saa niittymäisen näkymän vaaleanpunaisen kiurunkannuksen ansiosta.
Mikä herkkutrio, se vaaleanpunainen kiurunkannus, valkoinen palloesikko ja liila kylmänkukka. Sopivat niin hyvin yhteen. Palloesikkoa on pakko hehkuttaa taas, se on itse siemenestä kasvatettu. Ei kaupan taimesta tule kahdessa vuodessa näin vankka ja upeasti kukkiva. Tai itse en ole onnistunut valkoisen palloesikon kohdalla kaupan taimilla.
Melkein käenrieskaniitty. Ja on siellä vähän sinistäkin levittymää kuten kotilomyrkkyä. Tämä taisi olla niiden talvehtimispaikka. Olen kerännyt yksilöitä ahkerasti pois ja Ferramol on hoitanut loput, tänään en löytänyt yhtään kotiloa. Alkaa käydä jo rutiinista eikä jaksa edes harmittaa, alkaa kuulua samaan kategoriaan rikkaruohojen kitkemisen kanssa. 

Tänään taas puutarhaa, taitaa olla kesäkukkien vuoro siirtyä sisätiloista pihalle ruukkuihin.


perjantai 13. toukokuuta 2022

Kasvihuone täyttyy

 Sain eilen lähes kaikki pensastomaatit ruukkuihinsa. Ja sitten olikin vuorossa ruukkujen eli ämpäreiden kuskaaminen kottikärryillä kasvihuoneeseen. Kolme kerrallaan vein ettei kävisi höpelösti ja kuorma kaatuisi.

Onneksi neljä ämpäreistä on lähdössä läheisille sillä muuten tulisi täyttä. Tai tulee muutenkin, sisällä on vielä muutama varatomaatti ja kaikki kurkut ja melonit. Yhden melonin laitan vanhaan kasvihuoneeseen, mutta kolme pitäisi mahduttaa tuonne kurkkujen lisäksi. Vanhan puuhellan päällä olevat taimet on kylvetty helmikuun lopulla, oikealla olevat taimet maaliskuussa. Kasvussa on huima ero mutta eiköhän taimet tuosta vankistu. Pöydällä on messuilta ostettuja taimia odottamassa istutusmaan valmistumista sekä yksi raparperin jakojuurakko joka saa vaihtaa kotia. Raparperi on sitä 100 vuotta vanhaa siskon pihan kantaa jota tuli meillekin muutama vuosi sitten. Viime vuonna siirsin raparperin ja siitä jäi ylimääräisiä juurakoita. Lukesin tutkimuksessa raparperi oli luokiteltu olevan lajikkeeltaan lähes Victoria.
Erilaisten jakkaroiden ja puulaatikoiden avulla sain tomaatit eri tasoon, näyttävät niin kivemmalta kuin, että kaikki olisivat lattialla samassa tasossa. Sadon kerääminen on helpompaa kun tomaatit ovat vähän eri kohdilla.
Ja onhan kasvihuoneessa muutakin uutta. Maanantaina oli viimeinen entisöintikurssin kerta ja verhoilin siellä äidiltäni saamani tuolit uudelleen. Oikein perinteisesti nupinauloja käyttäen. Kangas on ihana vanha vintagekuosi omista varastoista. Sopii hyvin kasvihuoneen sinisen kaapin kanssa. Tosin tuohon tuolit eivät voi jäädä sitten kun kurkut tulevat kasvariin, päätyseinustalla on kurkkujen paikka.
Ja olihan minulla ämpäreitä kantaessa ja paikoilleen järjestäessä näin ahkera apulainen. Ensin luulin, että Jalo tekee tuohon tarpeensa mutta etsikin vain sopivaa nukkumapaikkaa. Viiniköynnös 'Mars' vaikuttaa harmikseni täysin elottomalta. En ota sitä vielä pois josko sieltä jotain eloa löytyisi, kaikki kun on tänä vuonna vähän kasvussaan jäljessä. Vanhan kasvihuoneen viiniköynnökseen tuli vasta eilen silmuja näkyviin, monesti on ollut tässä kohtaa jo nuppuja näkyvissä.
Uuden kasvihuoneen vesi ei ole vielä käytössä. Olen kantanut vettä vanhalta kasvihuoneelta jonka hana on jo käytössä. Onneksi on ollut viileää ja vettä on mennyt kohtuudella. Jätin muuten tomaatit harsottamatta, iltakahdeksalta kasvihuoneessa oli vielä + 20 astetta lämmintä joten eiköhän edes jotain lämpöä pysy siellä yölläkin. Sääennuste lupaa kivaa ja työntäyteistä puutarhaviikonloppua. Tavoite on saada lauantaina vanha kasvari pestyksi ja runkotomaatit istutettua.


keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Pötkylöitä ja nuppuja

 Pari päivää pois kotoa ja voi miten kiire oli puutarhaan heti kotiinpaluun jälkeen. Kerrankin viileästä säästä oli hyötyä eikä kasvun etenemistä ollut tapahtunut liikaa.

Vähän epätarkka kuva mutta eikös tuossa ole ihan selvät rusokirsikan nuput. Olen niin iloinen sillä puu on kukkimassa ensimmäistä kertaa. Löysin nuppuja ainakin viidestä puun eri kohdasta. Nyt ei voi olla pois kotoa ettei vaan mene rusokirsikan kukinta ohi.
Monsteriesikko joka on kuvattava joka kevät. Siementaimia tämä ei ole tehnyt mutta oikealla puolella kyljessä näyttäisi olevan juurivesa. Tai voiko niin sanoa esikosta?
Liila palloesikko on lisääntynyt mukavasti. Ja niin tykkään sen liilasta väristä yhdessä käenrieskan keltaisen kanssa. Nämäkin on kuvattava joka kevät. Aiemmin postattu itsestään tullut liila esikko osoittautuikin pinkiksi palloesikoksi ja olenhan minä ne istuttanut. Niin vain oli vuodessa asia unohtunut.
Kasvihuoneen edustan istutusalue on kärsinyt talvesta. Jotain sieltä on hävinnyt kuten esikoita ja keijunkukkia. Ja yksi jouluruusukin on menetetty. Uusi istutusalue tuolla taaempana on saanut täytettä sitä mukaa kun lehtikomposti on sulanut. Keskellä 'Beth Evans' kiurunkannusta törröttää yksi kuivunut oksa. Siinä kasvoi viime vuonna punahattu. Jätin sen kuivuneen varren merkiksi jotta voin seurata nouseeko punahattu uudestaan.
Sitten ne pötkylät. Tein äitienpäivänä Leca-sorasta ja vanhoista sukkahousuista salaojituksen jokaiseen tomaattien ja kurkkujen ruukkuun. Ei sekoitu multa Leca-soraan ja multaa menee vähemmän. Auttaa myös kastelussa kun ämpärin pohjalle voi ikäänkuin ladata vettä. Tomaatin juuret meenvät aavistuksen sukkahousujen läpi mutta ne on helppo repiä siitä irti ja pötkylän voi käyttää niin kauan uudestaan kuin on ehjä.
Ja helpottaa tomaattien ruukutusta kun yksi työvaihe on jo tehty. Tällä viikolla aion viedä ainakin osan pensastomaateista uuteen kasvihuoneeseen. Vanha kasvihuone pitää ensin pestä ja sitten vasta vien taimet sinne. Harmillisesti vain on ennustettu sadetta vähän jokaiselle päivälle. Jospa sateessa olisi edes kasvihuoneen pesun mentävä tauko.


lauantai 7. toukokuuta 2022

Vihdoinkin lämpenee

 Eilen perjantaina sää oli mitä parhain, puutarhassa tarkeni ajoittain t-paita päällä. Oli mukava tehdä puutarhatöitä apulaisten kanssa.

Nuorimmalla apulaisella tosin pukkaa myyräkiireitä kuten kuvan taustalla näkyy. Pellonreunat on kierrettävä monta kertaa päivässä ettei yhtään myyrää mene ohi suun. Vanhimmalle ottaa puutarhatyöt niin koville, että on otettava nokoset monta kertaa töiden lomassa, työnjohto kun on vaativa tehtävä. Onneksi oli nostettu matto sopivasti pehmikkeeksi kompostorin päälle. Kolmas apulainen taisi lymytä kuusen alla ihan muuten vaan.
Marhanlilja taisi tykätä siirrosta sillä siihen näyttäisi tulevan kolme vartta. Ja sitten eiliseltä ei niin kiva huomio. Löysin ensimmäiset liljakukot, kolme kappaletta kahdesta eri kohdasta kirjopikarililjojen kimpusta. Ovat aikaisin hereillä.
On paikkoja missä scillat menestyvät ja paikkoja missä eivät menesty. Tässä tammen alla menestyvät ja lisääntyvät. Kukkien sinisyys hauskasti vaihtelee.
Toisen tammen alla menestyvät valkoiset scillat ja sinivuokot. Kovassa auringonvalossa niistä oli hankala saada kuvaa, olisi pitänyt malttaa odottaa sitä hetkeä kun aurinko on pilvessä.
Ehdin jo voivotella, että atsurinhelmililjat ovat taantuneet. Mitä vielä, nousivat vain hitaasti mutta ovatkin tehneet myös siementaimia sillä mikään muu ei selitä tuolla oikealla olevaa rypästä. Oikein hyvä sillä näiden sinisen sävystä tykkään todella paljon.
Olen vähän varovaisesti kierrellyt tiettyjen kasvien kuten kärhöjen ympärillä. Osa kun nousee varsin myöhään niin ehtii tulla tunne niiden menehtymisestä. 'Piilu' on tehnyt ensimmäisen versonsa, viime vuonna se teki kaksi versoa, ehkä niitä nousee tänä vuonna enemmän. 
Suurimmalle osalle kukkamaista on tehty keväthuolto. Kuivuneet varret poikki, kotiloiden tarkistus, päälle kalkkia ja lannoitetta sekä kerros multaa. Vielä pitää tarkistuksen seurauksena levittää kotilomyrkkyä. Ovat nekin jo heränneet. Puissa pullistelee lupaavasti silmuja, kukintaa on tulossa.
Tänään käyn kasvimaan ylälohkon kimppuun, se on riittävän kuiva. Taidan laittaa siihen sipulit, jättää yhden rivin kaaleille ja muihin porkkanaa. Papuja ajattelin kokeilla tänä vuonna mutta niiden taimet ostan valmiina, samoin maissin. Ja kasvihuonekin pitäisi pestä, uusi on jo pesty mutta vanhemman kanssa odottelin, että saatiin uudet perustukset valmiiksi.

Joten ei muuta kuin töihin, saappaat ja talikko odottavat.


torstai 5. toukokuuta 2022

Kaksi kaverusta

 Piti lähteä ulos puutarhaan mutta täällä alkoikin ripsiä vettä. Joten odotellaan hetki ja päivitetään blogi sateen aikana.

Lomaviikko on mennyt nopeasti vaikka en ihan tehnyt sitä mitä suunnittelin. Päätinkin jättää uuden istutusalueen kaivamatta sillä pressun ja kankaiden poiston jälkeen totesin nurmikon ja päälle kipattujen puutarhajätteiden maatuneen niin hyvin, että vain multaa päälle. Tosin nyt en pääse piilottamaan ja tyhjentämään yhtä puutarhakompostin osaa istutusalueen alle. Mutta pääsen näin paljon vähemmällä työllä.

Tilanne heti peitteiden poistamisen jälkeen. Haravoin pinnan tasaiseksi ja sen jälkeen olen lisännyt tuohon multaa. Tuntuu vain, ettei mikään määrä riitä sillä haluan alueen kunnolla koholle. Samalla olen miettinyt mitä tuohon istuttaisin. Pieni suunnitelma on ja siinä kirkastui, että keskellä olisi mitä parhain paikka jollekin matalakasvuiselle koristekirsikalle, tai voisi siihen käydä koristeomenakin. Mutta ehdottomasti pitäisi olla hillittykasvuinen ja kukkapuu. Pitää kartoittaa vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on katsastaa puuta Türista jonka kukkamarkkinoille olen lähdössä vuosien tauon jälkeen,
Posliinihyasinteilla on tänä vuonna juhlavuosi. Sinivalkoisia kukkia on ilahduttavan paljon.
Ja vielä ilahduttavampaa ovat pienet siementaimet joita on tullut esiin vähän sieltä ja täältä. Kuvassa kaksi itsestään siemenestä kasvanutta kaverusta, posliinihyasintti ja liila palloesikko. Onhan se nyt paljon mukavampaa kun on kaveri eikä tarvitse yksin kasvaa.
Nämä vaikuttavat japaninesikon taimilta. Tervetulleita ovat nekin ja hyvä kun viihtyvät, esikoista kun ei koskaan tiedä. Kuvan vihreä ruoho on käenrieskaa, sitä on koko kukkapenkki täynnä. Ja saa olla, se on paras aikaisen vihreyden tuoja puutarhassa.
Pakko laittaa vielä yksi kuva tästä ihanasta jouluruususta. Tähän penkkiin on kokeiltava lisää jouluruusuja sillä tässä on kaksi elossa olevaa. Tilaa on vähän mutta siirretään sitten jotain muuta pois tarvittaessa.
Loppuun pieni kevennys miten kävi kun yritin konmarittaa yhden tuolin. Tyttäreni otti aitasta yhden vanhan korituolin terassilleen. Oli etsinyt sellaista ja onneksi muistin, että aitassa seisoo yksi ihan tyhjänpanttina. Saman päivänä kun tuoli lähti, kysyi äitini ottaisinko nämä kaksi metallituolia vuodelta 1978 itselleni. Ja otinhan minä. Olen tykännyt näistä aina, niiden sirous puhuttelee prinsessapuolta minussa. Verhoilen päälliset uusiksi ja sitten tuolikaverukset pääsevät uuteen kasvihuoneeseen tuoleiksi. Suunnittelin tuoleihin myös pelkkiä vaneripäällisiä niin niiden päällä voisi kasvattaa tomaatteja ruukussa, siis jos tila loppuu muuten kesken.

Iines ihmetteli kun ei päässyt heti sisälle ja päätti tulla mukaan kuvaan. Hyvin sopii tuolit myös kissan istuttavaksi.