Kukkapelto

Kylällämme on taas kukkapelto. Kolme lohkoa johon on kylvetty yksivuotisia kukkia. Pitihän siellä käydä kuvaamassa, ikuistamassa kukkaloisto teidänkin iloksi.

Kukissa kävi mieletön surina ja pörinä. Ötököitä oli tuhansia, kimalaisia, kukkakärpäsiä, perhosia ja ties mitä vipeltäjiä.

Ruuhijärvelle on matkaa Lahden keskustasta n. 30 kilometriä, suosittelen ajelulle lähtemistä ja kukkapellon katsomista Korkeentiellä, samalla voi vierailla vaikka Vuorenpeikon näkötornissa tai Ruuhijärven kulttuuripolulla johon löytyy ohjeet seurantalon pihasta. Ensi vuonna tätä ei todennäköisesti ole vaan kukkapellolla on välivuosi.

Kokeiluja

Leikkasin tänään kaikki kirsikka- ja luumupuut. Ei ollut hajuakaan miten homma olisi pitänyt hoitaa joten kokeiluksi meni. Leikkasin omenapuiden tyyliin kaikki sisäänpäin kasvat oksat ja toisiaan hankaavat oksat pois. Poistin myös joistain puista alimmat oksat, ne eivät tee satoa ja ovat talvella jyrsijäverkkojen tiellä.

 Puutarhassa on yltiöpäisen rehevää, ilta-auringon valo vielä korostaa asiaa kännykällä napsaistuissa kuvissa. Kuvan puiden takana on talomme josta ei näy kasvillisuuden takia piiruakaan alapihalle puutarhaan.

 Joissain kuvissa on voinut vilahtaa tämä kokeilu. Laitoin heinäkuun alkuun saakka kertyneet tämän kesän kitkentä- ja kanttausjätteet kaikki yhteen kasaan alueelle johon on tulossa uusi istutusalue. Alueen tekemisellä ei ole kiire, sitä ei voi tehdä valmiiksi ennen kuin uusi kasvihuone on valmis. Niinpä tässä kohtaa maltan kokeilla kukkapenkin tekoa tällä tavalla. Kaksinkertaisen pressun alla luulisi vihreän aineksen maatuvan parissa kesässä.

 On tämä ollut ihmeellinen kesä. Instaan laitoin kuvan 'Tove Jansson' ruususta joka on alkanut kukkia uudestaan. Tänään rosariossa huomasin tornionlaaksonruusun kukkivan uudestaan, siinä on tulossa useita nuppuja. Enpä muista kesää, että näin olisi käynyt.

 Kärhö 'Pink Fantasy' on väriltään nappiinsa minun puutarhaan jossa on paljon pinkkejä ja vaaleanpunaisia kukkia. Tätä on tullut kuvattu edestä ja takaa, niin haltioitunut olen ensi kertaa kärhöjen kanssa onnistumisesta.

 Tänään tuntui ensi kertaa siltä, että puutarhassa on vahva loppukesän tuntu. Illalla saatiin pieni sade ja sen jälkeen tuoksu oli ihan erilainen kuin alkukesän sateen jälkeen. Osa pihan koivuista on jo täysin lehdettömiä, nurmikolla on lehtiä kuin konsanaan lokakuussa. En ryhtynyt haravoimaan, mies veti lehdet ruohonleikkurilla silpuksi.

Oman kylän uimaranta on meiltä parin minuutin automatkan päässä. Jo kolme viikkoa olen käynyt joka ilta iltauinnilla. Harvinaista sillä en ui luonnonvesissä edes joka kesä. Nyt on jostain tullut tarve uimiseen, se virkistää ja uinnin jälkeen on mahtava olo. Olen ylittänyt vahvasti oman mukavuusrajani ja aion jatkaa samaa niin kauan kuin suinkin vain tarkenen.

Terveiset mummilasta

Arvilasta tuli muutama vuosi sitten mummila kun minusta ja miehestäni tuli mummi ja pappa. Lapsenlapset ovat joskus yökylässä, pieninkin on päässyt jo pari kertaa. Tällä viikolla isovanhempien apua tarvittiin vähän enemmän ja kaksi murusta on yöpynyt meillä kolme yötä. Juuri sain porukan unille, huomenna koittaa kotiinpaluu.

 Tänään tehtiin retki oman kylän uimarannalle. Lahden Launeen perhepuisto oli suunnitelmissa mutta todettiin se liian lämpimäksi paikaksi helteellä, mieluummin veden äärelle vilvoittelemaan.

 Täällä kotona on ehditty ihmetellä ötököitä, syödä kirsikoita, mansikoita ja vadelmia omasta puutarhasta. On silitelty kissoja ja tutkittu niiden saalistamaa hiirtä.

 Puutarhassa en siis ole ehtinyt viettää aikaa kuin pienen hetken tänään. Luumulehdon 'Laura' kyläkurjenpolvesta on tullut parissa vuodessa valtava pensas.

 Ja saa tullakin. Kerrotut, valkoiset kukat ovat oikein kauniit. Ja tuntuu ettei tämä ole yhtään ronkeli kasvupaikkansa suhteen, kesti hyvin myös alkukesän kuivuuden.

 Virosta tuotu laukka myytiin nimikkeellä narsissilehtinen laukka. Viime kesänä uskoin sen kuolevan märkyyteen, on selkeästi kuivan paikan kasvi. Tänä kesänä teki paljon kukkia mikä on hyvä, sillä se tietää siementaimia, tarkoitus on levittää tätä muuallekin.

 Lidlistä viime kesänä hankittu köynnösruusu ei näytä olevan köynnösruusu. Kasvattaa varren ja sen päähän kukan eli joku jaloruusu tämä on. Ei siinä mitään, mutta saattaa jäädä ajan kanssa viereisten ruusujen varjoon. Kun ajattelin köynnösruusuksi niin en jättänyt kovin paljoa tilaa ympärilleen.

Helteinen sää on saanut kultakuoriaiset liikkeelle. Tämä yksilö yritti hukuttaa itsensä rosa rugosa 'Soinnun' sisään. Syvemmälle ei päässyt.

Huomenna jos sää sallii olisi vuorossa parin kasvin siirto luumulehdosta rinnepuutarhaan ja mustikkametsäänkin pitäisi kiva ehtiä.

Kuinka kauan helle voi kestää?

Virallinen helleraja on 25 astetta, minusta voi puhua helteestä kun lämpötila on yli 22 astetta. Viime kesänä sellaiseen lukemaan taidettiin päätä yhtenä päivänä, muutoin huideltiin + 15 asteen hujakoilla maustettuna vielä kylmemmillä öillä. Nyt nukutaan ikkunat auki ja silti on kuuma. Kymmenen päivän sääennuste näytti pelkkää hellettä, ei pisaraakaan vettä. Tänään täytettiin kuution kastelusäiliö rengaskaivosta ja kasteltiin kasvimaat ja pari perennamaata kunnolla. Huomenna on myös keskityttävä kasteluun.

 Metsätulppaani kukkii pähkinäpensaan varjossa. Olen saanut pähkinäpensaan naapurista, sitä kasvaa täällä kylällä luonnonvaraisena.

 Japaninruusukvitteni tekee kukkansa kovin alas, nämäkin ihan maanrajassa. Viime talvena jänikset eivät päässeet tämän kimppuun, suojaus toimi. Joten toiveita on, että jatkossa kukkia on ylempänäkin.

 Libanoninlaukka kukkii peräti viiden kukan voimin, tähän asti olen saanut nautti vain yhdestä kukinnosta.

 Arboretumin istutukset on vielä kitkemättä ja kanttaamatta. Se on suunnitelmassa seuraavaksi. Kuvassa on oman omenapuun tummalehtinen siementaimi ja Virosta tuotu keltainen happomarja jonka talvenkestävyyttä vähän epäilin. Ihan turhaan, hengissä on.

 Neljä iltaa olen kitkenyt ja kantannut marja- ja hedelmätarhaa ja tänään sain urakan valmiiksi. Viimeistelyksi tuli kevyt lantahuntu taimien juurelle. Kolme kottikärryllistä kitkin juolavehnää, voikukkia ja muita rikkaruohoja. Peltovalvatti taisi olla pahin mutta sain sitä pitkinä rönsyinä pois. Yläkuvassa on keltaiset vadelmat ennen kitkemistä.

 Ja tässä vadelmat kitkemisen, kanttaukset ja lannoittamisen jälkeen. Pieni ikävä huomio oli löytää tuolta muutama kotilo. Nyt voi sanoa, että ovat levinneet koko puutarhaan, ikävä kyllä.

Mutta ei murehdita sellaista mihin ei voi vaikuttaa. Nautitaan kauniista säästä ja avautuvista nupuista kuten kuolanpionista.

Lupauksia

Vuorokauden sisään on satanut lunta mukavan paljon. Maa, rakennukset ja puut ovat peittyneet valkoisen kuorrutuksen alle. Se, kauanko kuorrutus kestää, on arvattavissa. Sulaa pois parin päivän sisällä. Mutta nautitaan nyt kun kuorrutusta on, ja edes pieni lupaus oikeasta talvesta.

 Enemmän minä pidän näistä maisemista kuin ikuisen mustan vesisateen idyllistä.

 Mies ihmetteli yksi päivä ääneen meidän tämän syksyn polttopuun kulutusta. Ei ihme että on kulunut, talossa on vasta tasan kaksi patteria päällä ja niiden molempien termostaatti on 14 asteessa ja lämmitettävää pinta-alaa on yli 200 neliötä. Aika harvoin on päästy joulukuun puolelle näin vähällä sähkölämmityksellä. Sähköä säästyisi enemmänkin jos talon kivijalan viereen saisi kolattua lunta. Näillä lumisateiden määrillä ja sään sahaamisella ei onnistu.

 Oman kylän joulumyyjäisistä hankin pääoviin perinteiset havukranssit. Niissä oli punaiset nauhat mutta kranssien suhteen olen puritaani, ei mitään koristuksia. Nauhat otin talteen muuta käyttöä varten.

 Lasikuistin ulkopuolelle on tullut muutakin uutta. Sain mieheltä lahjaksi oikeasti vanhan ulkolämpömittarin. Mittarin pohja on maalattu ruskeaksi, valkoinen emali on säästynyt valkoisena. Mittari on täysin ehjä kaiken lisäksi. Edellisestä kuvasta voi hahmottaa mittarin suuren koon, mittari on vasemmalla sinisessä koristelistalla kuistin ulkonurkassa.

 Iineksen kanssa kierrettiin puutarhassa putsailemassa tykkylumia pois pensaiden oksilta. Puutarhan kruunaamaton kuningatar ei pidä yhtä paljon lumen tuomasta kaunistuksesta kuin minä. Kissa sipsutteli suosiolla vain auton ajoväylillä. Kuningattaren turkki on ollut taas takkuuntumaan päin. Märät ilmat ovat edesauttaneet asiaa ja luulen että on myös matokuurin paikka. Lupaan tilata kuurin heti ensi viikolla Iineksen riemuksi.

Kuvat on otettu noin yhden aikaan päivällä. Tämän valoisammaksi päivä ei tullut vaikka taivas oli hetken kovin kauniin sininen. Tarkoitukseni oli kuvata kotikirkkoamme  mutta se jäi lasten koulupäivän takia. Lupaan ottaa ja julkaista kuvat toisella kertaa. Kunhan saan kuvattua ne yhtä kauniilla säällä.

Päijät-Hämeen kaunein pelto

Se löytyy omalta kylältä. Olen ajanut monta kertaa pellon tai pitäisikö sanoa kukkaniityn ohi mutta en juuri sillä kertaa ole ehtinyt kuvata niittyä. Tänään ajoin varta vasten kuvaamaan, saattoi olla syksyn viimeinen näin aurinkoinen sää.

 Ei niittyä saanut millään vangittua kameraan niin upeana kuin se livenä on.

 Erilaisia unikoita, malvaa, jotain päivänkakkaraa ja paljon muita yksivuotisia kukkia joita en tunnista.

 Oman haasteen kuvaamiseen toi rakennukset joiden en halunnut olevan kuvissa liikaa esillä. Pelto koostuu kolmesta lohkosta ja kaikki ne ovat ihan liki rakennuksia sekä tien vieressä.

 Pellon löydät kun ajat Nastolasta Heinolaan Korkeen kautta, tai toisinpäin, Vierumäeltä Korkeen kautta Nastolaan. Pellot ovat Ruuhijärven kylän keskustassa.

 Hienoa että kukkaniittyjen arvo on tajuttu ja niitä istutetaan koko ajan enemmän. Niityllä kävi kova kuhina pölyttäjillä ja perhosilla. Oikea ötököiden taivas.

Jos minulla olisi omaa peltoa, olisi se tämän niityn näköinen. Upea näky ja mikä parasta, kestää viikkoja ja muuttaa näköään sen mukaan mikä parhaillaan kukkii. Tähän on kuulemma istutettu yli 30 kukkalajia.