Kotona on kiva olla (kukkapuut ja -pensaat)

Terveiset Brysselistä. Vietin siellä pari yötä elämäni korkeimmassa rakennuksessa. Päivät menivät tutustumassa Eu-parlamenttiin ja EU:n päätöksentekoon sekä sen vaikutuksista Suomen lainsäädäntöön.

Turistiselfie parlamentin istuntosalissa. Pääsimme kiertämään taloa suomalaisen europarlamentaarikon tapaamisen jälkeen.

Siten varsinaiseen asiaan ja tapaamisiin oman puutarhan kukkapuiden ja -pensaiden kanssa. Kirsikkapuista kukkaan ehti ensimmäisenä viime kesän ostos, makeakirsikka 'Leningradin Musta'. Kaikkiin kirsikkapuihin on tulossa kohtalainen määrä kukkia, myös 'Fanal' lajikkeeseen joka on sekin viime kesän ostos.

Reissun aikana omenapuu 'Pirja' oli aukaissut tuhannet nuppunsa. Näin runsaasti puu kukkii ensimmäistä kertaa. Toivottavasti enteilee hyvää omenasatoa.

Hypätään omenasta päärynään. Viime vuonna 'Mlievskaja Rannaja' puu kukki valkoisena pilvenä, mutta päärynöitä ei tullut yhtään. Nyt kukkia on maltillisesti, sadosta ei vielä tiedä. Päärynäpuu 'Suvenirs' ei kuki vieläkään, taitaa läheinen koivu imeä päärynän voiman ja veden.

Muissa omenapuissa kuin Pirjassa on kukkia kohtuudella, enempää ei voi odottaakaan nuorilta puilta joita on leikattu ahkerasti. Kesäomena 'Krasnoje Ranneje' eli Siloposken aikainen on ollut hyvän makuinen, näitä ottaisin mielelläni paljon.

Prunus cistena eli mustaluumu kasvaa todella hitaasti. No kasvu ei ole pääasia vaan hengissä pysyminen ja muutaman kukan tekeminen.

Ja onhan niitä kukkia, kuvaamaan pitää mennä läheltä. Puu tai ehkä enemmän pensas kaipaisi muotoilua, mutta en oikein uskalla tehdä sitä etten menetä koko kasvia.

Japaninruusukvitteni kukkii sekin tänä vuonna erittäin komeasti. Pensas on tikattuna kukkaa. Jos kesä ja syksy on lämmin, on odotettavissa tänäkin syksynä ruusukvittenihillon keittoa. Yllä olevan pensaan olen ostanut taimena Mustilan arboretumista. Samalla kertaa ostin myös siemeniä ja nyt niistä kasvanut pensas kukkii ensimmäistä kertaa kunnolla. Samalla tein hauskan huomion.

Siemenestä kasvatetussa pensaassa on kukat ovat paljon tummemman oranssit kuin taimena ostetussa. Ja sehän sopii sillä olen miettinyt tällaisen ostoa. Ei tarvitse hankkia kun löytyi omasta puutarhasta.

Nyt puutarhaan, saan nauttia loppuviikon vuosilomaa. Sateeseen tuli tauko ja se hetki pitää hyödyntää.

Koiranhampaasta kukkaruukkuun

 Ei tuolla puutarhassa tahdo pysyä kasvun perässä. Etenkään jos joutuu olemaan sieltä pari päivää pois. Yhtäkkiä luumupuu on kukassa, rusokirsikan kukinta on ohi ja koristeomenoista löytyy suuret nuput. Voi tätä kevätaikaa, niin hektistä mutta ihan parasta.

Viime syksynä hankittuja keltakoirahampaita kukassa. Kolme muuta yksilöä kasvavat toisessa kohtaa. Vanhasta kasvustosta nousi yksi joka kukki hyvin kituliaasti.

Viime syksynä istutettuja narsisseja. Nämä olivat sekoituspussissa tulppaanien kanssa, tulppaanit voisivat kukkia samaan aikaan sillä näiden värien pitäisi sointua yhteen. Joku vanhempi hyasintti yrittää ponnistaa lehtien lomasta.

Paljoa en narsisseja istuttanut viime vuonna, edellisen kuvan narsissit ja nämä. Syy on se, etteivät oikein viihdy meillä.

Anteeksi, kuva onkin väärinpäin. No saa siitä selvän. Ihmettelin mitä nousee kasvimaan viereisestä uudesta alueesta näin runsaasti. Sitten keksin. Keitin viime syksynä ruusukvittenin hedelmistä hilloa ja otin niistä siemenet talteen. Laitoin siemenet multaan yhteen kohtaan kukkapenkkiä ja tässä on tulos, paljon ruusukvittenin taimia. Taidan yrittää laittaa muutaman purkkiin ja koittaa kasvattaa kunnon taimiksi.

Toinenkin unohdus tuli. En muistanut, että hankin vuosi sitten Türin kukkamarkkinoilta kerrotun lumikin. Olipa iloinen yllätys nähdä siinä peräti kolme kukkaa. Kuvaa ottaessa yksi kukka oli jo varissut maahan.

Eikä siinä vielä kaikki, kolmaskin yllätys nousee. Tarhakellokärhö 'Aljonushka' nousee näin rivakasti maasta. Samoin nousee toinenkin Aljonushka. Tällä kertaa yritys onnistui.

Juhlia varten laitoin pienen ruukkuistutuksen uudelle laatoitukselle. Köynnöstuessa on tarhaviinikärhö 'Rubra' joka löytyi muutama viikko sitten Lidlistä. Sinisessä kattilassa on talvehtinut valkoinen käenkaali. Suurimmassa ruukussa on Austin-ruusu Pilgrim, sinkkiämpärissä pinkki käenkaali ja matalassa metallivadissa luonnonvarainen käenkaali. Pari viikkoa on aikaa tuuheutua juhliin. Jos oikein jää aikaa, niin saatan hakea tuohon vielä pari ruukkua ja vähän kesäkukkia mutta tykkään hyödyntää näitä jo olemassa olevia ja ei niin perinteisiä kesäkukkia.

Mies teki laatoituksen pari viikkoa sitten. Käytimme perusbetonilaattaa, meidän mielestä se käy vanhaankin taloon, on edullinen ja nopea tehdä. Reunukset tulivat samasta tavarasta kuin mitä on uuden kasvihuoneen lattia, kiviä on vieläkin jäljellä. Ulko-ovi kaipaisi maalia mutta tehdään se sitten joskus.

Huomenna on vapaapäivä, tosi kylmä säätä luvattu mutta eiköhän puutarhassa tarkene, puutarhatoppis on vielä pesemättä.

Näkymää aitan parvelta

Kävin kuvailemassa puutarhaa aitan parvelta, tai mikä lie se kulkusola aitan yläkerran huoneisiin onkaan. Pitäisi kuvata useamminkin, olin ihan unohtanut miten hyviä yleisnäkymiä sieltä saa kuvattua. 

Kasvimaa kokonaisuudessaan. Humalat kasvoivat tänä vuonna komeasti kiinanportin ympärille. Mietin leikkaisinko ne jo syksyllä kompostiin vai vasta keväällä. Yleensä olen leikannut keväällä.

Luumulehto. Näkymää peittää hyvin tiheäksi kasvanut unkarinsyreeni joka on pihan alkuperäisiä syreenejä, se siirrettiin tuohon talon kivijalan vierestä. On muuten harvinainen syksy sillä yleensä koivuista tippuu lehdet ennen syreenejä, nyt on toisinpäin.

Ja kun käännytään lisää oikealle löytyy uusi kasvihuone ja sen tienoo. Näkymä on nykyään hyvin avara kun pellon edessä kasvaneet pusikot on raivattu. Mustan ja ruskean kankaan peittämä alue jäi ensi vuoden työmaaksi. Keskeltä tulee kaareva kivituhkakäytävä nurmikolle saakka, sen ympärille istutuksia, lähinnä perennoja. Kuvista näette myös sen, ettei täällä ole naapurin ihan lähellä vaikka oikeasti ovat lähellä mutta eivät vaan näin pellon puolella.

Löysin yhdestä jouluruususta nuppuja. Pienoinen ihme ja näin aikaisin syksyllä. Kuvassa on toinenkin ihme, nuo kaikki pienet vihreät pläntit ovat esikon siementaimia. Niitä on kymmeniä tällä hetkellä. Keväällä tilanne voi olla talven jäljiltä toinen, mutta eiköhän edes muutama selviä.

Tein juuri äsken japaninruusukvittenin hedelmistä kvittenihilloa. Ensimmäistä kertaa tuli hyödynnettyä kvittenin hedelmät. Eipä niitä paljoa ollut mikä oli ihan hyvä sillä työmäärä niiden kanssa oli ihan riittävä. Poistin siemenet mutta en siemenkotia enkä kuoria. Keitin lohkot pienen vesimäärän kanssa ja siivilöin siivilän läpi, kodat ja kuoret jäivät siivilään. Hilloa tuli kaksi pientä purkkia. Maku on mielenkiintoinen, en ihan tiedä tykkäänkö vai en, ehkä tykkään. Kvitteneissä totisesti on paljon pektiiniä, sekin tuli huomattua, keitos oli puuroa heti kun oli hetken kiehunut. Laitoin silti hillosokeria sekaan.

Otin osan siemenistä talteen ja ajattelin kylvää ne johonkin kasvimaan nurkkaan, jos edes muutama itäisi. Haluaisin ruusukvitteniä uuden kasvimaan tienoille, siinä olisi sopivan aurinkoinen paikka. Minulla on mielikuva, että nämä tarvitsevat kylmäkäsittelyn joten kylvö on parasta tehdä mahdollisimman pian.