Suunnitelmia

 Uusi puutarhakausi vaatii uusia suunnitelmia. Tulevan kauden suurin työ tulee olemaan kasvimaan parannus ja luumulehdon toisen puolen kasvien poisto ja peittäminen. Niin ja tietysti toisen puolen käyttöönotto. Pienempi suunnitelma on laajentaa yläpihan istutusaluetta.

Laajennus olisi ainakin tuo alue missä on hevoskastanjan lehdet. Laajennuksele on hyvä syy, tuossa on pari iso kiveä jotka kolahtavat helposti ruohonleikkuriin. Laajentamalla istutuksia saisin kivet kätevästi piiloon ja pois tieltä. Niitä ei siis siirrttäisi vaan haudataan istutuksiin.

Kivien päällä ei tietenkään kasva mitään. Niinpä hyödynnän siinä näitä lahoja koivupöllejä. Laitan pöölit kivien päälle ja kasvit tulevat pölien väleihin. Sopii ympäristöön kun yläpihalla on paljon lahopuuta keskellä istutuksia.

Lunta meillä ei ole käytännössä yhtään. Sitäkin enemmän on siivottavia kukkapenkkejä. Talventörröttäjien katkomista, kitkemistä ja muuta siivoamista tiedossa seuraavat viikot. Sitten lannoitusta ja penkkien multaamista. 

Pikkuhiljaa olen aloitellut. Tässä kukkavarsia katkottuna liljapenkissä. Tuohon päälle kun heittää multaa jäävät pätkityt varret maatumaan mullan alle ja kunhan kasvit nousevat ja kasvavat, ei varsia huomaa enää lainkaan. Eikä täyty puutarhakomposti liikaa.

Krookuksilla on kiire. Pari päivää sitten näistä ei näkynyt kuin piippojen kärjet. Nämä krookukset kasvavat luumulehdon siinä osassa joka kaivetaan kasveista tyhjäksi tänä kesänä. Osan kasveista kuten krookukset säsätän, osa saa lähteä. Säästettäville löytyy paikka, osalla on jo tiedossa ja osalla ei mutta eiköhän se löydy kesän mittaan.

#suuntanaomavaraisuus, kesäkuu 2023, luonnon monimuotoisuus

Maaseudulla asuminen on onni luonnon monimuotoisuuden suhteen, ja meillä on ollut onni saada sen puolesta hyvät olosuhteet. Lähellä on vesistöjä, olemme peräti kolmen järven läheisyydessä. On metsää, peltoa, ojia, kosteampaa ja kuivempaa aluetta. Puutarhassa on vieraillut mm. kettu ja supi. Jänikset ovat vakiovieraita, kauriit eivät (onneksi) vielä. Tikkalintuja olen tavannut omalla tontilla neljä erilaista. Pääskyset ovat joka kesä vieraanamme ja harakan poikasia tavataan silloin tällöin. On ötökkää ja vaikka mitä mönkijää, perhosia ja koppakuoriaisia. Syksyisin saunalla tapaa lepakoita illan hämärässä.

Varsinaisessa puutarhassa yritän ottaa luonnon moninaisuuden huomioon, tai oikeastaan ei pelkästään puutarhassa vaan koko tontillamme.

Varsinaisen puutarhan ulkopuolella saavat nokkoset ja koiranputket kasvurauhan. Jokainen perhosentoukka on säästämisen arvoinen ja tervetullut. Puutarhassa olen myös melko vapaamielinen toukkien yms. suhteen. Liljakukot listin, mutta muita haittaötököitä kuten kirvoja en torju. Kotiloita kerätään ja myrkytellään Ferramolilla. Joskus olen ollut paha ja myrkyttänyt kärhöistä kärhöpistiäisiä, niistä ei onneksi ole kuitenkaan saatu suurta riesaa. Kasvimaalla harsot ja ötökkäverkot ovat parasta tuholaistorjuntaa.

Puutarhaan on jätetty kantoja ja tuotu lisäksi irtokantoja. Ne saavat lahota rauhassa paikoilleen ja samalla tarjota monenlaiselle vipeltäjälle suojaa ja asuinsijaa. Kuvassa on muuten yksi tuoreimmista hankinnoistani, sain sen vaihdossa taimitorilta. Kyseessä on joku litukka, tarkemmin Cardamine pentaphyllos. Kukkii aikaisin keväällä liiloin kukin. Onko kellään tästä mitään kokemusta? Onko haitta vai hyöty?

Kantojen lisäksi uudessa hortensiapuutarhassa on paljon lahopuuta, kokonaisia puunrunkoja lahoamassa. Kuvassa niistä on vain pieni osa. Varsinaisia kaupasta hankittuja ja itse tehtyjä hyönteishotelleja meillä on muutama mutta eivät ne ole kovin suosittuja.

Arboretumin ja oman pienen metsäpalstamme välissä on niitty. Sitä suojelen vimmatusti lähestyviltä lupiineilta. Niitty niitetään silloin tällöin eikä se ole nimestään huolimatta oikea niitty. Mutta kasvaa siellä joitain niittykasvejakin. Niityn ja metsän erottaa puro jonka kunnostamisesta haaveilen. Puroon tulee vesi lähinnä sulamis- ja sadevesistä ja sammakot ovat siinä keväisin vähän hätää kärsimässä koska nykyolosuhteissa vettä ei ole riittävästi poikastuotannon kannalta. Haavenani on kaivattaa kaivinkoneella puroon syvänteitä jossa vesi seisoisi pidempään ja näin vähentää virtausta. Samalla poistettaisiin ylimääräinen kasvillisuus ja korjattaisiin kivet paremmin.

Vaikka meillä suurin osa risuista haketetaan, riittää niitä myös risuaitaan. Tämä on todella vanha kuva risuaidasta, nyt sitä on vaikeampi kuvata sillä risuaidan edessä kasvavat pensaat ja puut peittävät sen lähes kokonaan. Risuaidan tolpat on uusittu kertaalleen ja joka vuosi siihen saa lisätä risuja.

Kuten aiemminkin, näitä suuntana omavaraisuus-postauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala.

Alle päivittyy maanantain aikana lista muista Omavaraisuussarjan kirjoittajista.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/nokkoslannoitetta-puutarhaan

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraistelijan-kevat-luonnossa

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/05/kotipuutarhuri-luonnon-apurina.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/06/luonto-hoitaa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/06/luonnon-monimuotoisuus-kotipihalla.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/06/suuntanaomavaraisuus-kesakuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-6/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/06/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-6.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/06/tuholaistorjunta.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-kotitarvetilalla

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17192

Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/luonnon-monimuotoisuuden-vaalinta-ja-siita-hyotyminen-turvalliset-lannoitteet-ja-tuholaistorjunta-suuntana-omavaraisuus

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/06/05/puoliksi-villi-piha-eli-biodiversiteettia-torpan-tapaan

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/06/unelmana-omavaraisempi-elama.htm

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/06/05/kesakuu-23-kuulumisia-korvesta

Jatkopala etenee

 Yläpihan jatkopala eteni viikonloppuna huimaa kyytiä kun halusimme sen näyttävän sunnuntain vieraiden silmissä enemmän uudelta alueelta kuin räjäytystyömaalta.

Taas tarvittiin konevoimaa. Suuret lahotukit siirtyivät traktorin avulla helposti ja nopeasti.

Koivut tulivat suurempaan istutusalueeseen. Keskellä oleva "väylä" on tulevaa nurmikkoa. Jos ehdimme, kylvetään siihen nurmikko vielä tässä elokuussa. Istutusalueiden varsinainen teko jäänee ensi vuoteen, nyt niille kasattiin kaikki heinä ja muu "ryönä" mikä tuli aluetta myllätessä. Sinne maatuvat kunhan alue peitetään.

Kuvasta ei näy, mutta koivutukit ovat valtavan kokoisia. Ne ovat alunperin vanhimman pojan pihasta josta kaadettiin parisen vuotta sitten järkyttävän suuri ja totaalisen laho koivu.

Kuusirungot päätyivät metsän reunaan. Vasemman puoleinen on kahden puun välissä, koivun ja männyn. Kokeilen laittaa rungon taakse virginianpihdan taimia jotka hankin vuosi sitten Mustilan arboretumista. Ne eivät maksaneet montaa euroa jos kokeilu menee mönkään. Oikeanpuoleisen rungon taakse harkitsen alppiruusua tai kahta. Siinä on monttu jota aloin jo täyttää lahopuulla, kävyillä ja haravoiduilla havunneulasilla. Suuren kiven vierestä tulee toinen kulkureitti alppiruusumetsikköön joka on tuon oikealla olevan kuusen takana.

Tältä näyttää talolta päin, taustalla näkyy pihatien toisella puolella oleva arboretum. Nurmikkoa tulee ehkä enemmän kuin suunnittelin mutta sitä on helppo poistaa tarvittaessa. Isoja kantoja oli suunnitelmissa, mutta niitä ei tarvita koska nuo rungot ovat suuria. Kiviä siirrän paikoilleen pikkuhiljaa sitä mukaa kun saan voimaa ja inspiraatiota, osan kanssa tarvitsen vahvempaa apua.

Muitakin kasvivalintoja olen lyönyt jo lukkoon mutta niistä lisää kunhan alue joskus etenee.

Huijattu olo

 Haksahdin keväällä Kevätmessuilla hollantilaisen myyjän tarjouksiin. Ei olisi pitänyt ja saa luvan olla viimeinen kerta. Ostin pioneja, päivänliljoja, lupiineja ja jouluruusuja. Pioneista ja jouluruusuista en vielä tiedä mitä niistä tulee, mutta päivänliljan ja lupiinin jo tiedän enkä voi olla muuta kuin suuresti pettynyt.

Tämän piti olla lajiketta 'Orchid Candy'. No eipä ole. Toisen päivänliljan nuppu ei ole vielä auennut, mutta en paljoa laske sen varaan. Tämä pääsee heti siirtoon kunhan pääsen luumulehdon mylläykseen. Luumulehto on sellainen sekametelisoppa ettei haittaa vaikka sinne joutaa yksi epäsävyinen päivänlilja.

Ostin kaksi juurakkoa vaaleankeltaista kirjolupiinia. Ensimmäinen näytti värinsä heti, ja se oli liila, liekö edes kirjolupiini. Pistin kompostiin. Nyt tulee toinen juurakko kukkaan ja mikä onkaan väri, tietysti liila. Kompostiin lähtee tämäkin. Muistuttaa liikaa hävitettävää komealupiinia, niin en halua säästää edes toiseen kohtaan puutarhassa. Tai jos haluat tästä ilmaisen taimen, niin saa tulla noutamaan.

Ensin ajattelin, että oma vika mitäs haksahdit mutta sitten mietin tarkemmin. Kyllä myyjälläkin pitää olla joku vastuu siitä mitä myy. On ihan eri asia myydä tuotteita niin, että ilmoittaa, että ostat sian säkissä kuin, että saat tiettyä väriä tai lajiketta. Jos vielä törmään tähän myyntiin, niin vaadin rahani takaisin. Ostin vielä käteisellä niin en voi selvittää mihin maksuni päätyi ja löytäisinkö yhteystietoja. Tekisi mieli antaa myös Kevätmessuille palautetta.

Siirrytään iloisempiin aiheisiin ja kotimaan taimiin joihin voi luottaa. Kuivuutta uhmaten istutin uudet taimet paikoillensa ja kaivoin omasta puutarhasta vähän lisääkin. Takarivissä on Arvilan alkuperäistä tummanpunaista pionia, sinisiä ritarinkannuksia ja kirahvinkukkaa. Kirahvinkukat ovat oman puutarhan siementaimia. Olen niistä todella onnellinen sillä yritin kaksi kertaa kirahvinkukkaa ja taimet aina kuolivat. Kolmas kerta onnistui ja nyt saan siementaimia.

Keskellä (kuvan vasemmassa laidassa) on Lidlin liljoja joiden väri sitten toivottavasti on syvän viininpunainen. Oikealla on omasta puutarhasta jaettua iiristä, väri vaaleanpunainen. Iiristen takana on päivänliljaa, lajike on 'Luxury Lace'. Etualalla on pala maksaruohoa jonka nimeä en muista, peittää maan kivan nopeasti joten sekin löytyi omasta puutarhasta.

Pionien eteen tuli se ihana Tommolasta hankittu kirjavalehtinen korallikeijunkukka. Jaoin jokaisen taimen kolmeen osaan, siksi ovat noin pieniä rääpäleitä. Myös päivänliljat jaoin surutta useammaksi taimeksi, näin sain katettua niillä suuremman pinta-alan. Kukintaa maltan odottaa vuoden tai kaksikin.

Lahopuun kylkeen tuli loistosalvia 'Rose Compact'. Se pysyy sopivan matalana ja toivottavasti levittää siemeniään ympäristöönsä reilusti eli sillä on lupa levitä. Salvian takana on reilusti tilaa, se on vielä hakusessa mitä sinne istutan.

Lahopuun eteen tuli jouluruusu ja vuoriarho. Tilaa on vielä ja jotain kivaa ja matalaa tuohon mietin. Mitä se on niin en tiedä vielä. Elokuussa on Mustilan taimipäivä ja sieltä löytynee ideoita ja taimia.

Eikä siinä vielä kaikki. Tein löydön luumulehdosta jonne levitin alkukesästä lastenlasten gerbiilin käytetyt purut. Purujen mukana oli ollut muutama syömätön maissinsiemen ja ne olivat itäneet. Kasvimaalle nämä eivät mahtuneet joten istutin ne uuteen perennapenkkiin. En tiedä saako näistä satoa, mutta maissi on kivan näköinen ihan vain kasvina.

Nyt lähden mansikkamaalle keräämään ensi talven mansikat. Siinäpä se vierähtää tämä päivä.