Kasvihuoneen lämmitystä ja kasvun ihmettä

 Kylmiä öitä ja päiviä tiedossa. Aion siitä huolimatta pitää taimia kasvihuoneessa ja siellä ovat nytkin. Jotain lämmitystä piti keksiä ja muistin kaapissa lojuvat tuikut ja kynttilät. Ehkä niistä on apua.

Kasvihuoneessa oli 10 astetta lämmintä kun kävin virittelemässä tuikut ruukkujen alle. Myöhemmin lisäsin kynttilän yhteen ruukkuun ja sijoitin sen uuniin. Laitoin tuikkuja myös toiselle puolelle kasvihuonetta. Tänään päivällä huoneessa oli lämmintä + 11 astetta. Daaliat, kelloköynnökset ja tuoksuherneet ovat kaksinkertaisen harson alla, muut taimet ilman harsoa. Kaikki selvisivät ainakin viime yöstä, kynttilä oli lämmittänyt vanhaa hellaa ja tuikut ruukkuja, jotka taas jakoivat lämpöä koko huoneeseen.

Luumulehtoon on tulossa kurjenpolvea. Lidlistä löytyi kivan oloinen minulle uusi lajike. Ostin ensin yhden pakkauksen ja sitten tajusin, että haluan lisää. Kävi tuuri, löytyi kaksi lisää ja olivat vieläpä alennuksessa. Nyt näitä on kasvamassa riittävästi.

Otin syksyllä talteen pikkiriikkisiä valkoisen vuorijumaltenkukan siemeniä ensimmäistä kertaa. Mikä ihme, ovat itäneet lasikuistilla. Toivottavasti saan monta uutta taimea levitettäväksi hortensiapuutarhaan.

Vaihdoin Nilan kanssa siemeniä ja sain kahta erilaista esikkoa. Toinen on itänyt näin hyvin mutta toinen ei vielä ollenkaan. Odotellaan, se saattaa olla kaveriaan hitaampi.

Sinivuokon taimi on kasvanut itsestään kannonkoloon. Sellaisen omavaltaisen päätöksen ei voi muuta kuin hyväksyä ja toivottaa uuden taimen tervetulleeksi.

En ole ostanut yhtään keväällä myytävää sipulikukkaa, en edes tulppaaneja maljakkoon. Viimevuotiset tete-narsissit ilahduttavat puutarhassa, näitä kukkii useammassa kohdassa ja kaikki yhtä runsaasti. Uutta kukinta tuskin nähdään, mutta kertakin ilahduttaa. Näissä saa ikään kuin kahteen kertaan kukinnan yhdellä maksulla.

Kahden päivän sade on tauonnut. Pitäisi mennä siirtämään lisää lumikelloja, vielä on kolme kukkimatonta kasvustoa jotka aion jakaa ja siirtää. Kun laittaa toppatakin päälle, pipon päähän, saappaisiin paksut villasukat ja käteen hyvät hanskat niin eiköhän siellä tarkene.

Pika-arvonta

 Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi järjestää blogin synttäriarvonnan. Varsinaiset synttärit olivat jo helmikuussa. Osallistua voivat kaikki lukijani, oli sitten kirjautunut lukija tai satunnainen kävijä. Osallistumisaika päättyy sunnuntaina 13.4.2025 klo 18:00. Kaikki siihen mennessä jätetyt kommentit osallistuvat arvontaan. Minulla on käytössä kommentoinnin hyväksyntä joten älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti näkyviin. 

Palkinto sisältää kolmenlaisia siemeniä. Palkintoja on yksi ja voittaja saa kaikki kolme pussia. Siemenet ovat vaaleanpunainen puistolemmikki, kaukasian törmäkukka ja valkoinen punahattu. Kaikkia ehtii vielä kylvää ensi kesäksi.

Onnea arvontaan tasapuolisesti kaikille!

Taimia ja muuta

Minulla on ollut kasvihuoneessa monenlaisia siemeniä kylmäkäsittelyssä ja itämässä. Itäminen on ollut kovin surkeaa. Eilen huomasin yhden suuren onnistumisen.

Punainen jättikarhunputki Angelica gigas on itänyt. Taimia on tulossa vieläpä useita. Kannatti olla sitkeä. Taimet saavat kasvaa purkissaan koulimiskokoon. Sitten saan toivottavasti useita uusia karhunputkia puutarhaani. 

Jättikarhunputki on yksi parhaista pölyttäjäkasveista. Se on jatkuvasti täynnä mehiläisiä. Tänä vuonna taitaa vain olla harmillisesti välivuosi, ei ole yhtään taimea kasvamassa, jättiputki kun kuolee kukinnan jälkeen. Sen takia olisi hyvä saada näistä pysyvä kierto. Syksyllä sain paljon siemeniä talteen, osan kylvin suoraan maahan, odotan josko edes muutama niistä itäisi.

Viime vuonna omista siemenistä kylvetyt väinönputket selvisivät talvesta ja uhmaavat rohkeasti tulevia kylmiä ilmoja. Tänä vuonna kylvin samoja siemeniä, ovat siis ylivuotisia. Tasan yksi taimi on itänyt. Sekin riittää, jotta saan näihin saman kierron kuin jättikarhunputkessa.

Lipstikassa on upea väri kun se nousee maasta. Sen tähden lipstikka pitää kuvata joka kevät. Kasvi on pysynyt hyvin kurissa kivikehässään. En anna sen siementää, sillä muuten tienoo olisi täynnä lipstikan siementaimia. Yksi puska riittää minulle.

Vaikka kasvihuoneessa kasvaa esikasvatuksessa lähinnä perennoja ja kylmää kestäviä tuoksuherneitä, peitin kaikki taimet tuplaharsolla. Sen verran on yöpakkasia luvassa ja kylmiä päivälämpötiloja, että parempi suojata taimet. Jos aurinko ei paista, ei kasvihuone lämpene päivin auringon voimasta eikä lämpöä varastoidu sen kivirakenteisiin.

Siskolta viety jouluruusu kukkii salaa, kaikki kukat ovat lehtien alla piilossa. 

Kaikissa muissa jouluruusuissa on niukasti lehtiä, tai vain kuolleita lehtiä. Tämä salakukkija sen sijaan tekee tuuhean lehdistön ja kukat lehdistön suojaan. Jouduin oikein kaivelemaan, että sain kukat kuvatuksi.

Tekee tuskaa puutarhan puolesta ensi yönä alkavat yöpakkaset ja takatalvi, joka kerta kun katson sääennustetta, on takapakki pidentynyt. No nyt saadaan painettua sitä kaipaamaani hätäjarrua. Kai se toukokuussa helpottaa.

Kelloköynnösten sielunelämästä

Kirjoitin instaankin kelloköynnöksen ihmeellisestä sielunelämästä. Siinä on kasvi joka elää siemenestä saakka täysin omaa elämäänsä omaan aikatauluunsa, siis jos haluaa elää.

Istutin muutama viikko sitten kolmenlaisia siemeniä. Äidin kasveista kerättyjä valkoisen kelloköynnöksen siemeniä. Liiloja omista kasveista sekä kaupan siemenistä. Kuinka sitten kävikään?

Kylvin äidiltä tulleita valkoisia siemeniä reilusti, sillä uskoin, että itävät huonosti. No, väärässä olin. Nämä ovat hitaudestaan huolimatta itäneet lähes kaikki siemenet. Laskin itävyyden olevan vähintään luokkaa 90%. Viimeiset mattimyöhäiset itävät vasta nyt.

Vihreässä purkissa on omat liilat siemenet ja itämisen tulokset. Tässäkin itävyys huippuluokkaa vaikka hidasta on ollut. Kuva on muutaman päivän takaa, koulin tänään kaikki omiin purkkeihinsa ja sain näistä seitsemän taimea. Kaupan liilat alkavat vasta itää, sieltä on nousemassa kolme alkua yhdeksästä siemenestä.

Tässä valkoisia koulittuina. Seuravaa työ on viritellä kasvuvalot sillä taimia on paljon, ihan liikaa koska itävyys oli niin hyvää. Yhtään taimea en raaski laittaa pois, eiköhän niille löydy keväämmällä uusi koti.

Taimi-ikkunalla alkaa olla tungosta. Tuohon pitää saada kaikki muukin mahtumaan kuten tomaatit joita en ole vielä kylvänyt. Odotan viikon verran ja teen kylvöt sitten. Kaikki kuvassa näkyvät ovat kelloköynnöksiä ja paprikoita.

On ollut hiukan kiireisiä viikkoja. Keskiviikkona ajoin siskolle. Epäonnisesti perääni ajettiin. Onneksi ei käynyt pahasti eikä ketään sattunut, autosta meni takapuskuri rikki. Peräänajajan auto hajosi kokonaan. Keli oli kyllä karmaiseva, mutta ei läheskään niin karmaiseva mitä se oli perjantaina kun ajoin Kuopiosta kotiin. En ole tainnut ikinä ennen ajaa niin huonossa kelissä. Matkakin tuntui kestävän ikuisuuden koska oli ajettava oikeasti todella hiljaa. Nyt on onneksi pitkät matka ohi muutamaksi viikoksi, voi keskittyä kotihommiin ja taimiin.

Oman maan siemeniä

 Yritän, siis kovasti yritän olla loppukesästä ahkera ja kerätä talteen oman puutarhan siemensatoa. Välillä jaksan enemmän, joskus työ ei kiinnosta sitten yhtään. Viime syksynä olin ehkä puoliahkera nyt kun katselen mitä siemeniä löytyy.

Leipälautasella on äitini ahkeroinnin tulos. Valtava määrä valkoisen kelloköynnöksen siemeniä jotka hän keräsi kahdesta taimesta talteen parvekkeeltaan. Uskallan arvella riittävän määrän siemeniä olevan itämiskykyisiä. Oikealla puolella on minun taltioimat liilan kelloköynnöksen siemenet. Niitä on onneksi myös kaupasta ostettuna.

Vihdoinkin muistin kerätä jättikarhunputken siemeniä talteen. Osan kylvin suoraan maahan, siemeniä tuli viime syksynä paljon. Myös kaurajuuri oli runsassatoinen siemeniltään. Ihanan värinen harjaneilikka tuli mukaan keruutalkoisiin. Siemeniä tuli niin paljon, että laitoin pesuvadin taimien alle ja sitten vain karistelin pienet mustat siemenet pesuvatiin. Sormustinkukan siemeniä minulta on kyselty, nyt niitä on. Niidenkin keräämisessä pesuvatitekniikka on hyvä.

Pioniunikkoja pitää kerätä talteen paljon. Parhaimpina vuosina siemeniä on ollut puolisen litraa. Aina ne johonkin häviävät. Läpinäkyvässä pussissa on peikonkellon siemeniä. Niistä osan kylvin suoraan maahan, pussin sisältö menee esikasvatukseen.

Härkäpapu kasvaa meillä enemmän maanparannukseen kuin ruuaksi. Lajike on ollut jo vuosia sama punakukkainen 'Crimson Flowered'. Pienessä nimettömässä pussissa on muutama ruusupavun siemen.

Tuoksuherneitä pitää kerätä paljon talteen, ne säilyvät kyllä joitain vuosia ja olen huomannut, että varastoa on hyvä olla. Pussi jossa on lajike kysymysmerkillä, on mysteeri. Lapsenlapsi löysi siemenet essun taskusta kun aloimme leipoa joulupipareita. Ei mitään muistijälkeä mitä lajiketta olen kerännyt essun taskuun talteen. Tai, että ylipäätään sisäessu on ollut päälläni puutarhassa. Krassin suhteen olen omavarainen vaikka keräsin siemeniä talteen laiskanpuoleisesti.

Samettikukkaa pitää olla reilusti kerättynä, se itää niin heikosti. Näyttää olevan vanhaakin satoa tallessa. Koreatörmäkukan siemeniä keräsin talteen ensi kertaa. Toivottavasti ovat itämiskykyisiä. Kuvista jäi puuttumaan kehäkukan siemenet, niitä on yli litra, niissäkin olen ollut omavarainen jo vuosia.

Eiköhän näillä siemenillä päästä kesäkukkien alkuun ja saadaan jotain kasvimaallekin. Tässä kohtaa sitä soisi, että syksyllä olisi ollut ahkerampi, mutta parempi nämäkin kuin ei mitään.

Loppuun kuva pitsaleipuri Oivasta. On tämä kissanpennun kanssa eläminen jännää aikaa. Pennun loputon uteliaisuus yllättää aina. Kaikessa touhussa pitää olla mukana. Tuosta tuli vielä niin riipaisevan mieleen Alma jolla oli samanlainen tapa istua pöydällä (tai jopa kulhossa) katsomassa puuhiani samanikäisenä pentuna. 

Suuntana omavaraisuus 2. esikasvatukset 2023

 Minua pyydettiin mukaan tekemään suuntana omavaraisuus postauksia joita julkaistaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä kuukautena. Postauksia luotsaavat tuttuun tapaan Satu  ja Heikki. Vähän aikaa mietin, pystynkö lähtemään mukaan omavaraispostausten tiimiin, riittääkö aika tai olenko oikea henkilö kirjoittamaan sillä meillä omavaraisuuden tavoittelu on joskus aika heikolla tolalla. Mutta ollaan mukana omana itsenä ja niillä omavaraisuuksilla mitä meillä on.

Helmikuun aiheena on esikasvatukset. No esikasvatuksiahan minä teen, kymmeniä tomaatteja, kurkkuja ja kesäkukkia kasvaa ikkunoilla ja valojen alla joka vuosi.

Esikasvatus voi tuntua mainosten perusteella melkoiselta välineurheilulta. Sanoisin, että pelko pois, välineitä kertyy ilman ostamistakin. Säilytän kaikki suuret muoviset jauhelihalaatikot joita talouteemme tulee, kaupasta saa ilmaiseksi karkkilaatikoita, viinirypälerasia on ykkönen esim. hankikylvöissä ja puolen kilon jogurttitölkki on juuri sopiva tomaatin taimelle. Tai maitotölkki joita kuvassa ei ole. Lisäbonuksena nämä kaikki ovat elintarvikemuovia ja ne voi kierrättää rikkoontumisen jälkeen pakkausmuoviin. Itselläni tuntuvat kestävän vuosia. Periaatteessa pärjäisin pelkästään näillä.

Mutta kyllä minultakin löytyy ostovälineitä. Esikasvatukseni on jo sen verran laajaa, että elämääni helpottaakseni käytän myös kaupan alustoja. Tosin kierrätän niitäkin vuodesta toiseen, vanhimmat ovat jo yli kymmenen vuotta vanhoja. Tomaatteja tein ensivuosina hajakylvönä, mutta nyt kylvän yhden siemenen per lokero. Helpottaa sitä vaihetta kun taimi koulitaan suurempaan astiaan. Purkkien ja lokeroiden alla käytän Ikean edullisia muovitarjottimia. Niistä voi kastella myös altakasteluna sillä tarjottimessa on juuri sopivan korkea reunus. Niistäkin vain yhden olen hankkinut uutena.

Ensimmäiset vuodet tein esikasvatuksia ilman lisävaloja. Nykyisin käytän valoja. Niitäkään ei ole pakko hankkia uutena jos tuntuvat liian kalliilta. Vain tuon mustan valaisimen olen hankkinut uutena ja senkin hyvin edullisesti. Lamput valaisimiin olen ostanut uusina, seuraava esikasvatus on niiden neljäs vuosi.

Entä missä kaikki tämä tavara säilytetään? Meillä ne säilytetään vintin portaiden alla olevassa komerossa. Sieltä saa kaiken helposti esille. Esikasvatumullan säilytän navetassa. Pyrin ostamaan mullan syksyisin alennuksesta, viime vuonna ei sattunut kohdalle joten tänä vuonna ostan mullan sieltä mistä edullisimmin saan. Mullan laatuun en ota kantaa, yksi tykkää yhdestä laadusta ja toinen toisesta, kokeilemalla löytynee jokaiselle sopiva. Mullan kierrätän käytön jälkeen kasvimaalle maanparannukseen. Tyhjään multasäkkiin kerään pakkausmuovia ja vien kierrätyspisteelle.

Keväällä ikkunalla on melkoinen tomaattiviidakko. Tomaattia esikasvatan joka vuosi 50-60 taimea. Osa menee eteenpäin työkavereille ja osa sukulaisille. Tomaatin kasvatuksessa suosin enemmän tuttuja lajikkeita sillä ne tuottavat varmasti satoa ja siten kustannukset pysyvät kohtuullisina sekä syötävää tulee lähes varmasti. Valmiita taimia en osta enkä laita edes lahjaksi saatuja kasvihuoneeseen. Tällä konstilla olen välttynyt kirvoilta ja muilta tuholaisilta. 

Kesän edetessä kasvihuoneissa on täyttä. Koska emme omista kellaria, meille on on tärkeää kasvattaa satoa vain sen verran mitä syömme tuoreena tai pystymme säilömään. Kurkuista osa syödään heti, tomaateissa sama juttu. Loput säilötään ja riittää sadosta myös jaettavaksi. On kiva viedä tuliaisina pussi itse kasvatettuja tomaatteja tai tölkki maustekurkkuja jotka on tehty omista kurkuista.

Esikasvatan myös kesäkukkia. Niiden siementen suhteen alan olla täysin omavarainen. Kehäkukat, tuoksuherneet ja krassit ovat kaikki omien siementen tulosta. Tälle vuodelle otan tavoitteeksi kerätä talteen myös hyötykasvien siemeniä. Siemenpussien hinnat tuntuvat seuraavan hyvin inflaatiota ja olen joutunut toteamaan, että koska tätä hommaa kuitenkin tehdään aika pienellä budjetilla ja kustannustehokkaasti, on 8€ liikaa viidestä tomaatin tai kurkun siemenestä. Kannattaa muuten vertailla nettikauppoja, hinnoissa voi olla monen euron ero. Esikasvatusta suosin myös siksi, että silloin eri lajikkeiden valikoima on lähes ääretön, vähintäänkin monipuolinen. Kun menee puutarhamyymälään voi lajikkeita olla taimina myynnissä yksi, kaksi tai peräti kolme mutta harvoin kymmeniä.

Tomaatteja riitti viime vuonna joulukuulle saakka. Maustekurkkuja syödään edelleen ja pakastimessa on vielä pari rasiaa tomaattisosetta. Perheessämme ei esikasvateta ruokaa rahan säästämisen takia, enemmän siksi, että tiedetään mitä saadaan, vältetään tuholaiset ja siirretään tätä kaikkea seuraaville sukupolville ja saadaan hyvän makuista, lähellä tuotettua ruokaa. Eikä siinä sovi unohtaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia jota puutarha tuo. Ei tarvitse lähteä harrastamaan erikseen liikuntaa kun on päivän kärrännyt tomaatin taimia kasvihuoneeseen tai kantanut niille vettä. Mieli ja sielu lepää kun saa nauttia kasvatustensa tuloksista.

Tänä vuonna esikasvatan ainakin tomaatit, kurkut, vesimelonin, kaalit, ruusupavun ja paprikat. Kesäkukista esikasvatan kelloköynnökset, tuoksuherneet, oxalikset (talvetuksessa) ja samettikukat. Lisäksi esikasvatukseen tulee erilaisia perennoja joissa sitten jo säästääkin ihan erilailla kun vertaa valmiin taimen ostamiseen, ainakin jos haluaa saada erikoisempia lajikkeita tai sellaisia joita ei ole helppo hankkia.

Alla lista muista aiheen postauksista:

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2023/

Apilankukka https://apilankukka.fi/esikasvatus-ja-raha/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2-esikasvatukset.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/02/mita-kannattaa-esikasvattaa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-14-esikasvatuksen.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-2/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kannattavuuden-kamala-maailima

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-2.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/02/omavaraistelun-taloudellinen-aspekti.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17184

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/02/esikasvatukset-mita-kannattaa-kasvattaa.html

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/02/06/7722/

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/02/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/02/06/helmikuu-23-esikasvatukset/

Valmistautumista kevääseen

 Talvi vyöryy päälle kylmän sään välityksellä. Talon uuneja saa lämmitellä joka päivä, kissanluukut ovat kiinni ja puutarha on vaipunut lepokauteen.

Kevääseen varustautuminen tapahtuu hyvissä ajoin, kuten keräämällä puutarhan antimien siemenet talteen. Tänä vuonna ehdin kerätä jotain, osa jäi edellisten vuosien tapaan kylväytymään itsestään.

Taaimmaisessa paperipussissa on kehäkukan siemeniä. Niitä keräsin talteen vähän sillä tallella on vielä edellisvuotisia. Keijunkukan siemeniä keräsin talteen ensimmäistä kertaa, osan levitin suoraan maahan. Härkäpapuja tuli paljon, samoin pioniunikon siemeniä. Tuoksuhernettäkin on reilusti, edelliset kylvin tarkoituksella kaikki pois. Saila tarkoittaa alunperin Saaripalstan Sailalta saatujen siementen jälkeläisten siemeniä.

Väinönputken siemenistä osan kylvin suoraan maahan ja osan kylvän keväällä. Se tarvitsee kylmäkäsittelyn. Paprikoistakin otin siemeniä talteen, hauska nähdä toisen polven jälkeläisten satoa, onko samaa kuin alkuperäinen suippopaprika. Osan tuoksuherneistä sain ehkä pidettyä puhtaana, niistäkin on siemeniä tallessa. Ja kärhö 'Abundance', sitäkin kylvän alkuvuodesta jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. osan kokeilen ilman kylmäkäsittelyä.

Kaksi astiaa oxalista muistin nostaa turvaan pakkasilta. Ämpärissä on punakukkaista ja kattilassa valkokukkaista. Nyt ovat kuivuneet sen verran, että edessä on siirto pimeään ja viileään huoneeseen odottamaan kevättä. Punakukkaisen oxaliksen mukuloita onkin ostettava keväällä lisää, yksi ämpärillinen ei riitä mihinkään.

Olin muutaman päivän kouluttautumassa Helsingissä. Kotiin tultua oli hieman riitaa siitä kumpi tytöistä saa olla kanssani sohvalla. Yhtäaikaa ei voi olla. Alma voitti ja Iines väistyi. Iineksen kanssa syödään aamupala yhdessä joka aamu, siihen Alma ei edes kuvittele pääsevänsä mukaan. Kummallakin on omat rytmit ja mielipaikkansa.

Pienet tuliaiset reissusta

Vietin pitkän viikonlopun äitini ja siskoni kanssa Riikassa. Kävelimme jalat rakkuloille, söimme hyvää ruokaa, nauroimme paljon ja vain nautimme lomasta, ei mitään kiirettä, ei mitään pakollista.

Riikan suuri keskustori oli yksi kohteemme, hotellikin sattui sijaitsemaan melkein vieressä. Mielessäni kummitteli edellisen Riikan matkan ostokset, siemenet ja valkosipulit. Josko nytkin niitä löytyisi matkalaukussa kotiin tuotavaksi.

Ja tokihan kaikkea löytyi. Ihan vähän vain, ihan vähän vain.  Vaan jos tihrustatte kuvista siemenvalikoiman hintoja niin varmana ymmärrätte miksi vähän on tässä kohtaa hyvinkin liukuva käsite.

Pulassa olen näiden kanssa ensi vuonna, esikasvatuksille ei ole yhtään sen enempää tilaa kuin aiempina vuosina.

Keltaiset porkkanat 0,60€ pussi. Taisin ostaa tänä vuonna Suomesta hintaan 4,99€ pussi ja pussissa oli paljon vähemmän kuin näissä. Otin viisi pussia niin riittää ainakin pariksi vuodeksi. 'Balcony Yellow' tomaattia etsin keväällä mutta en löytänyt myymälöistä enkä viitsinyt tilata mistään yhden pussin takia. Nyt sitä löytyi ensi kesän kasvatukseen. Ja pari muutakin pussia tomaattia uudeksi kokeiluksi.

Valkosipulia niiltä ihanilta mummoilta ja papoilta jotka myivät oman puutarhan aarteita. Lajikkeista ei tietoa. Viime aikoina on instassa liikkunut tietoa valkosipulin taudeista ja punkeista. Otin riskin sillä koen itse, että samat voi saada näistä tai sitten kaupassa myytävistä valkosipuleista. 

Kun sopivasti sattuu kohdalle, on hienoa löytää tuliaisiksi jotain paikallista. Tämä kissa on paikallista käsityötä. Juuri sopiva pieni koriste kukka- ja kissanaisen käsilaukkuun. Muistuttaa meidän Alma-kissaa ainakin muotonsa perusteella.

Keskustorilla näin ihan livenä kissan. Paistetteli päivää auringossa kylmän aamun jälkeen. Vaikutti oikein hyvin hoidetulta lemmikiltä eikä kujien kulkukatilta. Mulkoili meitä turisteja siihen malliin ettemme häirinneet tärkeää aurinkohetkeä yhtään enempää. 

Koko tämä viikko on lomaa, valkosipulit pitääkin laittaa heti maahan. Niitä tuli matkalaukussa hitusen enemmän kuin suunnittelin, joten joudun ottamaan varalaatikon käyttöön. Jos sen maa on liian jäässä niin sitten isken kynnet kasvihuoneen multaan, se ainakin on sulaa vielä. Keväällä ne voi siirtää lopulliseen kasvupaikkaansa tai jatkaa kasvatusta kasvihuoneessa.
 

Kun halvalla sai

 Olipas taas kerran oikea sulovilen-olo. Eksyin katselemaan alennuksesta kukkasipuleita ja katse saattoi harhailla vähän toisaallekin.

Plantsusta sai kukkasipuleita kymmenen pussia viiden hinnalla. Ostin pelkkiä lumikelloja. Olin tarkkana ja syynäsin jokaisen pussin läpi, vaikuttivat vielä kasvukelpoisilta. Kotona istuttaessa vain muutama sipuli sadasta osoittautui kuivahtaneeksi. Tai keväällähän sen sitten lopullisesti näkee miten kävi, oliko onnistunut ostos vai ei. Istutin kaikki sipulit hortensiapuutarhaan.

Yksinäinen köynnöshortensia maksoi vain euron. Olihan sille annettava uusi koti männyn juurelta. Kuvan ottamisen jälkeen laitoin vielä oksasilppua hortensian juurelle ja lankakorin verkon virkaa tekemään. Köynnöshortensia on paikallisten jänisten herkkua. Vahvan oloinen taimi jossa oli monta haaraa eikä sitä olisi kiva menettää ristihuulen ateriaksi.

Ja vähän siemeniä tulevaan puutarhakauteen. Vain 0,50€ pussi. Ei vaan voinut vastustaa vaikka oikeaa tarvetta ei ollut. 

Kolmas kerta toden sanoo. Jo kaksi katsuraa olen saanut kuolleiksi tässä puutarhassa. Yritän vielä kerran, hyvän kokoinen taimi maksoi 9€. Nyt ei pitäisi olla liian kuiva paikka vaikka onkin auringossa. Paikka on uuden kasvihuoneen edessä, jättikiven puolella. Mustat, korkealle kurottavat kukinnot kuuluvat jättiverbenalle. Jätän sen tuohon ja saa siementää itsestään, pari vuotta olen onnistuneesti toiminut niin ja jättiverbena on talvehtinut siemenenä maassa.

Ja viimeiseksi tietenkin pakollinen verkko ympärille. Miehen vinkistä uskalsin käydä navetassa lojuneen verkkorullan kimppuun, sen sai kuulemma ottaa käyttöön. Siis säästin vielä lisää enkä joutunut ostamaan uutta verkkorullaa. Katsuran latva tulee verkon yli mutta latvan mahdollinen menetys ei haittaa.

lJa koska löytyi vielä kaksi erittäin edullista 'Pink Annabelle' pallohortensiaa niin olihan nekin otettava. Paikka voi vielä muuttua, mutta olkoot talven tuossa. Taustalla olevat pienet vihreät piipot kuuluvat 'Ping Pong' laukalle. Se lähtee kasvuun heti istuttamisen jälkeen. Piipot talvehtivat hyvin, tai sanon näin suurella kahden talven kokemuksella.

Olisikohan siinä olleet kauden viimeiset hankinnat. Syksy ei oikein innosta maan kaiveluun, näpit jäätyy ja pimeä tulee järkyttävän aikaisin. On aika vetäytyä talvipuuhiin ja kaivaa kirjoja ja palapelejä esiin.

Näkymää aitan parvelta

Kävin kuvailemassa puutarhaa aitan parvelta, tai mikä lie se kulkusola aitan yläkerran huoneisiin onkaan. Pitäisi kuvata useamminkin, olin ihan unohtanut miten hyviä yleisnäkymiä sieltä saa kuvattua. 

Kasvimaa kokonaisuudessaan. Humalat kasvoivat tänä vuonna komeasti kiinanportin ympärille. Mietin leikkaisinko ne jo syksyllä kompostiin vai vasta keväällä. Yleensä olen leikannut keväällä.

Luumulehto. Näkymää peittää hyvin tiheäksi kasvanut unkarinsyreeni joka on pihan alkuperäisiä syreenejä, se siirrettiin tuohon talon kivijalan vierestä. On muuten harvinainen syksy sillä yleensä koivuista tippuu lehdet ennen syreenejä, nyt on toisinpäin.

Ja kun käännytään lisää oikealle löytyy uusi kasvihuone ja sen tienoo. Näkymä on nykyään hyvin avara kun pellon edessä kasvaneet pusikot on raivattu. Mustan ja ruskean kankaan peittämä alue jäi ensi vuoden työmaaksi. Keskeltä tulee kaareva kivituhkakäytävä nurmikolle saakka, sen ympärille istutuksia, lähinnä perennoja. Kuvista näette myös sen, ettei täällä ole naapurin ihan lähellä vaikka oikeasti ovat lähellä mutta eivät vaan näin pellon puolella.

Löysin yhdestä jouluruususta nuppuja. Pienoinen ihme ja näin aikaisin syksyllä. Kuvassa on toinenkin ihme, nuo kaikki pienet vihreät pläntit ovat esikon siementaimia. Niitä on kymmeniä tällä hetkellä. Keväällä tilanne voi olla talven jäljiltä toinen, mutta eiköhän edes muutama selviä.

Tein juuri äsken japaninruusukvittenin hedelmistä kvittenihilloa. Ensimmäistä kertaa tuli hyödynnettyä kvittenin hedelmät. Eipä niitä paljoa ollut mikä oli ihan hyvä sillä työmäärä niiden kanssa oli ihan riittävä. Poistin siemenet mutta en siemenkotia enkä kuoria. Keitin lohkot pienen vesimäärän kanssa ja siivilöin siivilän läpi, kodat ja kuoret jäivät siivilään. Hilloa tuli kaksi pientä purkkia. Maku on mielenkiintoinen, en ihan tiedä tykkäänkö vai en, ehkä tykkään. Kvitteneissä totisesti on paljon pektiiniä, sekin tuli huomattua, keitos oli puuroa heti kun oli hetken kiehunut. Laitoin silti hillosokeria sekaan.

Otin osan siemenistä talteen ja ajattelin kylvää ne johonkin kasvimaan nurkkaan, jos edes muutama itäisi. Haluaisin ruusukvitteniä uuden kasvimaan tienoille, siinä olisi sopivan aurinkoinen paikka. Minulla on mielikuva, että nämä tarvitsevat kylmäkäsittelyn joten kylvö on parasta tehdä mahdollisimman pian.