Syksyistä

On taas sellainen oman elämän ruuhkakuukausi, että oksat pois. Ei tahdo pysyä ajan kulumisen perässä. Viikonloppuna ajattelin ehtiä puutarhatöiden pariin, toivottavasti ei sada, tai ainakin olisi taukoja sateessa. Ilokseni katselin, että haravointia ei voi vielä aloittaa, lehdet ovat pääosin tiukasti kiinni puissa meillä olleista myrskyistä huolimatta. Haravointia kun voi tehdä ennen lumien tuloa kauniina pakkaspäivinä.

Tämä taitaa olla viimeinen kuva 'Vanilla Fraise' hortensiasta ennen kuin kunnon pakkasyö rusketti sen kukat. Pensas kasvaa omana mieleni hivenen liian harottavasti, olen yrittänyt leikkaamalla ohjata sen kasvua.

Vaikka 'Grandiflora' hortensian runko on vino, olen onnistunut kasvattamaan siitä kivan yksirunkoisen pensaan. Taustalla näkyy pieni punerrus rusokirsikassa, tänä vuonna ruska ei ole meillä kovin kummoinen edes näissä ruskan luottokasveissa.

Äitini laittoi kuvan kelloköynnöksen siemenkodista. Niitä tuli hänellä peräti 33 kappaletta. Kasvatin hänelle kaksi valkoista kellököynnöstä, ne tekivät valtavasti kukkia ja myös nuo siemenkodat. Instassa kyselin ohjetta näiden kuivaamiseen ja ilmeisesti kannattaa kuivattaa siemenkodat näin ja ottaa siemenet talteen kuivumisen jälkeen.

Lämmin syksy saa osan kasveista sekaisin. 'Omoshiro' kärhö teki uuden verson ja siihen nupun. Valitettavasti ensipakkanen ehti tulla ja palelluttaa nupun. Normisti 'Omoshiro' kukkii alkukesästä eikä tee enää uusintakukintaa.

Kuten jo sanoin, tänä vuonna ei hehku kummoisesti ruskan värejä. Elokuussa hankittu Tuurenpihlaja näyttää heti mihin pystyy. En malta odottaa, että puu on suuri ja noin kauniin punainen. Siitä tulee vielä arboretumin syksyinen katseenvangitsija. Puiden ja pensaiden verkottamien on loppusuoralla, enää uupuu muutama verkko.

Kaikki kolme syyskimikkiä ehti kukkaan vaikka pelkoni sen suhteen oli suuri. Eivät onneksi hätkähdä ensimmäisiä kylmiä ilmoja. Jokunen harmaakäenkukka kukkii kimikin seurana. Taustalla näkyy mongolianvaahtera, sekin on ruskan huippuvuosina paljon punaisempi. Pienempi keltainen puu kauempana on visakoivu, se on ymmärtänyt kellastuttaa lehtensä, vaan muista koivuista osa miettii vielä.

Seuraavaksi hyppään hetkeksi puutarhaan ennen kuin haen lapsenlapset yökyläilemään.

Runsasta ja rehevää

Puutarhassa on runsauden ja rehevyyden aika. Se on ehkä vähän liikaa minulle. En tykkää kaatuilevista kasveista, yli rajojensa tulevista versoista tai nuokkuvista oksista. Alkukesän säntillisyys on paljon enemmän minun juttuni.

Remontin takia, ei suinkaan laiskuuden takia, puutarha on ollut omillaan jo liian monta viikkoa.  On tuntunut todella vaikealta tarttua lapioon kanttaus mielessä tai ottaa rikkaruohojen kitkin käteen ja ryhtyä työhön. Pitäisi, tai muuten puutarhassa on kaaos viimeistään ensi keväänä. Ehkä into löytyy jossain kohtaa. 

'Nigra' salkoruusut ovat valtavan korkeita. En ole mitannut, mutta arvioisin korkeudeksi jopa 2,5 metriä. En kerää näistä siemeniä talteen, saavat jäädä tämän kesän iloksi elleivät sitten selviä talvesta. Katkon versot kukinnan jälkeen pois, osa on kaadunnut kuvan ottamisen jälkeen. Punahatut meinaavat hukkua tuonne keskelle ja sehän ei oikein ole soveliasta.

Minulla on menossa pallohortensioiden siirto. Ne eivät kasvaneet kunnolla rosarion kivimuurilla joten kokeillaan nyt tähän vaikka vähän piiloon tulevatkin. Osa on istutettu kivien eteen jo viime vuonna, osa siirretty nyt. Vaikka ovat kivien edessä, niin puutarhasta katsottuna ovat takana. Aitan kohdalla oleva korkea kasvusto on kirahvinkukkaa, siinä on vieläkin kukkia jäljellä. Amme on viety jo saunaan ja siellä on otettu kylpy saunomisen yhteydessä.

Kaikki mahdolliset siementaimet pitää ottaa talteen. Epäilen näiden olevan ritarinkannuksen siementaimia. Oletteko samaa mieltä? Väri on vaaleanpunainen. Ei näille oikein ole paikkaa mutta ehkä johonkin koloon mahtuvat.

Rakastan tiikerililjoja, tätä perinteistä kantaa joka on alunperin tältä tontilta. Aivan mahtava kasvi vaikka en tiedä mitä tekemistä tällä on tiikerin kanssa. Tiikeri on kuitenkin kissa, joten senkin takia tiikerililja on ihastuttava. 

Rotkolemmikki 'Silver Heart' on vahvistunut kovasti. Alkuun keväällä mietti pitkään nousemistaan, mutta lopulta päätti putkahtaa esiin. Hortensiapuutarhassa pitäisi olla tälle täydelliset kasvuolosuhteet. Kavereita tälle saisi olla, toivottavasti Mustilan taimipäivästä löytyy, sinne olen suunnitellut retkeä. Muutama rotkolemmikki voisi olla hyvä lisä hortensiapuutarhaan.

Tämän päivänliljan väriä jännitin. Olen hankkinut näitä Tommolan tilalta pienen pienen myyntikuvan perusteella. Olen huokaissut helpotuksesta kun näin kukan värin. Eipä voisi olla täydellisemmän vaaleanpunainen. Kukinto on suuri ja näyttävä. Nuppuja on valtavasti joten kukinta on odotettavissa vielä pitkään. Nimensä olen hukannut, toivottavasti se löytyy jostain muistiinpanoista.

Päivänliljoja voisin kasvattaa lisääkin, ne viihtyvät eivätkä tunnu olevan moksiskaan, oli sitten kuivuutta tai ainaista sadetta.

Verkkotarkastus

 Tänään oli ohjelmassa kiertää kaikki puutarhan suojaverkot läpi. Korjata ne missä oli korjattavaa ja nostaa ylös ne mitkä eivät ole piikeillä maassa kiinni. Umpihangessa sai kahlata mikä tuntuu ihan hassulta sillä niin monta lumetonta joulukuuta olemme saaneet kokea täällä asuessa.

Tämä arboretumin yksi iso verkko saattaa olla riski. Jos lunta tulee vielä paljon lisää niin verkko on liian matala ja sen yli pääsee hyppäämään. Ja tuo yksi kohta oikealla puolella meinaa kaatua vaikka siinä on tuki. Laitoin sitten liian lyhyen tuen. Tuossa kannattanee käydä tamppaamassa lumi matalaksi verkon ympäriltä. Verkkoa ei pysty nostamaan sillä se on tiukasti maassa kiinni.

Viime talvena kokonaan syöty koristeomenapuu 'Marjatta' oli ilman verkkoa. Verkko löytyi vierestä maasta pötköllään. Nostin verkon paikoilleen ja tamppasin sen tiiviisti lumeen kiinni. Marjatta on onneksi omajuurinen joten annoin sen vain tehdä uudet versot tyngäksi sahatusta rungosta.

Kompostipolku on aurattu. Voisi olla järkevää siirtää kompostori lähemmäksi taloa mutta eipä tuo polun teko kevyeen pakkaslumeen ollut paha urakka. Polku on helppo pitää auki kun se on kerran tehty.

Kävin katsastamassa myös kasvihuoneet. Mies oli vienyt vanhan villaviltin viiniköynnöksen suojaksi.

Kun kerran lunta riittää, suojasin myös mustaseljan ja safiirihortensian lumella. Tuonne alppiruusumetsikköön ei ikinä sada niin paljon lunta kuin aukeammille paikoille, joten siellä pitää vähän avittaa luontoa. Samalla myös herkkä kelta-alppiruusu sai kunnon lumi-iglun päällensä.

Talokin sai oman suojavilttinsä. Lumi eristää hyvin ja tekee sisälle mukavan lämpöiset ja vedottomat lattiat. Enpä muista milloin tämä toimenpide olisi saatu tehtyä jo joulukuussa saatikka näin joulukuun alussa. 

En ole mikään talven ja lumen ystävä, mutta pakko myöntää, että nyt ovat maisemat kauniita.

Kun halvalla sai

 Olipas taas kerran oikea sulovilen-olo. Eksyin katselemaan alennuksesta kukkasipuleita ja katse saattoi harhailla vähän toisaallekin.

Plantsusta sai kukkasipuleita kymmenen pussia viiden hinnalla. Ostin pelkkiä lumikelloja. Olin tarkkana ja syynäsin jokaisen pussin läpi, vaikuttivat vielä kasvukelpoisilta. Kotona istuttaessa vain muutama sipuli sadasta osoittautui kuivahtaneeksi. Tai keväällähän sen sitten lopullisesti näkee miten kävi, oliko onnistunut ostos vai ei. Istutin kaikki sipulit hortensiapuutarhaan.

Yksinäinen köynnöshortensia maksoi vain euron. Olihan sille annettava uusi koti männyn juurelta. Kuvan ottamisen jälkeen laitoin vielä oksasilppua hortensian juurelle ja lankakorin verkon virkaa tekemään. Köynnöshortensia on paikallisten jänisten herkkua. Vahvan oloinen taimi jossa oli monta haaraa eikä sitä olisi kiva menettää ristihuulen ateriaksi.

Ja vähän siemeniä tulevaan puutarhakauteen. Vain 0,50€ pussi. Ei vaan voinut vastustaa vaikka oikeaa tarvetta ei ollut. 

Kolmas kerta toden sanoo. Jo kaksi katsuraa olen saanut kuolleiksi tässä puutarhassa. Yritän vielä kerran, hyvän kokoinen taimi maksoi 9€. Nyt ei pitäisi olla liian kuiva paikka vaikka onkin auringossa. Paikka on uuden kasvihuoneen edessä, jättikiven puolella. Mustat, korkealle kurottavat kukinnot kuuluvat jättiverbenalle. Jätän sen tuohon ja saa siementää itsestään, pari vuotta olen onnistuneesti toiminut niin ja jättiverbena on talvehtinut siemenenä maassa.

Ja viimeiseksi tietenkin pakollinen verkko ympärille. Miehen vinkistä uskalsin käydä navetassa lojuneen verkkorullan kimppuun, sen sai kuulemma ottaa käyttöön. Siis säästin vielä lisää enkä joutunut ostamaan uutta verkkorullaa. Katsuran latva tulee verkon yli mutta latvan mahdollinen menetys ei haittaa.

lJa koska löytyi vielä kaksi erittäin edullista 'Pink Annabelle' pallohortensiaa niin olihan nekin otettava. Paikka voi vielä muuttua, mutta olkoot talven tuossa. Taustalla olevat pienet vihreät piipot kuuluvat 'Ping Pong' laukalle. Se lähtee kasvuun heti istuttamisen jälkeen. Piipot talvehtivat hyvin, tai sanon näin suurella kahden talven kokemuksella.

Olisikohan siinä olleet kauden viimeiset hankinnat. Syksy ei oikein innosta maan kaiveluun, näpit jäätyy ja pimeä tulee järkyttävän aikaisin. On aika vetäytyä talvipuuhiin ja kaivaa kirjoja ja palapelejä esiin.

Puutarhaisa viikonloppu

Säät suosivat puutarhassa puuhastelijaa. Ei tarvittu pipoa eikä villasukkia. Sunnuntaina olisi pärjännyt jopa shortseilla, mutta puutarhashortsit on jo pesty ja viikattu pois talvisäilöön. No mitä sain sitten aikaiseksi. Hieman lisää kasveja, lähinnä perennoja ja muutaman puun taimen istutettua. Tervalepät jäivät odottelemaan omaa vuoroaan, kaikkea ei vain ehtinyt hienosta säästä huolimatta.

Uusi hortensiapuutarha jatkuu hieman metsän puolelle. Istutin maassa pötköttävän kuusen rungon taakse osan vuosi siten Mustilasta hankituista virginianpihdoista. Taustalla olevan männyn juurella näkyy piskuinen köynnöshortensian taimi. Saattaa mennä aika monta vuotta ennen kuin se kiertää runkoa ympäri.

Luulin pitkälle kesään, että kaikki ruusunätkelmäni ovat menehtyneet. Eivätpä olleet vaan nousivat tosi myöhään. Ehdin istuttaa uusia, itse kasvatettuja taimia, valkoisia ja pinkkejä yhteen kohtaan. Nyt on runsaasti ruusunätkelmää kasvamassa. Valkoiset ovat oman ruusunätkelmän siemenistä, pinkit Saaripalstan Sailan siemenistä. Nyt onkin omat ruusunätkelmän siemenvarastot tyhjät ellen saa näistä uusia. Vanhat ruusunätkelmät eivät ehdi kukkia koska nousivat niin myöhään.

Kaivoin yhden kerrotun lumikellokasvuston pois ja siirsin sen hortensiapuutarhaan. Monta pientä sipulia löytyi, ihan en ole varma sainko kaikki siirrettyä mutta sehän ei haittaa, vanhassa paikassa voi kasvaa edelleen lumikelloja. Ja jos en halua niiden kasvavan, siirrän pois sitten kun lehdet näkyvät.

Maksaruohot kukkivat paitsi isomaksaruoho joka vielä miettii. Tällä hetkellä tykkään enemmän matalista maksaruohoista, viikonloppuna löytyi yksi uusi taimi lisää. Monet korkeat maksaruohot eivät pysy kunnolla pystyssä enkä tykkää retkottavista kasveista. Kuvan maksaruohot ovat mukavan säntillisiä.

Puutarhavieraat ovat kivoja, etenkin kaikki perhoset ja pörriäiset. Sunnuntaina onnistuin kuvaamaan uuden kiitäjän. Tämä on joko etelänpäiväkiitäjä tai isopäiväkiitäjä. Sain siitä myös hyvän videon jonka laitoin instaan. Olen nähnyt näitä parina päivänä aikaisemminkin tänä vuonna, mutta vasta sunnuntaina onnistuin kuvaamana kun oli puhelin mukana. Tuntui tykkäävän kovasti kiinanneilikan kukista.

Eipä ötökät siihen jääneet. Luumupuissa oli hurjat määrät leppäkerttuja, en ole koskaan nähnyt luumuissa niin paljon leppiksiä vaikka on meillä ennenkin ollut syksyisin paljon leppiksiä. On tainnut olla hyvä kirvavuosi. Luumut ehtivät kypsyä, vielä pitäisi ehtiä kerätä ne pois ja jatkojalostaa mm. hilloksi.

Jotain remonttiakin on tullut tehtyä, vaikka siihen ei ollut minulla osaa eikä arpaa. Olin lauantaina pienellä puutarharetkellä ja kotiin tullessa ammotti osa navetan seinustoista avattuna. Edellisten asukkaiden salaojien laitto ei ole mennyt oikein putkeen, meille jäi korjaaminen. Samalla laitettiin oma putki sadevesille ja johdatettiin ne pois rakennuksen seinustalta. Sama korjaustoimenpide on tarkoitus tehdä toiselle navetan pitkälle sivustalle. Etelän puoleinen sivusta ei kaipaa salaojia, siellä vesi valuu itsestään pois osin kallion kautta.

Tällä viikolla iltamenoja onkin sen verran paljon, että tuskin ehdin puutarhaan muuta kuin kastelemaan kasvihuoneen. 

Lisää hortensioita

Edellisessä postauksessa oli yläpihan ja arboretumin hortensioita. Lisää hortensioita löytyy luumulehdon liepeiltä. Ei montaa, mutta joitain. 

Aloitellaan täälläkin mustilanhortensiasta. Se kasvaa todella hitaasti mutta se ei haittaa, eipä tuohon isoa puumaista pensasta edes mahtuisi. Kärhö on 'Margaret Hunt' joka nousi vasta juhannuksen tienoilla. Takana näkyy nimetön, omasta puutarhasta löytynyt tummalehtisen omenapuun taimi.

Rosarion kivimuuria vasten kasvaa pallohortensioita ja syyshortensioita. Syyshortensiat siirrän jossain vaiheessa pois ja teen rivistöstä vain pallohortensioiden rivin. Pallohortensiat ovat alkaneet tehdä juurivesoja, ei ehkä tarvitse ostaa taimia.

Paikka on kuiva, savinen ja hyvin aurinkoinen. Ei siis mikään pallohortensioiden unelmapaikka. Kasvavat siinä kuitenkin hengissä ja kukkivat pienin kukin.

Luumulehdossa on kaksi hortensiaa. Taustalla näkyy vanhempi syyshortensia 'Pinky Winky' ja etualalla uusi, tänä vuonna istutettu pensas. Ovat symmetrisesti samassa kohdassa. Uudemman pensaan kohdalla kasvoi ennen jasmike, mutta se siirtyi toisaalle. Tätä lajiketta hortensiaa näkyy harvemmin myynnissä. Oli heti otettava kun toinen löytyi.

En ole tehnyt pensaalle mitään. Parina ekana vuonna jänikset söivät sitä mutta eivät enää. Kukat ovat hauskasti kaksiväriset, alaosa punainen ja kärki valkoinen.

Vielä yksi kuva toisesta suunnasta. Tästä kasvaa mielestäni kauniin muotoinen pensas ja yllättävän tiivis.

Lisää pallohortensioita istutin kasvihuoneen viereen, pienistä kivistä kasatun kivimuurin taakse. Ne ovat kaikki siirretty ja jaettu omasta puutarhasta. Olen kastellut pensaita sillä ne tuli siirrettyä silloin kun ei ollut sateita. Tai eipä niitä sateita ole meillä näkynyt kunnolla koko kesänä. Pari jakopalaa on sen näköistä ettei niissä ole elämää, mutta lähes kaikki ovat tehneet jo uusia lehtiä.

Tämän illan auringonlasku.

 

Suunnitelmissa on hortensioiden lisäystä tällekin puolelle puutarhaa mutta ensin pitää tehdä uusi hortensiapuutarha valmiiksi. Kaikkia taimia ei voi hankkia yhden kauden aikana vaikka kuinka alesta löytyisi.

Tänään hain auringonlaskun pellon reunamille tulevat 30 tervaleppää, viikonloppuna on sitten niiden istuttamista luvassa.

Hortensioita

Ilmassa on selvää hortensiarakkautta. Olen haalinut muutaman uuden lisää, osa uusia lajikkeita, osa vanhoja tuttuja. Viimeisin löytö oli puoleen hintaan pari 'Pink Annabelle' pallohortensiaa. Olin superonnellinen löydöstäni. Mennään kuitenkin niihin pensaisiin, jotka ovat kasvaneet puutarhassa pidempään. 

Talon edessä kasvava mustilanhortensia taitaa olla jo kymmenvuotias. Muistelisin, että penkin uudistamisesta on jo niin kauan. Silloin kaivettiin talon kivijalasta syreeniaidanne pois ja vanha perenna-alue sai kokonaan kyytiä. Olen leikannut mustilanhortensiaa aina silloin tällöin. Tykkään kovin sen vaatimattomuudesta.

Syyshortensia 'Grandiflora' ei ole vaatimaton koskaan kukkiessaan. Joka vuosi se notkuu kukkien painosta.

Siirrytään hiukan eteenpäin ja kuvaan saadaan toinen överipöverihortensia. 'Vanille Fraise' on kasvanut komeaksi. En tajunnutkaan miten iso siitä tulee ja nyt se haittaa hiukan laattapolulla kulkemista. Taidan kuitenkin ennemmin kaventaa polkua kuin kaventaa hortensiaa.

Siten jätetään hortensiapuutarha väliin ja loikataan sen ohi arboretumiin jossa kasvaa kuutamohortensia. Ihana limenvärinen lehti ja tasaisen pensasmainen kasvu joka sopii täydellisesti vieressä kasvavaan tummaan vaahteraan.

Arboretumissa jatketaan, täällä on useita hortensioita. Syyshortensia 'Wim´s Red' joutui vaihtamaan keväällä paikkaa. Sehän taisi tykätä ja kukkii todella runsaasti. On se kumma miten 1,5 metrin matka voi muuttaa kasvin viihtymistä.

Syyshortensia 'Limelight' on viime vuoden ostos mutta omalle paikalle se pääsi vasta tänä kesänä. Talven pensas vietti kasvimaalla valeistutuksessa. Muutama kukka saatiin ihasteltavaksi, niiden puhtaan valkoinen väri on muuten todella valkoinen.

Pallohortensia 'Pink Annabelle' on yksi suosikeistani jos sellaista edes voi hortensioissa olla, tykkää niistä kaikista. Oikealla puolella kasvaa nimetön, vuosia sitten Virosta tuotu hortensia. Tämä taitaa olla se toinen kasvupaikka. Kukat muuttuvat kokonaan tummanpunaisiksi kukinnan edetessä.

Saman alueen toisella puolella kasvaa pallohortensia 'Lime Rickey'. Tätä en ole uskaltanut leikata vuosittain ihan matalaksi mutta taidan kokeilla sitä ensi keväänä, muutkin pallohortensiat tykkäävät matalaksi leikkaamisesta. Kasvaa sureksi joten tilaa kannattaa varata riittävästi.

Arboretumin kärjestä löytyy viimeiset arboretumin hortensiat. Tai jätin minä yhden kuvaamatta, 'Rouge Diamant' on niin onneton rääpäle, että todennäkoisesti se lähtee arboretumista uuteen hortensiapuutarhaan, kokeillaan auttaisiko paikan vaihto. Kuvassa on rimpula, puumaisesti kasvava syyshortensia 'Grandiflora' ja kaksi 'Bobo' syyshortensiaa. Tässä oli kolmaskin 'Bobo' mutta se jostain syystä kuoli pari vuotta sitten.

Bobon kukissa on ihanaa pitsimäisyyttä. Se jää aika pieneksi pensaaksi, mutta kukkia on sitäkin enemmän.

Taidan lopettaa hortensiakierroksen tähän vaikka kuvista jäi puuttumaan kaikki alapihan hortensiat. Katsotaan niitä myöhemmin. 

Salamatkustaja ja ensimmäiset kukkasipulit

 Taitaa olla menossa kesän viimeinen viikonloppu jos katsoo sääennusteita. Kylmää kyytiä kun ensi viikolla päivälämpötilat tippuvat sinne kymmenen asteen tienoille. Tänään on tehtävä ahkerasti puutarhatöitä ja kerättävä satoa talteen pois kylmän alta. 

Myös istutushommia on tehty ja tehdään vielä tänäänkin.

Kirjovaahtera 'Drummondii' sai paikan uuden hortensiapuutarhan edustalta. Kasvutukia tuli varuiksi kolme ja ne tehtiin heinäseipäistä ihan vain katseen kestävyyden vuoksi. Näkyvä paikka joten tykkään, että näyttää kivalta. Muualla kelpaa mitä sattuu nurkista löytymään.

Pengon aina taimimyymälöissä kaikki reppanat jotka ovat alessa kuten vakituisemmat lukijani tietävät. Tällä kertaa osui silmiin rönsytiarella jota olinkin etsimässä kuivaan rinnealueeseen. Rönsytiarellan kanssa samassa purkissa asui salamatkustaja jonka tunnistin heti. Sehän on selvä ängelmän taimi. Ihan pakko ostaa, sillä siinähän sai kaksi taimea yhden hinnalla ja vieläpä yhdellä kolikolla. Ängelmä päätyi hortensiapuutarhaan.

Päivänlilja 'Pink Damask' on kasvanut todella suureksi. Vaan koska kukkii näin hienosti, ei sitä tarvitse vielä jakaa.

Sen sijaan päivänliljan kyljessä kasvaneen hopeatäpläimikän jaoin jo aiemmin kesällä. Kaikki taimet lähtivät hyvään uuteen kasvuun vaikka jakamisen aikana sattuivat kovia helteitä. Kastelin taimia joten sillä oli osuutta hyvään selviämiseen.

Safiirihortensia kukkii ensimmäistä kertaa. Olen seurannut nuppua jo pitkään ja olihan se kuvattava jo näin kukinnan alussa. Eilen vein sille useamman kannullisen vettä, sadetta on ennustettu mutta saapa nähdä tuleeko niitä ja missä määrin.

Uuden kasvihuoneen sivussa oleva omenarivistö sai taas kolmannen puun. Rivistön toisella laidalla kasvoi aiemmin kolmas puu, mutta se joutui ilmeisesti myyrien tuhoamaksi. Kolme näyttää paremmalta kuin kaksi joten siksi uusi omenapuu. Ensi viikolla toivottavasti saan tuonne tontin laitaan tulevat tervalepät, ne pitäisi ehtiä istuttaa ennen talvea. Pienet taimet eivät onneksi vaadi suurta kuoppaa.

Prismasta sai jo syksyn kukkasipuleita. Mukaan lähti pussi nuokkutähdikkejä. Minulle ihan uusi kasvi, kaupassa piti googlettaa kun paketissa oli vain tuo latinankielinen nimi. Toivottavasti saan menestymään. 

Vaan nyt perunamaalle ja keräämään tomaatteja kasvihuoneista.