Tänä kesänä ei ole pahemmin järjestetty puutarhatapahtumia. Niinpä otin ilolla vastaan tiedon Mustilan taimipäivän toteutumisesta. Yritin olla paikalla heti aamusta sillä osa taimista ehtii loppua jo ennen kun tapahtuma alkaa. Lohduttautua voi sillä ettei tiennytkään niiden taimien olemassaolosta. Päässä oli pientä listaa niistä kasveista jotka on ehdottomasti hankittava jos niitä suinkin löytyy. Osa budjetista oli varattu heräteostoksiin.
Ensimmäinen kuorma kotipihassa valmiina istutukseen. Kyydissä keijunkukka 'Paprika', jouluruusun siementaimia, punahattu jonka nimeä en muista, ojakellukka 'Mai Tai', helovuokko, väinönputki, varjosiippa, heidinkukka, tarhasyysvuokko 'Wild Swan' ja tummalehtinen harsojaloangervo 'Chokolate Shogun'.
Harsojaloangervo pääsi uuteen penkkiin uuden kasvihuoneen edustalle. Taustalla on jättikarhunputki ja oikeassa yläkulmassa on kasvamassa jättiraparperi. Mustan suojan sisällä on koristeomenapuu 'Hopa'. Paikan pitäisi olla riittävän kostea. Taimipurkki on tuossa kunnes muistan merkitä taimen nimilapulla. Mustilassa olikin myynnissä niitä hyviä valkoisia lappuja joihin voi kirjoittaa lyijykynällä. Ostin samantien kaksi nippua ettei heti lopu kesken. Yhdessä nipussa kun on vain 100 kappaletta nimilappuja.

Toinen kuorma sisälsi mielenkiintoisia kasveja. Tulevaan kasvihuoneeseen siemenetön viinirypäle 'Mars' oli niin mahtava löytö, että se oli ostettava heti. Juuri sen olin suunnitellut hankkivani ja ehdin jos ajatella etten saa juuri tätä lajiketta Suomesta. Toinen korkea kasvi on Mustilan arboretumin myynnistä. Se on liuskavisakoivu 'Kaarlo' joka on luultavammin jalostettu visakoivusta ja liuskalehtisestä koivusta. Hieno lisä arboretumin puihin. Maksaruoho on minulle uusi lajike 'Firecracker'.
Kaukasiantörmäkukka 'Miss Willmot' oli ihana, juuri niitä heräteostoksia jolle pitää olla tilaa.
Tämä on aarre josta en ole ennen kuullut. Täysikuuvaahtera Acer shirasawanum. Sekin Mustilan arboretumin taimista. Ylöspäin viuhkamaisesti kohenevin, kerroksellisten oksin kasvava pensasmainen puu. Punaiset kukat ja näyttävä syysväritys. Meillä ei japaninvaahtera menesty mutta tästä yritän sille korviketta. Suojasin pienen taimen heti kuvien ottamisen jälkeen verkolla, tätä ei jänikset saa syödä.
Pieni vaahtera on etualalla uudessa alppiruusumetsikössä. Taustalla kivien takana kolme alppiruusua jotka istutin viime vuonna.
Safiirihortensia jonka nimilappua en tajunnut kuvata. Alkoi kai olla turnausväsymystä, tämä olikin viimeinen taimi jonka ostin. Ja onneksi sain, taisi jäädä kaksi minun jälkeeni. Tämäkin kasvaa alppiruusumetsikössä jossa on toivottavasti riittävän suojaista. Taustalla on mustaselja ja kalliokieloja. Pieni vihreä pläntti safiirihortensian vasemmalla puolella on alppikello joka on myös taimipäivältä hankittu.
Alppiruusuja ostin kaksi. Pitkään mietin isojen vai pienien taimien välillä. Lopulta päädyin pieniin, alan harrastajilta hankittuihin. Tämä on 'Lumotar' jonka kukat avautuvat vaaleanpunaisina mutta ovat avonaisina puhtaan valkoiset. Toinen, vieläkin pienempi taimi on siementaimi jonka väri on yllätys mutta ehkä punainen.
Näiden kaikkien lisäksi ostin katsuran. Se minulla jo oli mutta kuoli keväällä. Ensin luulin talvea syylliseksi mutta kuolema olikin omaa huolimattomuuttani. Nimilappu oli kiinni katsurassa metallilangalla ja tuo metallilanka oli hirttänyt taimeni. Olin unohtanut langan taimeen kiinni.
Retken parhainta antia heti kasvien jälkeen oli tapaamiset Vaalean vihreää-blogin kirjoittajan, Saaripalstan Sailan ja Rikkaruohoelämää-blogin Betweenin kanssa. Kiitos antoisista juttuhetkistä taimiostosten lomassa.