Rautaisannos mummiutta

Mummin mussukka oli koko viikon meillä hoidossa oman hoitajan loman takia. Viimeiset kolme päivää hoitoa oli yötä myöten. Hyvin selvittiin mutta uskallan kyllä sanoa, että ihan mukava kun tiedossa on vapaa viikonloppu. Ei ohjelmaa eikä mitään pakollista puuhaa. Mummi tarvitsee nyt hiukan lepoa.

 Joskus minusta tuntuu että nyt on menossa elämäni ruuhkavuodet osa 3. Ensimmäinen oli siinä vaiheessa kun meillä oli yksi oma lapsi, kävimme molemmat töissä, samaan aikaan oli talon rakennus ja kirsikkana kakun päällä me molemmat miehen kanssa opiskelimme työn ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Ei ollut silloinkaan vapaa-ajan ongelmia.

Ruuhkavuodet osa 2. taisi olla silloin kun lapsia oli jo neljä, tai ehkä ne alkoivat jo kolmosen kohdalla. Ruuhkiin riitti jo tavallinen arkirumba pyykkeineen, harrastuksineen ja kodin hoitamisineen. Oli talon remonttia ja tänne muutettua vielä enemmän remonttia. Tuli sairaudet ja muut elämän ikävämmät asiat kuvioihin. Olin taksikuskina harrastuksiin, sairaalaan ja terapiaan. Välillä koin huonoa omaatuntoa, että nuorin lapsista tuntui asuvan autossa. Onneksi on aina ollut mummot ja papat jotka ovat lapsia hoitaneet ja siten kaikessa auttaneet.

Nyt on minun vuoroni astua siihen hoitoketjuun ja olen niin onnellinen että sen saan kokea. Mukava viikko meillä oli, ulkoiltiin, käytiin kerhossa, auton talvirenkaiden vaihdossa ja ruokakaupassa. Siinä niitä pieniä elämyksiä arkeen. Laitettiin yhdessä ruokaa, sytytettiin uuneihin tulia ja hoidettiin kissoja.

Ensi viikolla sitten keskityn enemmän ystävien tapaamiseen ja muiden asioiden hoitoon. Tällä viikolla pienin oli tärkein. Ehkä ehditn tilata sen puuttuvan verkakankaankin jotta saan pelipöytäni valmiiksi. Ja taidan maalata vihdoin vessankin oven, nyt on maali valmiina.