Päivä puutarhassa

Tänään jos koska kannatti tehdä töitä puutarhassa. Aurinko paistoi, oli juuri sopiva lämpötila ruumiilliseen työhön ja ennen kaikkea, oli kuivaa. En muista toista näin kuivaa syksyä kun en ole ensimmäistäkään lehteä joutunut haravoimaan märkänä. Yleensä tuskastelen joka syksy toisiinsa liimaantuneiden märkien lehtiklimppien kanssa.

 Lehdet voisi kai jättää haravoimattakin, mutta minä pidän haravoinnista. Ja meillä tuppaa kertymään lehdet tiettyihin paikkoihin mikä olisi alle jäävälle nurmikolle kestämätön kuorma. Ja tulee näistä lehdistä hyvää multaa kasvimaalle kunhan maatuvat. Kasvimaalle onkin kärrätty eräskin kuutio lehtiä ja turvelantaa ensi kesää ajatellen. Nyt on madoille talveksi töitä.

 Muutenkin puutarhan syystyöt on hyvällä mallilla. Yhdestä luumulehdon laatikosta pitää vielä poistaa salaattien jämät, muut on jo käännetty. Turvelantaa tuotiin alkukesästä niin iso kasa että sitä riittää laatikoidenkin maan parannukseen. Sen puuhan jätin huomiselle.

 Kesäkukkaistutukset ovat kompostissa muratteja lukuunottamatta. Minulla kasvaa murattia jo ainakin viidettä vuotta pyykkikallion ison koivun juurella. Siellä muratti on kestänyt hyvin talvet joten nyt kokeilen murattia myös salaisen puutarhan rosarioon ruusujen väliin. Ei muratteja oikein raaskisi kompostiinkaan laittaa.

 Mansikkamaa on kärsinyt kuivuudesta (joo, meillä on ollut kuiva kesä heinäkuuta lukuunottamatta). Jouduin uusimaan lähes puolet tänä kesänä laitetuista taimista niiden kuivuttua. Kastelua olisi tietysti voinut harrastaa vaan ei kaikea jaksa ja ehdi. Sinänsä uusiminen ei haitannut, omia rönsyjä oli runsaasti. Jos olisin tiennyt kesästä tulevan näin kuiva niin en olisi edes ostanut uusia taimia vaan olisin odottanut syksyyn ja käyttänyt omia taimia. Olisi säästynyt muutama euro.

Aikaansaava puutarhapäivä päättyi upeaan auringonlaskuun. 

Nyt on hyvä nauttia takkatulen loimotuksesta, kupillisesta hyvää teetä ja vadelmajuustopiirakasta.