Viime kesänä oli myönnettävä että kasvimaa on väsynyt, siinä ei ole riittävästi ravinteita. Itse maasta näki jo päällepäin että se on köyhtynyt. Päätin ryhtyä toimeen ja käänsin koko kasvimaan ensimmäistä kertaa käsin jotta en vahingoita sitä olematonta määrää lieroja joita kasvimaalla asui. Toinen jo syksyllä tehty toimenpide oli viedä kaikki haravoidut lehdet kasvimaalle. Niitä en kääntänyt maahan vaan jätin reiluksi patjaksi käännetyn maan päälle.
Keväällä haravoin maatumattomat lehdet kasaan ja voihan vietävä mikä määrä lieroja oli muuttanut kasvimaan multiin. Ero edelliseen kesään oli mahtava tämän kesän voitoksi. Vaan ei tämäkään riittänyt. Käytin maatumattomat lehdet käytävien katteena, kuten myös siskolta tuotua heinää ja raparperin lehtiä. Kesän aikana lehdet ovat maatuneet, mutta heinät eivät. Ne maatunevat talven aikana maahan käännettynä.
Eilen tyhjensin puutarhakompostit joista sain huimat neljä kottikärryllistä lähes maatunutta kompostimultaa. Kuten kuvasta näkyy, kananmunien kuoret ja suodatinpussit on vielä maatumatta. Ei haittaa, sinne vaan kasvimaalle jonne kippasin kaikki mullat. Alla oleva maa on käännetty talikolla jotta en taaskaan tapa maassa asuvaa ja lisääntynyttä lierokantaa konevoimalla.
Yläkuvissa näkyy kesällä tallilta haettu turpeensekainen palanut lanta jota olen sitäkin levittänyt jo neljä kottikärryllistä muokatuille alueille kasvimaalle. Ja kunhan lehdet tippuvat puista, haravoin ne taas kasvimaalle patjaksi kaiken päälle. Ruohosilppu olisi sekin hyvää, mutta silppu menee meillä kaikki nurmikoiden humuksen lisäämiseen. En ymmärrä miksi jokaisessa alan julkaisussa hehkutetaan ruohosilpun poistamista nurmikolta ja sen käyttämistä muualla katteena ja maan parannukseen. Ja sitten pitäsi ostaa lannoitetta nurmikolle. Minusta paras ratkaisu on antaa leikkuujätteen jäädä maatumaan nurmikolle ja parantaa siten savimaata nurmikoiden osalta.
Näillä toimenpiteillä uskallan odottaa ensi kesäksi sellaista multaa kasvimaalle kun sen kuuluu ollakin. Lapion syvyydeltä hyvää maata jossa on pieneliöitä, humusta ja ravinteita. Savi alla toimii ravinnepankkina, se on oikeastaan vain hyvä, parempi kuin sora joka päästäisi kaiken lävitseen. Ja jos jaksan jatkaa niin muutaman vuoden päästä voisi olla hyvää maata jo kahden lapiollisen syvyydeltä.
Eli maan parannus kannattaa. Meillä kompostoidaan nykyään kaikki, rikkaruohotkin vien kompostiin enkä kanna niitä enää navetan taakse. Hyvin maatuvat vuodessa ravinteikkaaksi mullaksi. Maan parannuksen lisäksi toisena tavoitteena on vähentää ostolannoitteeseen kuluvia euroja. Eli kanankakan euroja, hevosenlantaa hankin edelleen, kesällä maksoin neljästä peräkärryllisestä saman verran kuin yhdestä kanankakkasäkistä. Puun tuhkan suhteen olemme omavaraisia. Komposteista jos tulee jatkossakin muutama kottikärryllinen multaa vuodessa niin se riittänee jossain kohtaa perennoillekin.
Huima juttu, roskasta ravinteeksi. Tähän jää koukkuun.
Joo, tästä tulee niin hyvä mieli! Mahtavaa kierrätystä. Savimaa tosissaan kaipaa eloperäistä ainetta kipeästi. Odotan suuria omalta, aiempaa suuremmalta kompostikehikoltani :-)
VastaaPoistaKyllä tulee hyvä mieli, onnistumisesta, matojen määrästä ja siitä että auttaa luontoa voimaan hyvin. Kompostikehikko on näköjään hyvä olla iso. Meillä on toinen nyt tyhjänä ja toista täytän lumiin asti. Keväällä jätetään täysi lepoon ja alan täyttää tyhjää. Kolmaskaan ei olisi pahitteeksi.
PoistaHyvät ovat maanparannustekosi. Meilläkin jätetään nurmikon leikkuujäte suoraan siihen, mihin kone ne sylkee. Noiden lehtien käyttäminen on hyvä juttu. Taidan itsekin laittaa osan lehdistä viljelylaatikon päälle.
VastaaPoistaNurmikko pysyy tosi hyvänä kun jättää leikkuujätteen siihen, meillä kone jättää sen aika siistiksi kunhan nurmikko ei ole liian pitkää. Ja kyllä huomaa eron nurmikon kunnossa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Eiköhän lehtiä voi laittaa viljelylaatikoidenkin päälle. Ja keväällä kääntää ne laatikon mullan sekaan.
PoistaOlen aina ennen kerännyt ruohonleikkuujätettä kasvimaalle. Mielestäni se tukahduttaa yksivuotiset rikkaruohot todella hyvin ja antaa myös madoille ravintoa. Tänä kesänä jätin sen tekemättä, sillä huomasin,että ohdakkeet ja valvatit oikein innostuivat kasvuun tuon ruohokatteen alla. Viime syksynä, kun omenoita tuli paljon ja ne ehtivät jo pilaantua maassa, keräsimme ne pois ja hautasimme kasvimaalle ettei harakat pääse juhlimaan niillä. Keväällä kun käänsin kasvimaata ihmettelin valtaisaa kastematomäärää ja sitten muistin, että juuri siihen oli omenoita haudattuna.
VastaaPoistaHarakat ovat innokkaita nokkimaan kaikkea, ne käyvät kasvimaalla kääntämässä sinne viedyt lehdet ja muun haravointijätteen. Ahkeria poikia, mutta ei niin mieluisia vieraita pihalla.
Ohdakkeet ja valvatit on vihonviimeisiä, jälkimmäiset on meillä tosi paha ongelma. Omenat voi siis haudata hyvällä menestyksellä kasvimaahan. Meillä laitoin roskiin koska niissä on tänä vuonna niin pahasti muumiotautia. Tosin sitten ajattelin että mitäs siitä, joka vuosi sitä muumiotautia on eikä sille voi mitään koska sitä oli jo kun tänne muutettiin.
PoistaHarakat kyllä nyppii kaiken, huomasin että olivat käyneet nokkimassa osan kesäkurpitsoistakin.
Eipä meilläkään synny nurmelta leikkuujätettä, kun se jää sinne lannoitteeksi. Leikkaan nurmikkoa kasvuaikana usein, jolloin ei edes synny mitään huomattavia kasoja. Biojätteitä varten on yksi lämpökompostori, jonne menee likimain kaikki taloudessa syntyvä jäte. Kun se on puolivalmista, se käännetään vanhempaan biokompostoriin. Biojätteen sekaan laitan kesällä myös hiukan puutarhajätettä, koska minusta se parantaa koostumusta. Puutarhajätettä varten on neljä 1x1 m lautarakenteista kompostia, jotka ovat yleensä eri vaiheissa: yhtä täytän, kaksi kypsyy ja yksi odottaa tyhjennystä. Kaatopaikalle ei viedä mitään eloperäistä, kaikki uppoaa omaan puutarhaan. Harvoin ostan lannoitteita. Lähinnä kanankakkaa ruukkuistutuksille ja hevonkakkaa sään tutun tallilta, kuntaan käyn itse sitä säkittämässä. Puuntuhkaa tulee riittävästi saunasta, takasta ja kellarin porinmatista. Meidän maassa on runsaasti lieroja.
VastaaPoistaKompostoiminen ei ole vaikeaa, eikä työlästäkään. Menee ihan omalla painollaan, kunhan alkuun pääsee. Soisin sitä tehtävän laajemminkin.
Huh, tulipa varsinainen saarna.
Puutarhajäte umpi(lämpö)kompostorissa on hyvä vinkki, laitan sitä itsekin jonkun verran ja huomaan että homma toimii paremmin. Laitoin myös yhden kerroksen väliin tuota turvelantaa. Mun kuivike on ehkä aavistuksen liian karkeaa mutta hienompaa en saa ennen kuin mies siivoaa liiterin. Toinen umpikompostori on tarkoitus hankkia kun tulee riittävän edullisesti vastaan. Mun kukkapenkeissä on enemmän lieroja kuin kasvimaalla, ehkä hellin niitä enemmän :)
PoistaOlipa innostava postaus! Meilläkin on suunnitelmissa kompostin perustaminen ja juuri on puhuttu kehikon rakentamisesta syksyn aika tuleville lehdille ja muulle pihajätteelle. Multaa kaivattaisiin meilläkin kipeästi, kun osa merenpuoleisesta pihasta on ruoppausmaata ja kovaa kuin kivi. Muutenkin kompostointi kiinnostaa kovasti biojätteen osalta, mutta pitäisi ottaa vain ottaa itseään niskasta kiinni, että asia etenisi ajatuksen tasolta teoiksi. :)
VastaaPoistaMeillä meni viime syksyn ja talven biojäte avokompostiin, toimi ihan ok paitsi että harakat nyppivät välillä. Biojätteenä meillä ei ole kuin lähinnä kasvisjätettä kuorimisesta, munankuoria, kahvinporoa ja sellaista joten uskalsimme laittaa. Alkukesästä saatiin umpikompostori ja nyt kaikki sisältä tuleva biojäte menee sinne. Helppo homma, tavara kipataan ämpäristä kompostoriin ja ehkä hiukan kuiviketta perään. Muutaman kerran olen kastellut kun on liian kuiva, muuten en ole tehnyt vielä mitään.
PoistaPuutarhajätteen kehikot on tehty kuormalavoista, ei ehkä kaikkein esteettisimmät mutta toimivat vallan mainiosti. Ehdottomasti kannattaa jonkinlaiset rakentaa. Neljä kottikärryllistä multaa oli meillä yhden vuoden saldo!
Meillä myös umpikompostori joka ollut nyt pian vuoden käyttämättömänä, meillä ruokajätettä tulee ihan liian paljon kun lapset jättää ruokaa ja kompostori oli aina ihan liian märkä ja tuntui että koko naapurusto haisi ..kuivikkeellahan se olisi korjaantunut mutta koettiin pito jotenkin hankalaksi eikä olla uudelleen lähdetty yrittämään. Ehkä tämän inspiroivan postauksen jälkeen taas :)
PoistaTuoksuu se meilläkin vähän, en ole vielä löytänyt tasapainoa kuivuuden ja märkyyden välillä, aina on liikaa jompaakumpaa. Kuivikkeena käytän liiterin pohjan mujua, pihistelen enkä osta kaupan kuivikkeita :)
PoistaOta ihmeessä uudestaan käyttöön, saa hyvää multaa ja periaatteessa ilmaiseksi.
Meillä on ollut lämpökompostori käytössä kohta 20 vuotta. Välillä se toimii paremmin, välillä huonommin, paljon se riippuu omasta aktiivisuudesta. Kahden hengen taloudessa tulee liian vähän biojätettä talvella ja silloin kompostori tahtoo jäätyä. Jos on paljon lunta ja lisäeristää sillä, niin lämpö saattaa koko talven pysyä hyvänä. Mutta on se ihanaa multaa mitä sieltä saa:)
VastaaPoistaAvokompostit lopetin, kun meille tuli rottia ja niitä myrkytettiin, niin menivät lämpöiseen ja kosteaan kompostiin kuolemaan.