Pulloja

Kesän piharemontissa tehtiin taas kerran kivoja löytöjä. Rautalöydöistä kerron myöhemmin, niitäkin oli jo totuttuun tapaan. Lisäksi löytyi posliinia, saviastioiden palasia ja ties mitä. Lasia löytyi niin sirpaleina kuin ehjänäkin. Ehjät nappasin heti sivuun ja tällä viikolla muistin tuoda ne sisälle pestäviksi.

 Näin monta lasipulloa oli säilynyt ehjinä maan uumenissa. Kaikkien käyttötarkoitusta en tiedä, suurimmasta tulee mieleen lääkepullot joissa oli karjan lääkkeitä tms. Suurimman pullon kaltaisia on löytynyt navetan lähistöltä aiempina kesinä. Tämä pullo on kuitenkin erilaista lasia kuin ne vaikka muoto on sama. Pienin pullo, ruskea taitaa sekin olla lääkepullo. Koko on todella mini, minun peukalonpään kokoinen.

 Tätä pulloa en uskaltanut avata. Ja luulin sitäkin ensin lääkepulloksi. Kunnes katsoin ties miksikä muuttunutta sisältöä tarkemmin. Sisällä on ihan selvästi pieni suti. Haa, ihan selvä kynsilakkapullo! Sellaista ei olekaan ennen näistä maista löytynyt. Hyvä lisä aittaan tulevaan museoon.

 Tästä neliskulmaisesta pullosta tulee mieleen kansakoulujen mustepullot. Tämänkin voisi laittaa museoon, mutta siitä saisi myös kivan pienen ja matalan maljakon yhdelle kukalle. Museoon kyllä riittää talosta ja sen mailta löytyneitä pulloja. Niitä on navetassa yksi iso muovilaatikollinen odottamassa pesua ja parempaa aikaa. On viinapulloja, shampoopulloja, lääkepulloja. Yskänlääkepulloja on reilusti. Eikä ihme, kieltoaikana yskänlääke oli ihan yleinen kansan alkoholi ja huume. Sisältihän yskänrohto kaikenlaista oopiumista alkoholiin.

 Ulkoa löytyneet rikkinäiset lasiesineet ja -pullot olen heittänyt surutta roskiin. Mutta sisällä en taida raaskia. Näin käy kun polttaa kruunukynttilän liian loppuun. Mietin kyllä että saa tuon vielä liimattua ja sen jälkeen polttelee kynttilää entistä varovaisemmin. Vanhat turkoosit lasikynttilänjalat on kirpparilla harvinaisuuksia joten toista tuskin tulee heti vastaan riittävän edulliseen hintaan.

Tämä kukka ei liity millään tavoin laseihin ja pulloihin, mutta silti siitä kuva teille. Koin upean onnistumisen hetken tämän kukan kanssa. Voitin keväällä arpajaisista kukkasipulin. Laitoin sipulin ruukkuun mullan kanssa ja kastelin aina välillä. Pian mullasta näkyi lehdet. Ja pian lehtiä näkyi lisää ja ne venyivät venymistään kohti valoa. Ja sitten huomasin kukan. Yhden ja ainoan. Mutta mikä ilo, tämä on ihan itse kasvatettu ja saatu kukkimaan. Voihan ihme.

p.s. Kukan nimeä en tiedä, saa kertoa mikä tai kuka hän on.