Puutarhakissa

Iineksestä sukeutui tänä kesänä ulkoileva kissa, siis ihan kunnolla ulkoileva. Sisällä käydään nukkumassa hetki, ehkä syömässä ja taas ollaan pihalla. Ja jos minä menen pihaan, on Iines heti jaloissa. Ja sitten kierretään puutarhaa yhdessä. Jos menen kävelyllä, tulee Iines mukana. Jos ulkoilutetaan Kaapo-koiraa, seuraa Iines meitä vähän matkan päässä.

Varsinainen puutarhakissa.

 Luumulehdon kivimuurista on tullut yksi Iineksen lempipaikka. Sieltä on hyvä seurata liikkuuko ojassa tai pellolla sopivia myyriä naposteltavaksi.

Kasassa on sopivasti suuri tasainen kivi päällimmäisenä. Kuin luotu puutarhakissan tähystyspaikaksi. Taustalla puutarhan uusin nurmikko, ja se vihertää. Kostea sää teki nurmen kasvuunlähdölle todella hyvää.

Iines saavutti tänä kesänä isomummon arvon. Täällä kotona kutsumme Iinestä joskus muoriksi sillä tyttärensä Alma on nyt todistettavissa tiineenä. Laskettu aika on n. kolmen viikon päästä. Vähän jännittää mitä tämä muorimme pennuista sanoo, luuleeko omikseen vai antaako olla.