tiistai 28. heinäkuuta 2015
Ne ovat täällä
Vihdoin ja viimein! Olen odotellut Alman pentuja syntyväksi jo monta päivää. Tiineys tuntui venyvän ja venyvän, mutta ihan normaaliin aikaan nuo syntyivät. Painosta tosin huomaa ettei mitään keskosia olla, kevyin painoi syntyessään 106g ja painavin 122g.
Pennut syntyivät eilen illalla terveenä ja hyvinvoivina. Yksi on punainen, yksi kilppari ja yksi ilmeisesti mustavalkoinen jolla ihanasti valkoiset sukat.
Pentulaatikon onnea. Alma on vielä vähän hermostunut, kuten Iineskin oli ekalla kerralla. Minun piti istua koko eilinen ilta pentulaatikon vieressä, muuten ei ollut hyvä. Yönkin nukuin sohvalla ihan lähellä jos joku hätä olisi tullut. Nyt Alma vaatii samaa vieressä istumista, mutta yritän heti totuttaa sitä siihen että kyllä tässä voi tehdä normaaleja kotitöitä ja silti pennut ovat turvassa. Ulosmenoakin yritän jossain kohtaa. Mutta voi olla että aitan 120 kaidepuun homeenestokäsittely siirtyy nyt myöhemmäksi. Enhän minä malta vaikka Alma ei läsnäoloa edes vaatisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oijoi, aivan uskomattoman suloisia pentuja! <3 Ymmärrän hyvin, ettet malta lähteä muihin töihin, en minäkään lähtisi. :)
VastaaPoistaVoitteko pitää itsellänne kaikki pennut?
Kaikki kolme matkaavat uusiin koteihin, punaisella sellainen jo onkin :)
PoistaOi, ihania pikkuisia. PS. Sun vinkeillä on mansikkamaan päälle rakennettu kaaret sähköasennusputkista. :)
VastaaPoistaToivottavasti mansikat säilyy nyt ihmissuihin! Meillä ei linnut mene verkoista, mutta etanat on kaivertanut joitain pilalle.
PoistaVoi huokaus! Jännä miten ekakertalainen kotikissaäiti haluaa oman ihmisen tukea. Huikeaa luottamusta.
VastaaPoistaNiin on. Iines halusi joka kerta että minä olen lähellä, jos synnytys alkoi nukkuessani niin tuli herättämään että nyt tarvitaan doulaa :)
PoistaAlkaa Almalla jo helpottamaan, sain poistua pihallekin ilman hätäännystä.
Liikuttavaa, että Alma haluaa tukea äitiyteensä. Mutta pian varmasti tulee varmuutta lastenhoitoon ja voit käydä ulkonakin :)
VastaaPoistaSuloinen trio, noita on mukava seurata.
Läheisriippuvainen kissa :) varmuus kyllä tulee, tänään jo uhmasin ja lähdin illasta mustikkaan, oli pakko päästä että on jotain syötävää talvella. Pentujen seuraamiseen ei kyllästy koskaan :)
PoistaVoi herramanjee että on pieniä ja suloisia!
VastaaPoistaNe on, pieniä ja suloisia, kuin rotanpoikia :D ja miehen mielestä vinkuvat kuin vinkulelu. Minä olen aivan rakastunut taas kerran <3
PoistaVoi miten suloisia palleroita :)
VastaaPoistaMinustakin pennut on palleroita ja sillä nimellä niitä kutsun, lapset miettii kovasti jo kutsumanimiä niille.
PoistaIhania kissavauvoja. Juuri mietin, etten enää ota uutta kissaa, kun Juusosta aika jättää. Helppo sitä on sanoa, mutta totuus voi olla ihan toinen. Unelma on kuitenkin, että joskus olisi kaksi kissaa....
VastaaPoistaKoiraa minä en enää hlua, mutta kissoista en varmaan pääse koskaan eroon :)
PoistaVoih.. <3
VastaaPoista:))
PoistaVoi, miten ihania vauveleita! Pienen pennun miu on niin liikuttava.
VastaaPoistaSe on kyllä surkean kuuloinen ääni. Punainen pentu tuntuu olevan kovaäänisin, jos ei ole nisä suussa heti kun sitä etsii niin osaapa huutaa kovaa.
Poistavoi kuinka ihanat, nyt iski kova kissanpentukuume
VastaaPoistaSiihen kuumeeseen on vain yksi parannus, kissa :)
PoistaOi voi ihania, ihania palleroita! Niin nätin värinen trio.
VastaaPoistaAivan mielettömännätin väriset. Kunhan pennus vähän kasvaa pääsen ottamaan parempia kuvia. Tällä kertaa pentulaatikko on niin hankalasti kaapin alla että siinä ei kuvata mitään.
PoistaOnnea perheenlisäyksestä! :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaOi mitä pikku palleroita! Onnea Almalle ja pienokaisille ja heidän ihmisperheelleen.
VastaaPoista