Ei enää ikinä!

Jos minun kohdalle vielä joskus tulee remontoitavaksi vanhat panelit, niin valitettavasti kieltäydyn tarjouksesta. On meinaan ihan helvetillistä puuhaa rapsuttaa panelien maaleja pois vain sen takia että joku joskus on tehnyt pohjatyöt huonosti. Tähän tulokseen tulimme, panelien vihreää maalia ei ole vaivauduttu karhentamaan hiomapaperilla joten päällä ollut harmaa maali ei pysy kiiltävässä pinnassa. Ja nyt minun hartiani, nahkani ja selkäni käsistä puhumattakaan kärsivät siitä.

 Eikä rapsutusketutusta yhtään viilentänyt se, että mies teki uria varten työkalun kun olin saanut rapsuteltua suurimman osan. Kehveli kun oli kätsy työkalu vaikka vähän myöhään tulikin. Nyt on kaikki urat ja kolot rapsutettu puhtaaksi. Vielä jäi tehtäväksi hiomakoneella isompien pintojen hionta. Se onkin rapsuttelun jälkeen ihan lastenleikkiä.

 Yläkuvasta näette mitä tapahtui eteisen pinkopahveille. Alimmainen kuva näyttää syyn. Kaikki ulko-oviseinällä olleet pinkopahvit olivat kärsineet pahoja vesivaurioita. Ei mitään mahdollisuutta säilyttää. Vesivahingot todettiin onneksi vanhoiksi, talon alkuvuosille sijoittuviksi. Hirret ovat täysin ehjät ja siistit. Vain hirsien välinen eriste on paikoin rapissut pois kun sammal on kuivunut ja hiiret mellastaneet pinkopahvin takana. Suurin yllätys olikin kuollut hiiri yhden pahvin takana.

Eteisen seinien pinnoitus on mietinnän alla. Toinen meistä haluaisi kaikki tapetille, ja toinen maitomaalin sisähirsiin ja siihen roiskemaalauksen. Mutta ennen kuin ollaan niin pitkällä, niin viritellään vähän sähköjä ja viimeistellään panelit.