Ne maanantait

Tiedättekö ne maanantait kun saisi aamulla jäädä peiton alle, nukkua koko päivän ja herätä vasta tiistaina. Tänään oli taas yksi sellainen aamu. Herätys 5:15, ekana ajatuksena, että onpa viileää. Ja olihan se, ulkona pakkasta -24 astetta. Ja taloa lämmitetty vain kevyesti koska nythän aurinko paistaa, ja on lämmin. Eipä siinä muuta kuin hellaan tulia ja valmiina vastaanottamaan työt.

Siinä aamun mittaan täytin tiskikonetta ja lopulta lykkäsin masiinan käyntiin. Puolisen tuntia se ehti hyristä kunnes alkoi tasainen piipitys. Hiphurrei, vikakoodia pukkasi. ja tietenkin sellaista, että kutsu paikalle huolto. Onneksi huollossa on ripeää porukkaa ja saamme tänne korjaajan jo tiistaina. Vaikuttaisi siltä, että poistopumppu on rikki tai tukossa. Viisi vuotta näyttää olevan nykykoneelle melkoisen pitkä ikä.


Vaan arvatkaas tykkäänkö käsintiskistä. En sitten yhtään! Ja tällä viikolla on vielä täysmiehitys niin omissa kuin hoitolapsissa. Käytin päivästäni kaksi tuntia tiskaamiseen, mitä ajanhukkaa. Tiskaamisen vastapainoksi päätin vähän leipoa. Ostin kerran kokeeksi pussillisen gluteenittomia kaurajauhoja. Tein niistä jo perunasoseen lopun kanssa kaurarieskoja jotka oli muuten älyttömän hyviä. Ohje sama kuin ohrarieskoissa, mutta ohrajauhon tilalle kaurajauhoa. Nyt päätin kokeilla kakkusia tai mitä lie, ja ilman reseptiä.

 Kulhossa sekaisin vähän sulatettua voita ja ripaus intiaanisokeria ja hunajaa. Sekaan semmonen desi murskattuja pähkinöitä ja toinen desi maustamatonta jogurttia, desi mantelijauhetta ja teelusikallinen ruokasoodaa sekä yksi iso kananmuna. Vielä kolmisen desiä kaurajauhoja ja taikina oli mielestäni valmis.

 

Uuniin 175 asteeseen reiluksi 10 minuutiksi ja jäähtymään. Jäähtyneenä väliin mascarponejuustoa ja omatekoista mansikkahilloa. Tuli ihan älyttömän hyviä vaikka maanantaina rohkenin puuhaan ryhtyä.

Huomenna on onneksi tiistai! Muistakaahan osallistua arvontaan.