Neljän palleron setti

Aamulla heräsin ihan normaalisti kellon soimiseen. Samantein hyppäsi Iines kylkeeni ja änkesi peiton alle. Tärinästä arvasin että synnytys on käynnistynyt. Äkkiä ylös ja vaatteet päälle, Kaapo pois pesälaatikon läheltä ja Iines pesään.

Supistukset alkoivat miltei heti, eikä mennyt kuin tunti ensimmäisen pennun syntymään. Kuten viimeksi, oli ensimmäinen pentu väriltään musta. Tämä toinen synnytys oli/on selkeästi tuskaisempi kuin ensimmäinen. Kovaäänistä naukumista huomattavasti enemmän ja ilmeisesti kipua. Lisäksi Iines halusi että olen mahdollisimman lähellä.

Toista pentua odoteltiin tunti. Oranssi puikula putkahti maailmaan aamu seitsemältä. Molemmat pennut terveitä ja hyvin voivia. Hoiva ja huolenpito alkoi välittömästi. Nisien tarkoitus oli pennuille heti selvää.

 Tunnustelemalla tiesin, että ei Iineksen piina ollut vielä ohi. Ainakin yksi pentu oli vielä tulossa. Ja supistusten puuttuminen kertoi, että ei synny ihan heti.

 Kolmas pentu syntyi vähän ennen puoltapäivää, sekin oranssi. Painoa 115g vaikka tuli maailmaan muutama tunti muiden jälkeen. Nyt odottelen sopivaa hetkeä, että pääsen tunnustelemaan Iineksen vatsaa vieläkö siellä on pentuja. Itse emo on rauhallinen eikä kovaäänistä naukumistakaan enää ole. Jospa pesue olisi nyt tässä.

Oma pentuni, kuopus eskarilainen oli ihan täpinöissään pennuista kun aamulla heräsi. Ja muistutti heti, että äiti, lupasit jättää meille yhden pennun. Niinpä lupasin! Vaikea päättää kuka se näistä on, mutta onneksi päätöksen tekemiseen on aikaa monta kuukautta.

edit. Tätä kirjoittaessani syntyi kuin huomaamatta neljäs pentu, kilpparityttö. Sekin voi hyvin.