Viikon viimeinen työpäivä ja sitten 1,5 viikkoa vapaata, jee!
(kevätsiivousta)
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Aitalla
Kävin pitkästä pitkästä aikaa aitassamme. Yleensä tulee poikettua vain alakerran mattoaittaan tuodessa tai viedessä mattoja. Yläkerta aitasta saakin elää ihan omassa rauhassaan. Vaan olihan hyvä, että kävin, sillä en muistanut, että alkuperäinen lasikuistin oven yläikkuna on tallessa. Kesällä pitää mallata sopiiko tuo ruskea ikkuna vielä paikoilleen. Jos sopii, kunnostan sen ja vaihdetaan ikkuna kamalan 1980-luvun virityksen paikalle.
Aitassa majailee myös sänky. Tämä on yksi niistä kolmesta talosta löytyneestä sängystä. Kuvan sänky lienee niistä vanhin, ja luultavammin sitä ei tulla ottamaan koskaan käyttöön. Ei tuohon nykyajan ihminen mahdu, joten sänky olkoot ansaitulla eläkkeellä.
Aitan ovissa on tallessa komeat lukot. Joskus pitäisi kuvata ne kaikki, osa on vieläpä toimivia. Vaateaitan lukko on ruostunut kiinni, mutta periaatteessa se olisi niin halutessa kunnostettavissa.
Ovissa on järeiden lukkojen lisäksi järeät saranat kuten aittojen tyyliin kuuluu. Eikä mitkään tehdastekoiset.
Vaateaitan orsille on mahtunut paita ja hame poikineen roikkumaan. Tappeja on koko huoneen leveydeltä. Aitan siirrosta kertoo seinässä oleva kaunis kaunokirjoitusteksti: peräseinä.
Aittakierros on päättynyt, näpit alkaa jäätyä. Vielä pitää kavuta portaat alas, tai paras tapa laskeutua nämä rappuset on peruuttaa ihan suosiolla. Toivottavasti askelmat saadaan säästettyä sitten joskus kun on aitan kunnostamisen vuoro.
Mutta viimeiseksi on pakko laittaa kuva tutkimusapulaisestani. Otto-katti kiehnäsi koko ajan jaloissa, puski ja kehräsi huomiota. Kuulemma kissavauvat vie kaiken huomion eikä kukaan enää rapsuta Ottoa. Siinä sitten vietettiin hellä rapsutteluhetki aitan portailla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Nää on tosi kivoja nää sun retket aitassa ja vintillä, kiva nähdä noita aarteita ja niin ihanaa, että ainakin teillä ne ovat turvassa kun niitä arvostetaan.
VastaaPoistaJa hyvä että Ottokin sai huomiota :-)
Hyvää lomaa!
Aarteet on kyllä turvassa, joskus koen huonoa omaatuntoe siitä, etten saa niitä kootuksi nopeampaa tahtia. Mutta ei sitä kaikkea ehdi :))
PoistaIhastusin tuohon vanhaan sänkyyn, ihana :)
VastaaPoistaSängystä voi sanoa että talonpoikaissänky. Ja ilmeisesti vielä parisänky vaikka nykyihmiselle ihan yhden hengen punkka.
PoistaUpea aitta, mahtaa olla vanha!
VastaaPoistaHyvää lomaa!
Aitta on todennäköisesti siirretty tähän samoihin aikoihin kuin talo eli n. 1920. Mutta aitta on selvästi koottu paljon vanhemmista osista, ja siirtynyt useamman kerran.
PoistaIhana aarreaitta :) Tulee mieleen meidän oma aitta mökiltä, vaikka se pienempi ja yksikerroksinen onkin. Mutta tuo ovi mahtilukkoineen; voin kuvitella sen kuulostavan samalta. Se avainkin on niin pitkä, ettei tarvitse pelätä kenenkään murtautuvan aittaan!
VastaaPoistaMeillä ei taida olla tallessa kuin yksi aitan avain mikä on harmillista. Siinä on kyllä joku taianomainen ääni kun lukkoa käyttää. Ja voin kuvitella emännän hameen kahinan ja avaimien kilinän vyötäröllään kun on matkannut aitan ja talon väliä.
PoistaIhana aitta teillä! Oikein kateeks käy!
VastaaPoistatv Leena
Se on ihana, mutta vaatii isoa kunnostusta. Kunhan talo on tehty, on heti aitan vuoro.
PoistaTuo aitta näyttäisi olevan ihan mielettömän hyvässä kunnossa! Mitkä hirret! Ja noi postaamasi jutut.. aarteita. Mahtavaa, että noita on säilynyt ja että niitä säilytetään. Ihan pahaa tekee kun ajattelee paljonko meidän talonpoikaishistoriaa on pilkottu polttopuiksi ja kärrätty kaatopaikoille.
VastaaPoistaHauskaa lomaa!
Oikeasti se ei ole hyvässä kunnossa. Alahirren on läpimädät, perustuskivet pois paikoiltaan, katto vuotaa ja koko aitta vinossa. Siis paljon työtä vielä :))
PoistaOn teillä seikkailua kerrakseen, ihan omassa talossa ja pihapiirissä!
VastaaPoistaJa noin hienoja aarteita, mahtavaa!
Mukavaa pääsiäistä ja lomaa!
Aitan yläosa on aina seikkailu. Joka kerta pelkään että tasanteen lankut antaa periksi, ne alkaa olla aika tiensä päässä :))
Poista