Maalaustelineet ovat siirtyneet vihdoin ja viimein talon eteläseinustalle. Lauantaina saimme muutamaksi tunniksi apuvoimia ja maalin rapsutus edistyi seinustalla näin pitkälle. Ei nyt ihan puoleenväliin edes, mutta pitkälle kuitenkin. Maali kun irtoaa hitaasti ja vaivalloisesti vaikka mitä tekisi. Paloturvallisuuden takia emme uskalla käyttää tuossa edes Speedheeteria apuna, kaikki maali rapsutellaan käsivoimien avulla.
Itäseinusta on viimeistelyä vaille valmis. Alapuu (ruskea raita perustuksen yläpuolella) pitää raaputtaa vielä kertaalleen ja maalata. Voi olla että jää ensi kesään, koivut roskaa pahasti edelleen ja tämä talon sivuhan on juuri koivikkoon päin. Ei pysy lentävistä roskista puhtaana edes puolta päivää. Itäseinusta onkin ainut jossa alapuu saa jäädä paikoilleen, vain pari pahinta lahokohtaa uusitaan paikkapalalla. Muille seinustoille alapuut joudutaan uusimaan täysin.
Koivikostakin päin näyttää hyvälle. Katto tosin on nyt entistä enemmän väärän värinen. Ei oikein sovi haalistunut vihreä harmaaseen seinään. Kattomaalaus onkin lisätty työlistalle viiden vuoden tavoitteiden kohdalle. Sen kuitenkin jo tiedän, että siihen maalausurakkaan minä en osallistu kuin korkeintaan työnjohdollisiin tehtäviin. Ei ole katolla keikkuminen minun puuhaani!
Pahoittelen jos kirjoitukseni sisältää normaalia enemmän kirjoitusvirheitä. Kävin tänään silmien laserleikkauksen esitutkimuksessa ja tuntuu että silmät ovat vieläkin tippojen jäljiltä solmussa. En näe hyvin laseilla enkä ilman laseja mikä on hieman ärsyttävää. Silmieni lihakset toimii kuulemma turhankin hyvin joten tippaa sai laittaa ihan reilusti jotta silmät rentoutuivat riittävästi.
Leikkausaika on nyt sitten varattu lokakuulle. Suosituksena että operoidaan vain vasen silmä jossa enemmän miinusta. Miinus ykkösen silmä, oikea, jätetään ennalleen. Minullehan se sopi, säästin yhdellä lauseella puolet leikkauksen hinnasta kun operoidaan vain toinen silmä.
Hienolta näyttää! Minullakin on rintamamiestalossa vihreä katto ja uusi (toisenvärinen) maalikin hankittuna, mutta sitä maalaamiseen ryhtymistä pelkään enkä ole vain ehtinytkään. Mutta kun katossa on jo ruosteisia kohtia, ei haluaisi kovasti pitkittääkään.
VastaaPoistaPelkin käsivoimin täälläkin seiniä skrapataan, kauhujuttuja on täälläkin luettu kun kuumapuhallin on sytyttänyt talon tuleen. Hidasta se on, mutta ehkä ei enää seuraavalla kerralla, kun maalaa öljymaalilla, niin ei tarvitse niin kovasti enää koskaan raptuttaakaan - toivottavasti!
Toivottavasti seuraava raaputuskerta on helpompaa. Väkisin jää vanhaa maalia uuden alle ja luulen että kyllä se sieltä muutamassa vuodessa kesii esiin. Sitten korjausmaalataan ja taas raapataan :D
PoistaKaton kanssa on mietitty että jospa siinä olisi urakka joka teetetään ammattilaisella. Vois olla se paras vaihtoehto.
Hyvältä näyttää ! On teillä siinä urkkaa ollut kerrakseen :)
VastaaPoistaHih, voimia sinne urakkaan! Kyllä sitä sitten kelpaa ihailla vuosia.
VastaaPoistaKiitos, toivottavasti maali pysyy vuosia, seuraavalle sukupolvelle asti :))
PoistaMaalinraaputus on tosiaan hikistä urakointia, joskus olen ollut vastaavanlaisella työmaalla talkoissa.
VastaaPoistaMutta ison työn jälkeen lopputulos on kyllä hieno :)
Vaatii ihan uskomattoman paljon käsivoimia, ja raappa pitää olla terävä. Onneksi lopputulos palkitsee.
PoistaKuumailmapuhaltimeen tosiaan liittyy palovaara, mutta speedheater on eri juttu. Sen infrapunasäteilyllä ei oel edes mahdollista saavuttaa samanlaisia lämpötiloja kuin kuumailmapuhaltimessa. Minä olen mieheni kanssa skrapannut plus maalannut isokokoisen saaristolaistalon kaikki ulkoseinät latexmaalista, eikä se olisi näin sutjakkaasti sujunut ilman speedheateriä. Aikaa kului vain kahden kesäloman verran. Voin vain suositella! Omien kokemuksien perusteella en tosiaan tällä vempaimella osaa pitää palovaaraa todellisena. Pahin haitta, jonka olen speadheaterilla saanut aikaiseksi syntyy, kun osa laudasta on jo puupinalla, mutta osa on maalin alla. Tällöin lämpöä tulee myös paljaalle puulle, ja siinä saapi olla tarkkana, ettei pinta "rusketu". Jos niin käy, on sekin helppo hoitaa hiomalla. Mutta kuten sanottu, kuumaimapuhallin onkin sitten jo kokonaan toinen juttu, johtuen oleellisesti korkeamista lämpötiloista.
VastaaPoistaEli summa summarum: minä en nykyään enää suostu poistamaan maalia, ilman parasta kaveriani speedheateriä! Halpa investointi, helpottaa ja nopeuttaa työtä merkittävästi ja minun tietojeni ja kokemuksen perusteella todellista palovaara ei ole!
tv Leena
Hmm. Sitten taidan kokeilla speedheateria tuohon alalistaan kun sellainen vekotin meillä on. Lasikuistin ikkunoita varten se hankittiin viime syksynä enkä enää korjaa yhtäkään ikkunaa ilman sitä!
PoistaKäytin märän pyyhkeen kanssa irrottamaan kittiä enkä saanut kuin yhden lasin rikki kymmenestä ruudusta, märkä pyyhe suojasi lasit hyvin. Ilman speedheateria säilyi yksi ehjänä ja loput meni rikki silloin kun tein tuvan vitriinin ikkunoita.
Onhan se jotenkin kömpelö käsitellä mutta toimiva on.
Siis teillä on se vempain! No eikö ole kuule suorastaan taivaan lahja? Mutta tuo märkä pyyhe kuullostaa hyvältä vinkiltä, täytyypä kokeilla sitä ensi kesänä, kun tuvan ikkunaprojekti jatkuu. Mullakaan ei tosiaan ole mennyt kuin yksi lasi rikki speedheaterin kanssa, ja on niitä sentään tullut irroteltua.... ootas kun lasken... tähän mennessä yhteensä 20 kappaletta. Ehkä se yksi oisi säästynyt, jos olisin ymmärtänyt suojata märällä pyyhkeellä! Luojan kiitos ettei ollut puhallettu. Ne olenkin irrottanut sitten silkkihansikkain.
Poistatv Leena
tv Leena
Hei vielä siihen kömpelyyteen yksi vinkki. Speedheater on kömpelö silloin, kun on töissä yksin. Mutta kun tekee hommaa kaksin ja on edessä iso selkeä pinta, kuten talon ulkovuoraus, homma käy leikiten. Meillä se meni siten, että minä lämmitin maalin ja mies skrapasi. Heti kun yksi kohta tuli lämmitettyä siirryin seuraavaa kohtaa lämmittämään. Meni aika hyvin yksiin speedheaterin lämmitysvauhti ja miehen skrapaustahti. Muutamassa päivässä saatiin iso seinäpinta-ala putsattua käytännössä lähes kokonaan latexista, jotain pieniä todella tiukassa puun syyssä istuvia läikkiä lukuunottamatta (ei ikinä onnistuisi pelkällä käsipelillä) ja ilman talkooapua. Ja kun on vanha maali niin hyvin poistettu vähenee myös jäkeenpäin korjausmaalaamisen tarve. Joudutaan nyt joidenkin vuosien päästä korjausmaalaamaan vain yksi kohta seinästä, mutta se johtuu siitä, että sitä kohtaa maalatessa oli helteinen pilvetön sää. Edelleen vannon speedheaterin nimiin (no nyt tämä uhkaa mennä jo melkein mainospuheeksi, mutta minkäs teeet kun on niin taivaallinen vehje).
Poistatv Leena
Täytyykin ehdottomasti kokeilla kahdestaan! Ikkunoiden kanssa ehkä hankalaa, mutta seinän kanssa helppo homma juuri noin kun sanoit. Näin sitä aina oppii uutta :D
PoistaSen märkä pyyhe-jutun opin entisöintikurssilla. Ja tosiana on toimiva kikka. Kastelen sen vielä oikein kylmällä vedellä.
Speedheater on muuten aivan verraton apu myös ikkunaremontissa. Lasin poistojen jälkeen jämäkitti lähtee leikiten, kun sen ensin lämmittää. Ja vanha maali on helppo poistaa sillä. Mutta niin kauan kun lasi on pokassa kiinni, ei speedheateriä saa käyttää, tai korkeintaan hyvin hyvin varovasti. Lasi saattaa räsähtää lämmön johdosta rikki (kävi meikäläisellä kerran).
VastaaPoistaJäin tässä oikein miettimään, että missä kohden realistisesti katsoen sitten voisi olla palovaara? En tiedä, mutta ehkä silloin, jos jättää speedheaterin luonnottoman pitkäksi aikaa puuta vasten, mutta se vaatisi jo melkeimpä sitä, että itse nukahtaa työnsä ääreen.. Taukojen aikana, siis silloin, kun speedheater ei kuumenna maalia, vaan minä skrapaan sitä, olen laittanut sen aina pihakalliolle, tai sisätiloissa vaihtoehtoisesti tiiliskivien päälle. Näin sitä ei edes tarvitse sammuttaa välissä ja taas odotella uudelleen kuumentumista.
Siis glups, nyt kyllä täytyy tosiaankin nostaa hattua teille, ootte te aikamoisia sankareita, jos tosiaan pitää paikkansa, että olette koko ulkovuorauksen ilman speedheateriä skrapannut ja sittne vielä ikkunaremonttikin siihen päälle... miten ihmeessä teidän hermot on kestäneet?
tv Leena
Hei teillähän ollaan samoissa puuhissa kuin meillä!! Täytyy sanoa, että uusi maalipinta tekee ihmeitä. Mä voisin vain istua ja ihailla vastamaalattua seinää. Pitäisi varmaan viritellä peili pihaan, että sohvaltakin näkisi :D
VastaaPoistaMulle muuten on tehty miltei 12 vuotta sitten silmien laserointi (kamalaa, onko siitä jo niin kauan!). Kyllä kannatti. Mulla operoitiin molemmat silmä, toinen jätettiin pikkasen miinukselle ja toinen tökättiin vähän plussan puolelle. Yhteisnäöksi tuli nolla. Ikänäköongelmia ei ainakaan vielä havaittavissa. Mulla lähtötilanne oli -1,25 ja -1.
Mulla pahempi silmä on -2,5, se operoidana ja -1,00 silmä jätetään ennalleen jotten saa lukulaseja liian pian. Ikänäköä mulla on aavistuksen, mutta optikon mukana harva nelikymppinen sen välttää :D
PoistaKommentti vielä skraappaus-teemastasi. Meillä on nyt kaksi kesälomaa + kaikki mahdollinen vapaa aika (kesällä) kaaputettu likaisenvihreänrusehtavankeltaisia latekseja satavuotiaan entisen kyläkoulun julkisivuista sekä vaaleaa lateksia nurkka-, räystäs- ja ikkunoiden koristelaudoista - ja maalattu puhtaaksi saatuja seiniä raikkaansävyisellä vaniljankeltaisella(!) pellavaöljymaalilla :) Apuna olemme käyttäneet valtaisaa arsenaalia erilaisia kaaputtimia: kaupasta ostettuja, Rakennusapteekista tilattuja sekä räätälöidysti teetettyjä pitkävartisia erikoisteräksisiä(lähinnä vaakapaneelien urien putsaukseen tarkoitettuja).
VastaaPoistaMeidät on pelastanut Solmaster-niminen geelimäinen tökötti, jota on sivelty lateksin päälle, odotettu muutama minuutti ja kaavittu lateksi-mönjä irti (maahan levitettyjen muovisten kevytpeitteiden päälle, josta ne säkitetään ja viedään ongelmajätteisiin). Ensin on kaaputettu toki kaikki irtoava rösö pois. Huono puoli hommassa on vain se, että EU on kieltänyt em. tökötin markkinoinnin (ehkä valmistuksenkin?), joten sitä ei kuulemma enää saa. Haalimme sitä viime kesänä(isompia useamman litran pöniköitä)eri rautakaupoista ja nyt hartaasti toivomme, että erän rippeet riittävät vielä viimeiseen kokonaan raaputtamattomaan seinään ja yhteen puoliksi raaputettuun. Urakka on ollut silti kauhea ponnistus kaikille osallisille (meitä on kaksi perhettä asuttamassa rakennuskompleksia ja sukulaiset ja ystävät ovat olleet urhoollisesti apuna). Talkoitakin on pidetty. Lopputulos on kylläkin loistokas. Speedheaterkin kävi meillä viime kesällä esittäytymässä, mutta jouduin palauttamaan käyttämättömänä värkin takaisin myyjälle, sillä kiinteistön toinen osakaspuoli piti sen käytön riskiä liian suurena.
Olemme kokeneet ennätyssateet, tiuhaan vaihtelevat sääolot (kosteus-), äkäiset ampiaiset ja viimeisenä vitsauksena valtaisan koivunsiemenvyöryn. Vaan taistelu jatkuu - hamaan lumentuloon näillä näkymin :)
Koivunsiemenryöppy on ollut jotain ennennäkemätöntä! Sisällä on miljoona litraa ja pihalla kaikki hukkuu siihen roskaan. Pitääkö tuo Solmasterin aine pestä vedellä pois kuten muut maalinpoistoaineet.? Sitä muuten kannattaa kysellä suoraan tehtaalta, löytyy Hollolasta Lahden kupeesta.
PoistaSade on aikas hyvin auttanut aineen pois pesemisessä, sillä vähänhän sitä kaaputtelun jälkeen on paneelien pintoihin yleensä jäänytkään - ja loput on haihtunut ilmaan itsestään. Pitänee vielä kolkutella hollolalaisen valmistajan vanhoja varastoja, jos nämä jäljellä olevat kaksi pönikkää eivät vihoviimeisen seinän viimeisiin jäljellä oleviin paneeleihin riitä. Aineella voisi sitten putsata kätevästi vaikka ulko-oven vanhasta tummanruskeasta maalista ja ehkä muutakin viimeisteltävää.
Poista