Talon edestä pois nyppäisty syreeniaita sai uuden elämän talon takaa, "huoltotien" viereltä periaattella mitään käyttökelpoista ei hävitetä. Eilen kitkin uuden aidanteen alusen ja samalla totesin ettei kannata seistä keltiäispesässä crocsit jalassa, ei ainakaan kovin kauaa. Ne penteleen nimittäin polttaa ja kovaa.
Keltiäisistä huolimatta aita on lähtenyt hienoon kasvuun vaikka se viime kesänä murjaistiin miehisellä konevoimalla paikoilleen. Suoraa aidasta ei ollut tarkoitus tehdäkään ja tässä onnistuttiin harvinaisen hyvin.
Aidassa on lähinnä liilaa syreeniä, mutta lisäilin joukkoon muutaman valkoisen syreenin taimen. Valkoisen erottaa liilasta vaaleampien lehtien ja hitaammaan kasvutavan avulla. Lisäksi valkoinen aloittaa syyskuihtumisen liilaa aiemmin.
Seuraava operaatio on hoitaa kuntoon tämä pyykkikallion näkösuojana toimiva syreeniaita. Se on jo kertaalleen leikattu ihan alas, mutta kun jälkileikkaukset jäi tekemättä kasvoi siitä vääränlainen. Lehdet ovat vain yläosassa ja alaosa on täynnä nokkosta ja vadelmaa. Toimii tietysti noinkin, mutta ei se mikään kaunis ole. Myöhemmin syksyllä pistetään taas koko aita matalaksi ja yritetään hävittää nokkoset ja vadelmat jollain konstilla.
Samassa hötäkässä viime kesäisen syreeniaidan siirtämisen kanssa siirrettiin talon toisella puolella kasvaneet syreenit lähelle kasvimaata. Tulevaisuudessa nämä jakavat tulevaa hedelmäpuutarhaa nurmikentästä. Syreeni taitaa olla yksi sitkeimmistä kasveista sillä näiden syreenien juuret kaivettiin maahan vasta keväällä. Koko talven juuripaakut nököttivät komeasti maan päällä ja silti hengissä säilyen.
Lempisyreenini kasvaa etupihan komistuksena. Kukkii valkoisin kukin ja yleensä erittäin runsaasti. Alaosan toivoisin olevan puumaisempi, mutta ei se onnistu. Mitä enemmän leikkaan, sitä enemmän syreeni tuuheutuu ja pukkaa uutta kasvua. Joten olkoot sitten tuollainen.
Jonkin uuden syreenin haluaisin pihaan laittaa näiden perinteisten aina tässä kasvaneiden lisäksi. Vielä ei ole visiota väristä tai lajikkeesta, tai no, ehkä se voisi olla Moskovan kaunotar kauneutensa takia. Ja eiköhän lajike ole yhtä helppo ja sitkeä kuten muutkin syreenit ovat, jopa ongelmaksi saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteista :)