Eilen tuuletin päätäni pikakierroksella kauppakeskus Karismassa, tuloksena kaksi tuikitarpeellista t-paitaa itselleni ja siskon tytölle ensi talveen villahaalari.
Tänään koin taas tarpeelliseksi tuulettaa päätäni ja koko kroppaa,
joten otin auton alle ja hurautin Lahden Lanttila-kirpparille.
Kuinka monelle paikka on tuttu?
Itse tykkään siitä eniten lahtelaisista itsepalvelukirppareista.
Tavara vaihtuu melko nopeasti muutamasta sinnikkään vakkarin törkypöydästä huolimatta.
Ja se tärkein, myytävänä on usein muutakin kuin 20 vuotta vanhaa virttynyttä lasten vaatetta
tai uutta made in china-roinaa.
Etsinnässä oli edullista valoverhoa josta ommella lapsille roolivaatteiksi muutama prinsessahame. Valoverhoja löytyi, toisessa hinta 15e ja toisessa 6e.
Jätin väliin, kun ei akuuttia tarvetta ole ja ensi viikolla pääsen kiertämään muitakin kirppareita.
Hameiden sijaan hoitolapset saivat pujotteluhelmet.
Oikea helmi leluvalikoimaan, hintaa sopivat 1,5e.
Helmiä on riittävä määrä kahden nauhan pujotteluun, joten nyt pitää löytää nurkista yksi kengännauha.
Oliiviöljyn alle on ollut hakusessa pieni ja sievä lasilautanen estämään valuneen öljyn tahraamista.
Tänään eteen sattui silmille kelpaava lautanen kukkarolle kelpaavaan hintaa, 0,20e.
Minulla vaihtelee paljon mitä kirppareilta haen. Nyt on tullut pitkästä aikaa mukaan kirjat. Kirjastoautolle en ehdi enää lainkaan työaikojeni takia ja kirjastolla käyn aika laiskasti, meillä se on vielä erityisen nihkeästi auki. Ei yhtenäkään aamupäivänä tai lauantaina! Onneksi luettavia kirjoja löytyy käytettynäkin, nämä kolme olivat 2e kappale. Kirjojen kanssa minulla vain on se ongelma, että suurin osa niistä on vieläkin laatikoissa vaikka muutto tehtiin jo kuusi vuotta sitten. Meillä ei ole tarpeeksi kirjahyllyjä. Eikä hyllyjä ole edes järkevää hankkia ennen isännän huoneen remonttia. Ja ehkä täytyy vähän säästääkin sillä haluan kaikki sadat kirjani Bilnäsin hyllyihin. Eli lottovoittoa odotellessa.
Huomenna yritän ehtiä töiden jälkeen sinne kirjastoonkin.
Vihdoinkin varaamani kirja on tullut. Siitä ja parista muusta kirjasta on tarkoitus postata ensi viikolla.
Mitäs ihmettä, en ole käynyt täällä aikoihin. Oli todella pitkä määrä postauksia luettavana! No, parempi myöhään...
VastaaPoistaTeillä on varmaan suuri tarve kaikenlaisille löydöille kun on liuta lapsia. Itselläni ongelma on lähinnä päinvastainen, eli olen perinyt tavaraa vähän liikaakin, tosin elän siinä uskossa, että sitten kun vanha taloni on muuttovalmis, niin roinaa onkin juuri sopivasti täyttämään sekin talo :-)
Minä taisin hankkia jostakin Pohjanmaan halpakaupasta pienen Carl Larsson -melamiinitarjottimen öljylle ja suola- ja pippurimyllyille, niistä kun ropisee sisältöä ulos aina käytön jälkeen. Paitsi että luin juuri Hesarin kuukausiliitteestä, ettei Larssonin elämä niin idyllistä ollutkaan... toisaalta, hänen maalaukset ovat kumminkin edelleen idyllisiä, siitä ei pääse mihinkään. Ja samapa tuo :-D Elämään kuuluvat kaikki sävyt.
Lanttilassa hyvä valikoima mutta harvemmin löydän siltikään mitään.
VastaaPoistaEn kyllä maltakaan kun kävellä sen silmäillen läpi, ehkä löytyisi jos joka pöydän tutkisi. Kerran viikkoon käyn.
Saila: Larsson on kuulemma nyt Helsingissä, hinkuan päästä näkemään näyttelyn, sillä kuvistaan tykkään. Ja kyllä meilläkin sitä tavaraa on, liikaakin, se luopuminen on niin vitsin vaikeaa! Ja hoitolapset kerryttää lisää tavaraa, sellaista josta jo ajattelin päästä eroon. On taas syöttötuolia, matkasänkyä ja ties mitä...
VastaaPoistaninnu: En minäkään aina löydä mitään, tällä kertaa jopa ihmeen paljon. Lisäksi huomana tulevani yhä nirsommaksi tai sitten myytävä tavara on nykyään ihan roskaa.