Arvila vuonna 1936

Vintiltä löytyi kirjanen jota luulin aluksi ihan toissijaiseksi talon historian kannalta.

Tarkemmalla tutkimisella kirjanen osoittautui tiedon puolesta oikeaksi aarteeksi.

Talon poika Aimo on tehnyt kyseisestä vuodesta maatalouden kirjapidon ja luetteloinnin.

Sen mukaan tiedämme nyt jopa haravien lukumäärän, ja sen, että kananmunia on tässä talossa piisannut.

30-luvulla kuntamme oli vielä hyvin maatalousvoittoinen. Arvila lukeutui keskisuuriin talonpoikaistiloihin, metsämaata oli tuolloin 83,75 hehtaaria, varsinaista peltoa 28,5 hehtaaria ja muuta maata 10,5 hehtaaria.

Salaojaa oli vedetty jo 1740 metriä. Rakennuksia oli tuon luettelon mukaan asuinrakennus (arvo 45 570 mk), talli/navettarakennus, sikala, aitta, kuivausriihi, sauna, puintilato, kolme niittylatoa, perunakellari, kaivo ja vesijohto(!).

Koneita tilalla oli höyrykoneesta (arvo suurempi kuin navetalla) separaattoriin. Toki silppukoneet yms. olivat vielä hevosvetoisia, mutta kaikkia töitä ei tehty enää käsin. Heinä kuivattiin vielä kuitenkin seipäillä. Niitä taloudessa oli 800 kpl.

Eläinten luettelo on mielenkiintoinen. Hevosia on 4, Poju, Tuima, Polle ja Virma. Epäilen kaikkia ruuniksi vaikka talolle on vuokrattu muualta orilaidunta.

Lisäksi navetan puolelta löytyy sonni "Jaska", arvokkaampia lehmiä 2kpl, tavallisia 11kpl. Nuoria sonneja on yksi ja vasikoita kolme. Sikoja on vanhempia kolme ja porsaita 5.

Pässin lisäksi navetassa on pitänyt majaa 15 lammasta.

Siitoskukkokin löytyy ja sille seuraksi 80 kanaa ja 63 kananpoikaa.

Eläimiä on ollut jo niin paljon, että niitä varten on palkattu oma karjakko.

Kirjanpidon mukaan hänelle on maksettu lokakuussa 1936 palkkaa 250 mk, apulaisensa Taimi (tai toinen karjakko) on saanut samaisena aikana palkkaa 200mk.

Lokakuun muita menoja on mm.

-kangasta emännälle 225mk

-2 pakettia kahvia 65mk

-ajurille 343mk

-lautasia ja lusikoita 74mk

-sähkölasku 254mk

-mylly tullia 180mk

Lokakuun menot ovat olleet 4206mk, tulot taasen 5661 markkaa.

Tuloja taloon on tullut mm:

-myyty voita 12kg 288mk:lla

-12kg maitoa 17,40 mk:lla

-rukiin myynnistä 366mk

-myyty porsas 125mk.

Lisäksi on käytetty edellisen kuun säästöjä ja nostettu elämiseen talletustililtä 750mk.

Talven varalle on varastoissa ollut koivuhalkoja 38m3 ja sekahalkoja 28m3.

Omaan korvaan kuulostaa melkoisen vähältä kun ajattelee, että kaikki lämmitys ja ruuan laitto on tapahtunut puilla. Lisäksi navetta ja sauna ovat vaatineet omat puunsa. Ehkä niitä on tehty lisää talven mittaan.

Polkupyörä on ollut tuohon aikaan arvokas kun sen arvoa 800mk vertaa karjakon 250mk:n kuukausipalkkaan. Lastenrattaiden arvoksi on laitettu 100mk ja ompelukoneen arvoksi 1600mk.

Talon kirjaston arvoksi on arvioitu 100mk.

Kaikesta vintiltä löytyneestä on tullut sellainen kuva, että talonpoikaisuudestaan huolimatta perhe oli sivistynyt. Moni uutuus löytyi talosta aika pian sen markkinoille ilmestymisen jälkeen, lapset kävivät kouluja ja yhteiskunnallisissa asioissa oltiin aktiivisesti mukana. Kaikilla on ollut hyvä luku- ja kirjoitustaito. Lehtiä ja kirjoja on taloon tilattu paljon.

Tähän asti vanhin kirja on tässä, likainen ja vähän jo resuisen hauras

Tohtori Martti Lutheeruksen Lohdutus Sairaille ja Kuolevaisille.

Kirja on vuodelta 1853. Tuntuu ihan käsittämättömältä että se on selvinnyt tuolla vintillä ja ties missä noinkin hyväkuntoisena kaikki nuo vuodet. Kaikki sivut ovat tallessa ja kirja on vielä täysin luettavissa.

Niin ja on talosta löytynyt soittokonekin, luulisin sen tarkoittavan gramofonia, arvo 1200mk.

Heinäkuulta pitää vielä mainita isännän retkeilymenot 64,80 markkaa.

Olisipa kiva tietää mitä tuo retkeily pitää sisällään!