Rosarion kivimuurin köynnöshortensia näyttää rohkeudellaan mallia ruusuille. Uhmaa säätä ja vuodenaikaa vaikka onkin vielä ihan pieni nysä.
Iines on valppaana. Aamulla talon ohi lönkytti takaa-ajettu kettu ja perässä tuli takaa-ajajat. Minä siinä murisin että antaisivat olla, kettu syö jäniksiä mutta minkäs teet, ei ole metsästykset minun vallassani.
Kävin tänään pitkästä aikaa kissanäyttelyssä, ihan vain katselemassa kissoja nuorimman lapsen kanssa. Ihan hauska reissu mutta kyllä se taas varmistui että on nämä omat maatiaiset rakkaita. Tuosta rinnepuutarhan laakeasta kivestä on tullut kissoille niin rakas, että viime keväänä ostetulle rautapallolle täytyy laittaa uusi kivi ja jättää tämä kissojen huomaan.
Marja- ja hedelmätarhassa on sekä lunta että paljasta. Ison omenapuun alla kasvaa pieniä mättäitä lumikelloja, huokaisin helpotuksesta ettei niistä näkynyt vielä mitään. Helmikuu saattaa olla pakkasten osalta kunnon talvikuukausi ja silloin voi olla kohtalokasta piipoille liian varhainen maan pinnalle nousu kohtalokasta.
Between kertoi blogissaan syksyllä loistavan vinkin kasvien suojaamiseen kevätauringolta. Kasvitukia pystyyn ja varjostuskangas kiinni niihin. Näin tulee kasvituet hyötykäyttöön muulloinkin kun kasvukaudella. Kaksi kolmesta pari vuotta sitten istutetusta alppiruusustani on hengissä. Verkkoja niille ei enää syksyllä riittänyt mutta Betweenin ideaa noudattaen viritin kasvituet ympärille ja kunhan aurinko alkaa paistaa laitan harson pyykkipojilla tukiin kiinni.
Molemmissa alppiruusuissa on tämän näköisiä ikäänkuin nuppuja. Minun alppiruusutietämys on niin heikkoa etten osaa sanoa onko kyseessä kukkanuppu vai uusien lehtien alut. Kummassakin tapauksessa visusti kevätauringolta suojaaminen on paikallaan.
Vielä muistutus että huomisiltaan saakka on aikaa osallistua arvontaan. Voi sitten jännittää sekä arvonnan että presidentinvaalin tuloksia. Arvontaan pääsee osalistumaan sivupalkin yläkuvasta klikkaamalla.
Iik, huomisesta tuleekin tosi jännä päivä, pystyyköhän tässä lainkaan nukkumaan ;-D
VastaaPoistaAlppiruusut tekevät kukkanupput, tai ainakin niiden alut, jo syksyllä. Niinpä nuo varmaan on kukkanuppuja. Mutta en minäkään erota, tuleeko niistä kukkia vai lehtiä ennenkuin vasta keväällä.
Ihana Iines niin valppaana siinä tähystää. Kettu onkin tärkeä juttu, sitä täytyy vahtia.
Kissanäyttelyissä on oma luokka kotikissoille, niissä näkyy pitkäkarvaisiakin kotikissoja. Se onkin ollut suosikkiosastoni niillä kahdella kerralla, kun olen käynyt näyttelyssä. Minusta kissat ovat ihanimpia kotonaan. Niin kuin Iineksenkin kauniista vihreistä silmistä näkee, että kotona sillä on tärkeät hommat kuten kaiken valvonta ♥
Jännää juu tiedossa :)
PoistaAlppiruusussa on iloinen yllätys oli sitten kukkanuppu tai uusi lehti. Jännitystä on noidenkin kanssa riittänyt, kolmas kuola kupsahti jo ekana vuonna mutta nämä kaksi ovat olleet sitkeitä. En tiedä oliko Lahden tämän vuoden näyttelyssä kotikissaluokkaa, rotuja näimme kyllä vaikka ja mitä, sellaisakin joista en ollut kuullutkaan. Upeita kissoja ja niiden omistajia. Yksi kissakuuluisuuskin nähtiin, uudessa Tuntemattomassa sotilaassa esiintynyt kissa.
Iines on selkeästi laumasta se joka valvoo ja vahtii eniten, pitää huolen reviiristä ja muista kissoista.
Sulla on ensi kesänä iloa kukkivista alppiruusuista! Isot ja pulleat on kukkanuppuja. Ne ovat versojen päissä. Kapeammat ja pienemmät on lehtisilmuja. Eli tuosta isommasta kuvasta näkee, että kukkia on tulossa varmasti tuohon vasemmanpuoleiseen. Luultavasti muutamia myös oikeanpuoleiseen.
VastaaPoistaKiitos Tita, pitää käydä katsomassa huomenna mitkä nupuista on pulleita ja isoja, sitten kukkia tiedossa mikä on mahtavaa, kaikki muut alppiruusukokeiluni ovat epäonnistuneet.
PoistaSäätilanne on ihan omituinen, lumet sulaa ja sitten ensi viikolla ilmeisesti taas pakastaa. Tuntuu että meidän piha on ollut litimärkänä koko syksyn ja talven.
VastaaPoistaMinäkään en erota alppiruusun kukkanuppuja lehtinupuista. Toivottavasti alppiruususi kukkivat keväällä hienosti.
Litimärkää on meilläkin lukuunottamatta pieniä pakkasen puolella pysyneitä hetkiä. Saa nähdä miten puutarha kestää tämän talven. Alppiruusujen kukinta olisi hienoa, eivät ole kukkineen istuttamisen jälkeen.
PoistaMeillä on vesisateesta huolimatta vielä runsaasti lunta. Oi, pitääpä käydä kurkkaamassa omatkin pienet alppiruusut, näkyykö niissä nuppuja. Viime kesä oli aika kukaton, mutta se oli kyllä meidän lampaiden syytä. Ne onnettomat pääsi syömään ties kuinka monta nuppua... Saisi sitä lunta vielä suojaksi olla, ettei käy niinkuin sinä kauhujen talvena...
VastaaPoistaAuts, voisi kuvitella ettei alppiruusut maistu lampaille, jäniksetkin jättää ne rauhaan. Kauhujen talven toisintoa täälläkin pelätään.
PoistaIhana tuo Köynnöshortensia! Mutta niinpä pulipuli, ihan kauhistuttaa....
VastaaPoistaTuo pieni köynnöshortensia on aletaimi Tokmannilta. Ajattelin että tokko edes selviää hengissä kun mikä lie ulkomaantaimi. Mutta sepä onkin ollut ihan kummallinen, teki uutta versoa jo ekana kesänä ja kasvatti vanhoja, selvästi jo kiertyy kivien ympärille. Joskus voi edullinen taimi yllättää.
PoistaVoi reipasta köynnöshortensiaa :) Toivotaan, ettei pakkanen kiusaa sitä liiaksi! Mukavaa viikonlopun jatkoa :)
VastaaPoistaToisen köynnöshortensian sain lumen alle piiloon, tälle olis pitänyt kaataa niin paljon lunta etten urakkaan ryhtynyt, saa kokeilla selviämistä ilman lumipeitettä.
PoistaMelkoisen rohkea köynnöshortensia. Huh. Mukavaa viikonloppua, Katja!
VastaaPoistaSuorastaan uhkarohkea. Kiitos samoin Satu.
PoistaMinusta tuo näyttää nupulta, mutta voin olla väärässäkin. Monta syksyä perätysten hihkuin yhden oman rhodoni pulleita nuppuja ja yhtä monta kertaa keväällä petyin, kun niistä tulikin uusia lehtiä. Kunnes viime keväänä se sitten viimein kukki.
VastaaPoistaTämä on ihan ihmeellinen talvi ja kauhulla odotan ensi viikolle luvattuja pakkasia. Maa on litimärkä ja lumeton. Ei tee hyvää kasveille.
Tarmokas tähyilijä-Iines! Kissaihmisenä tykkään ihan kaikista kissoista, mutta maatiainen on vain jotenkin niin peruskissa, ettei sen voittanutta ole. Kenties olen hiukan puolueellinen tässä Juuson vieressä sohvalla istuessani.
Juuris siksi en uskalla arvella mitään etten pety, viime vuonna nämä eivät kukkineet kumpainenkaan. Kauhua talven ihmeellisyydestä on taas ilmassa, toivottavasti käy hyvin, niin paljon tuli tehtyä viime kesänä puutarhassa että pettymys talven tuhoista olisi kova. Iines on tarmokas, tyttärensä Alma viihtyy enemmän sohvilla ja sisällä.
PoistaOlen miettinyt miten kasvien käy, jos sataa lunta paksun kerroksen etenkin hyvin märkään ja sulaan tasamaahan? Mätänevätkö kenties kasvien juuret? Toivotaan parasta.
VastaaPoistaNiin minäkin, routa ei ole meillä syvä ja vesi lilluu märän maan päällä, lumet sulaa, tulee lisää vettä ja sitten kaikki jäätyy. Oikea puutarhurin painajaisuni.
PoistaSää näyttääkin olevan viikonlopun puheenaihe. Tämä alkaa ikävästi muistuttamaan viime talvea. Lunta ja vettä satoi vuorotellen koko talven ajan. Tai sellainen muistikuva ainakin jäi. Täällä ei enää ole juurikaan lunta jäljellä, mikä on kasvien kannalta harmi. Toivotaan että tulee lunta pian lisää kunhan pakkaset taas alkavat.
VastaaPoistaViime talvesta puutarha selvisi hyvin mutta sitä edellinen oli katastrofi, minulla kuoli tosi paljon kasveja. Toivotaan vielä hyvää lumikerrosta suojaksi.
PoistaKyllä tuossa alaimmaisessa kuvassa kukkanuppu on ja taitaa vasemmanpuoleisessa olla muutama muukin. Jos ei kuivamaan piäse, suat kukinnan nähä. Oot istuttanu aika lähekkäin. Mitkähän on nimeltään ja kasvaako miten suureks?
VastaaPoistaToivottavasti tulee kukkia! Taimet on tarkoituksella lähekkäin, ne on hollantilaista alkuperää enkä elätellyt suuria toiveita niiden suhteen, yksi jo kuolikin. Lajikkeet on 'Germania', 'Madame Masson' ja 'Catawbiense Grandiflorum'. Järjestystä en enää muista mutta kukinta aikoinaan näyttää mikä noista kolmesta kuoli. Koosta en osaa sanoa mitään, leikellään jos liian suureksi kasvaa.
Poista