Perhearkea maaseudun rauhassa peltojen ja metsien keskellä. Vanhan hirsitalon korjausta ja sisustamista, käsitöitä valmiina ja keskeneräisenä, kasvimaata ja perennoja, löytöjä kirppareilta.
Tarinaa näistä aineksista kirjoittamassa viisikymppinen nainen.
maanantai 30. marraskuuta 2015
Kokonainen tarina yhdessä kuvassa.
Samalla kun askartelin joulukortteja askarteli nuorinkin poika muutaman. Oravakortti, se kertoo yhdellä kuvalla pienen jouluisen tarinan:
Ei kenellekään voi lähettää noin ihanaa vaan on pidettävä visusti tallessa :) Jotkut kun heittävät saamansa kortit roskiin joulun jälkeen, niin olisipa kova harmi.
Voi apua miten söpö. Kehyksiin ja seinälle!
VastaaPoistaParas varmaan laittaa kehyksiin, jos tuon nyt yhdelle lähettää niin muut joutuu jättämään ilman.
PoistaEi kenellekään voi lähettää noin ihanaa vaan on pidettävä visusti tallessa :) Jotkut kun heittävät saamansa kortit roskiin joulun jälkeen, niin olisipa kova harmi.
VastaaPoistaKaikki ei taida säästellä kortteja, minä säästän itse tehdyt ja ne missä on valokuva.
PoistaIhana! Komppaan Sailaa, mullekin tuli kehystäminen heti mieleen.
VastaaPoistaTaidan siis laittaa kehyksiin, muistoksi :)
PoistaIhana kortti!
VastaaPoistaNiin minustakin, pojalla on selvästi silmää.
PoistaHellanduudeli...
VastaaPoistaSanopa muuta...
PoistaAivan uskomattoman hyvä ja ihana! En minäkään raaskisi lähettää kellekään. Lahjakas poika!
VastaaPoistaMukavaa joulun odotusta sinne.
Airi
Poika on taiteellisesti lahjakas, kaikenlaisia ideoita tuntuu riittävän. Nyt on viikonlopuksi piirretty raketin laukaisualustan piirustukset.
PoistaAivan ihana! Joulutauluksi itselle on minunkin ehdotus. Tuo olisi juuri se joulukoriste, jonka esiin kaivaminen saisi kyyneleen silmänurkkaan.
VastaaPoistaMinustakin niin suloinen että. Ja jätin koristeeksi kotiin.
PoistaJa muista laittaa vuosiluku suloisen kortin taakse. Vuodet vierivät vauhdilla - hetken päästä mietit, että mikä joulu se olikaan.
VastaaPoistaKaija