Löhöloma

Pieni paussi ja loma tekee aina hyvää. Enkä voi mitään, mutta vielä enemmän se tekee hyvää kun tauon viettää auringossa ja lämmössä. Kovin usein sellaiseen ei ole tullut meidän perheellä tilaisuutta, mutta tänä talvena pääsimme etelän lämpöön. Eikä muuten ollut ollenkaan huonosti valittu viikko, sää Suomessa ei kuulemma ollut häävi. Itse maltoin pysytellä koko viikon ilman uutisia, sähköposteja ja muita turhakkeita, blogeja sentään kävin kurkkaamassa pari kertaa kun nettiyhteys suostui puhelimellani toiminaan muutoinkin kuin lupauksella huomenna.

Tämän talven löhöloma, se oikein perinteinen etelänmatka tehtiin Teneriffan saarelle. Mukana me vanhemmat ja kolme poikaa. Ja kävipä vähän hassusti, että tavoistani poiketen varasin vahingossa meille saman hotellin kuin 10 vuotta sitten. Hotelli oli vaihtanut nimeä enkä enää muistanut, että juuri siinä paikassa olimme jo olleet. Onneksi viimeksi asuimme huoneessa ja nyt meillä oli käytössä villa jossa oli pieni oma puutarha poreammeineen (tosin emme edes käyttäneet sitä). Ekaa kertaa otimme all inclusive-matkan, ihan siksi, että minä halusin lomailla vailla minkäänlaista huolta ruuasta ja ravinnosta. Eikä koko aikaa tarvinnut olla rahapussi auki kun joku lapsista halusi kokista tai sipsejä. Sen kun hakivat allasbaarista mitä teki mieli. Tosin totesimme, että seuraavalla lomalla taidetaan tehdä toinen ääripää sillä sekin on vielä kokematta. Mies lupasi toimia kokkina!

 Saarella vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi. Ensimmäinen  vuokrapäivä käytettiin vuoristoteillä kiemurteluun ja Teiden tulivuorella käymiseen. Minun pää ei kestänyt köysihissimatkaa ylemmäs vuorelle mutta muu perhe kävi ylhäällä maisemia ihailemassa. Karua riitti silmän kantamattomiin. Toisena päivänä ajeltiin saari ympäri (sekä niitä vuoristoteitä) ja käytiin samalla Loro Parkissa eli paikallisessa eläintarhassa. Onneksi emme olleet katsoneet etukäteen lippujen hintoja, sillä sisäänpääsy oli perheeltämme hurjat himpun yli 140 euroa. Toisaalta pingviinit, miekkavalaat ja albiinotiikerit oli koko rahan väärtejä. Lasten suosikeiksi nousi eläintarhassa asustavat muurahaiskarhut.

 Nuorin poika rakastui hotellin kissoihin, ja taisipa kissat ihastua poikaan joka toi joka aamu aamupalalta pienen palan kinkkua kullekin katille. Kuvan yksilö oli jättiläinen, taisi olla alueen suurin kolli. Ihan hervottoman korkeat takajalat. Värityksessä kyllä hävisi kissalle joka vieraili puutarhassamme ja oli viimeisillään tiineenä. Jos olisi ollut mahdollista, olisin tuonut kissan meille kotiin. Kaunis yksivärinen ruskea turkki, tumma naama ja tummat tassut ja pisteenä iin päällä, raidallinen häntä!

Teneriffalla olimme Adejen alueella. Uimaranta oli vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Rannalla maltoimme viettää yhden päivän, muutoin pojat valitsi mieluummin hotellin lämmitetyn uima-altaan vaikka ei merivesikään kylmää ollut. Sopi minulle, pötkötin altaan reunalla aurinkotuolissa ja luin kirjoja. Kuusi dekkaria luettuna, ja melkein valmiit lapaset ja sukat mummin mussukalle, siinä viikon löhöloman tekemisen saldo. Nyt on akut ladattuna ja iho punaisena.