Ei ihan vielä

Jonkun muun mielestä kyse on jouluvaloista, mutta minulle nämä on pimeänajanvalot. Ja koska pimeä vielä jatkuu, ainakin iltaisin ja aamulla varhain, en ole laittanut valoja pois. On ihana laittaa illalla talon rauhoituttua kaikki kattovalot pois, takkaan tulet, ja nauttia näistä tunnelman luojista.

 Muuten alkaa jokavuotinen keväällä nouseva sisustuskuume nostaa päätään. Ja koska mitään uutta en ole hankkimassa, enkä hanki ellei tavara tule vastaan käytettynä kohtuulliseen hintaan, yritän hyödyntää jo olemassa olevaa. Tuvan seinällä näkyvät vanhat kansakoulun kuvaamataidon opetuslehdet ajattelin laittaa hetkeksi varastoon ja laittaa toiset opetustaulut tilalle. Mutta sitten muistin, että kätköissä on jotain mikä voisi soveltua näihin kehyksiin. Idea on vielä hautuma-asteella, katsotaan syntyykö siitä mitään.

 Salissa on tullut oleiltua hyvin vähän joten myös kynttilöiden poltto on jo jäämässä kesätauolle. Oikeastaan enkelin ja muut vastaavat voisi siivota jo kaappien uumeniin ja vaihtaa keväisempää tilalle. Ja kai tässä pitäsii alkaa tosissaan miettiä kevään esikasvatuksia. Mitään suuria hinkuja ei ole, peruslinjalla mennään, eli kurkkua, tomaattia ja kesäkurpitsaa.

 Kodinhoitohuoneen punaisia emaleita en kätke kaappeihin, ne saavat olla esillä ympäri vuoden. Ja saa muuten olla tähtivalokin.

Ensi viikolla tällä seudulla koululaiset viettää talvilomaansa. Sain minäkin siihen muutaman tasoitusvapaan. Sen jälkeen jysähtääkin arki isolla A:lla, mies aloittaa uudessa työpaikassa. Tänään allekirjoitti työsopimuksen. Kaikkialla kuuluvien yt-neuvotteluiden keskellä tuntuu kuin lottovoitto olisi kopsahtanut meille työpaikan myötä.