Kotona pitää olla lankkulattia, pitkät ja kuperat, koiran kynsien kuluttamat.
Kotona pitää olla koreja, paljon erilaisia koreja. Uusia ja vanhoja, kuluneita ja priimoja.
Kotona pitää olla tilaa ja itse korjattuja huonekaluja. Kiiltävä lankkulattia jossa on ihana liukua villasukilla.
No niitä leikkokukkia pitää olla, eikä niiden aina tarvitse olla tuoreita. Nahistumattomatkin käy.
Kotona saa olla hirsiseinät ja tuoli joka ei kestä istumista. Kynttilöitä, mieluiten niin paljon ettei niitä yhdessä talvessa polteta.
Kotona myös mies saa sisustaa, kuten elektroniikalla ja Kekkosen kuvalla. Toinen haalii kirjoja, ja vielä vähän lisää kirjoja.
Kotona pitää olla hassuja kirpparilöytöjä.
Ja vielä hassumpia matkamuistoja. Ja tietysti kirjoja.
Kotona pitää olla merkkejä siitä, että täällä tehdään remonttia. Jos ei ihan juuri nyt, niin tulevaisuudessa.
Kotona pitää näkyä, että siellä asutaan ja eletään.
Ja pitää siellä olla muutama legokin.
Ihana postaus! Löysin juuri blogisi..täytyypä tulla useamminkin vierailulle:) Juuh, kuulostaa tutulle, legoja löytyy (nytkin rapina käy tuossa vieressä lattialla..) ja asuminen ja eläminen pitää näkyä!
VastaaPoistaTervetuloa toistekin ja lukijaksikin! Ei koti saa olla näyttelyhalli :)
PoistaMeidän kodin täyttää aikalailla samat jutut, koska samat jutut löytyy meiltä ja tekee just sen kodin kodiksi. Tai siis meidänlaiseksi kodiksi.
VastaaPoistaTaitaa olla monia samoja elementtejä. Tykkään just sellaisista kodeista, kodikkaista ja asukkaan näköisistä.
Poistatotta :)!
VastaaPoista:))
PoistaKodikas koti <3 Lankkulattiat on ihanat!!!
VastaaPoistaKodikasta on, onneksi pölypilvet ei näkyneet kuvissa :D
PoistaTallella olevat lankkulattiat oli meillä yksi kriteeri ostaa tämä talo. Onneksi ne kaikki tähän asti esiin kaivetut on voitu säästää.
Teidän koti näyttää ihan kodilta, sellaiselta missä minäkin viihtyisin.
VastaaPoistaTosiaan, ihanat lattiat!!
Minustakin meillä on viihtyisää, ja lattiat, niistä tykkään aina vaan.
PoistaHihihi, ihana! Ihan muutama lego löytyy meiltäkin. :) Teidän koti on niin kodikas ja ihana. Varmasti asujiensa näköinen. Eli juuri oikeanlainen.
VastaaPoista-Päivi-
Totta, kodin pitää olal asujien näköinen. Silloin siinä on vähän särmää ja kinnostavuutta.
PoistaJos tuo yksi kirjahylly on se, mistä mulle mainitsit, niin ihan mielellään me piipahdetaan hakemaan se joskus :P
VastaaPoistaJust se, siinä Kekkosen alla. En minä siitä raaskisi luopua, mutta siinä vaihessa kun tuo isännän huone menee remonttiin, tulee tuohon kohtaan kattoon asti ulottuva kirjahylly. Lasikaapille ei ole sitten enää tilaa missään.
PoistaMitenkäs leveä ja korkea se on tarkemmin?
PoistaKiva kirjoitus:)
VastaaPoistaMinustakin kodin tekee mm. lankkulattiat ja elämisen jäljet:)
Kiitos :) Lankkulattiat on kodikkaat. Osa jätettiin tahalleen salissa vähän nariseviksi. Rakastan sitä ääntä!
PoistaKiva kun tykkäsit :))
VastaaPoistaKodikasta ja kaunista.
VastaaPoistaKiitos, jotain on sitten osattu :))
PoistaKiitos Katja ihanasta kirjoituksesta ja muistutuksesta, kun välillä menee hermot miehen kirjakasoihin ja lasten leluihin - meillä ainakin näkyy elämä:)
VastaaPoistaMeillä miehellä menee hermot mun kasoihin, kirjoja, lankoja, papereita, yms. kaikkea "tärkeää" tuppaa kasaantumaan :D
PoistaKyllä sulla on niin samanainen maku kodin suhteen ja komeat lankut on teillä lattialla! Samoin tuo jotenkin niin ihanan suomalainen asenne lämmittää mieltä, siis tarkoitan se, että kodissa saa ja kuuluu olla elämisen merkkejä. Siinä on sellaista tiettyä rentoutta ja realismia. Täällä Saksassa kun ihmiset tuppaavat ajattelemaan, että kodin täytyy olla tip top viimeisen päälle viimeistä nurkkaa myöten ja puutarhan samoin... minkä seurauksean ihmisillä onkin sitten vain se yksi tai ei yhtään lasta. Lapset kun tuppaavat rikkomaan sen harmonian. Mielestäni saksalainen asenne on jotenkin niin elämälle vieras.
VastaaPoistatv Leena
Kyllä sen perheen ja lasten tulee näkyä kodissa. Meillä on sali sellainen huone jonne ei saa viedä leluja ja se täytyy pitää siistinä. Viime aikoina tosin kuopuksen askartelut on levinneet salin ruokapöydälle... enkä henno kieltää.
PoistaPuutarha olisi ihana pitää tiptop, mutta sitten pitäisi olla se saksalaistyylinen kotirouva :))
Näin on! Hauskaa että minullakin on vaaleanpunaiset tulppaanit ihan samanlaisessa maljakossa samanlaisella pöydällä :). Ja ihan sattumalta 'eksyin' blogiisi.
VastaaPoistaIkean maljakot on näppäriä :)
PoistaTervetuloa blogiin toistekin!
Ihana elämänmakuinen postaus taas kerran.
VastaaPoistaJa juuri tuollaiselta kodin pitääkin tuntua, elämän jäljet saa ja pitää näkyä.