En edes keksi otsikkoa asialle josta teille kerron.

Vaikka ilahduimme toissapäiväisen kirjeen saamisesta, on koko tapaus asiana valitettava ja surullinen.

Kuten jo edellisessä tuli mainittua, teimme keväällä yhden lapsen opettajasta kantelun aluehallintovirastoon.

Se päätös ei ollut mitenkään helppo.

Olimme kuitenkin antaneet opettajalle mahdollisuuden, jo helmikuussa oli pidetty kriisipalaveria jossa

oli todettu ja myönnetty ettei opettajan käytös ollut ihan sitä mitä piti.

Ennen kriisipalaveria saimme sähköpostia jossa opettaja kertoi mm.ettei enää pysty hillitsemään itseään ja että hän on kurkkua ja korvia myöten täynnä lapsen tapaa olla häntä vastaan. Juuri näillä sanoilla!

Saimme siis sähköpostin joka tuntui meistä vanhemmista kerrassaan agressiiviselta.

Huomioitavaa on sekin, että tätä ennen emme saaneet opettajalta yhtäkään yhteydenottoa lapsen käytöksen osalta.

Olimme siis täysin siinä luulossa että koulussa on kaikki hyvin.

(ja nyt emme puolusta lapsen käytöstä, kun toimitaan väärin, pitää käytös korjata, mutta keinot pitää olla toisenlaiset)

Olihan sieltä lapsen puheissa tihkunut kaikenlaista opettajan kielenkäytöstä ja äänenvoimakkuudesta syksyn ja talven mittaan.

Laitoimme sen piikkiin että lapset eivät ole käyttäytyneet odotusten mukaisesti.

Lopulta lasten viestit alkoi olla sitä luokkaa että ei niitä voinut enää ihmetellä.

Ja keskusteltuamme asioista, oli muilla vanhemmilla samankaltaisia kokemuksia.

Tuo sähköposti sai meidät vanhemmat sitten liikkeelle.

Kriispalaverissa opettajat myönsivät että ylilyöntejä on ollut, sitoutuivat korjaamaan käytöstään.

Me lupasimme pitää huolen että lapsi hoitaa koulunsa niin kuin pitää.

Jo seuraavalla viikolla taas mätti.

Lapselle oli pidetty kuulustelu jossa oli selkeästi kysytty lapsen lähettämän tekstiviestin sisältöä.

Lapsi laittoi aiemmin viestin kotiin kun koki taas tilanteen koululla uhkaavaksi.

Meidän onneksi opettajat olivat laittaneet kuulustelun paperille ja me tajusimme pyytää siitä kopion.

Aika karu on sekin paperi.

Enkä minä ole mikään lainoppinut, mutta eikö tekstiviestin sisältö ole ihan lapsen ja meidän asia?

Tässäkin vaiheessa vielä mietimme että kyllä asiat korjaantuu.

Kunnes.

Yhtenä päivänä opettaja sai koululla (raivo)kohtauksen jossa paukautti yhden oppilaan kirjan pulpettia vasten hajalle. Näin siis kertoi oma lapsemme, hänen kirjasta ei ollut kyse, mutta olihan näkemässä tätä tapausta kuten koko opetusryhmä.

Tämän jälkeen opettaja jäi pariksi viikoksi pois töistä.

Syytä emme tiedä, mutta voimme arvata.

Enää emme miettineet, vaan teimme samantien kantelun.

Liitimme kaiken kirjallisen materiaalin tueksi ja jäimme odottelemaan.

Vielä tehtiin selvityksiä puolin ja toisin, kunnes tuli postia.

Viraston kanta on lyhyt:

Aluehallintovirasto toteaa saadun selvityksen perusteella (opettajan nimi) käytöksen olleen ajoittain epäasianmukaista, edelleen virasto toteaa, ettei (opettajan nimi) käyttäytyminen siten ollut opetustoimen viranhaltijan aseman ja tehtävän edellyttämää eikä oppilaiden taikka huoltajien luottamusta herättävää.

Loppupäätelmä:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa rehtori xxxx xxxxx toimimaan jatkossa asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

Muilta osin virastolla ei ole toimivaltaa kantelussa esitettyihin seikkoihin.

Nyt me vanhemmat heitämme pallon opettajan esimiehille ja sivistyslautakunnalle.

Ja tarpeen vaatiessa virkavallalle tutkintapyynnön muodossa.

Ihan koko tarinaa en teille kertonut, vain ne pääasiat.

Ja nekin vain siksi, että luottakaa lapsiinne, ottakaa heidän kertomansa todesta, puolustakaa lastanne.

Kyseinen rehtori sai kunnasta vakituisen viran kantelun käsittelyn aikana.

Kantelumme on julkinen asiakirja, tekee pahaa sanoa, mutta toivon sen sanoman leviävän myös muiden tämän seudun vanhempien korviin.

Jotta nämä asiat ei tulevaisuudessa toistu.

Ja jos toistuu, on tämä kantelu ikuisesti siellä taustalla, se kun ei vanhene ikinä.

Lopuksi vielä maininta siitä, että meidän luottamus opettajiin ei ole horjunut.

Lapsillamme on ollut, ja on edelleen aivan mahtavia opettajia, sellaisia joista en haluaisi luopua ikinä.

Kiitos heistä.