maanantai 11. toukokuuta 2009

Vintin aarteita, osa 2. Lastenhoitoa vuonna 1919

Tässäpä taas katsaus vintin aarteisiin. Yksi herkullisimpia näin äidin näkökulmasta on tämä Valtion Kotitaloustoimikunnan lehtisiä nro 7, Neuvoja pikkulapsen hoidossa ja ruokinnassa, kirjoittanut tohtori Arvo Ylppö, vuodelta 1919. Ehkäpä ohjekirjanen on ollut näidet pilttien hoitoon ja ruokintaan, tai ainakin vasemmanpuoleisen. Kuva löytyi vintiltämme, kuvassa on Maila lyijykynällä kirjoitetun tekstin mukaan. Pieni kuva on muualta mutta on niin ihana että säilytin.
Tässä otteita kirjan ohjeista:
6-8-kuukautisena se jo oppii istumaankin ja ensi askel tästä on, että se alkaa ryömimään. Tällöin lasta on vaalittava erityisellä huolella. Ei millään tavalla saa lapsen antaa lattialla vapaasti ryömiä, kuten meillä usein on tapana. Lapselle joka osaa istua, leikkiä ja ryömiä, on laitettava ryömimiskarsina eli leikkikehys.


Äidin maito on imeväisen lapsen luonnollinen ravinto. Lähimainkaan sen veroista keinotekoista ravintoa ei ole vielä keksitty. Eläimen maidolla ja muilla keinotekoisilla ravintoaineilla ravituista lapsista kuolee suhteellisesti 7 kertaa enemmän kuin äidin maidolla ruokituista. Täysiaikaisena syntynyt imeväinen tulee tavallisesti hyvin toimeen viidellä aterialla. Imemisaikaan nähden on välttämätöntä että se tapahtuu aina samaan vuorokauden aikaan, sillä muuten lapset tulevat helposti tyranneiksi, jos niille rintaa annetaan epäsäännöllisesti silloin tällöin.

Noin 6 kuukauden vanhaan voi lapsi säännöllisesti kehittyä yksinomaan äidinrintaa imien tai lemänmaitoseoksia juoden. Tämän ajan kuluttua alkavat lapset yksinomaisella maitoruualla ruokittaessa tulla kalpeiksi. Laajalle levinnyt näyttää meillä olevan se paha tapa, että hoitajat tai lapsen äidit pureskelevat ensin leipäpalan hienoksi omassa suussaan ja pistävät sen sitten vasta sormellaan lapsen suuhun. Jokaiselle on ilman muuta selvää, mitä vaaroja tällaisesta epäsiististä ruokkimistavasta voi lapsille johtua. Varsinkin jos ottaa huomioon että lapsen hoitajana hyvin usein käytetään vanhoja raihnaisia vaimoja joiden keskuudessa keuhkotauti ei ole mikään harvinaisuus.

Lapsen vuoteena voidaan ensiaikoina sopivimmin käyttää pientä pesukoria. Hykättävä on se tapa jonka mukaan lapsi heti ensi päivästä alakaen otetaan äidin vuoteeseen ja annetaan sinä nukkua. Lapsivuoteinen äiti voi tällöin helposti tartuttaa lapseensa kaikenlaisia taudinitiöitä. Kun lapsi on saavuttanut noin 6-12 ikäkuukautensa ei se enää ole erikolisemmana arka kylmälle ja sen voidaan jo antaa nukkua tavallisessa lapsenvuoteessa. Suositeltavampia ovat pienet, valkealla kiiltomaalilla maalatut rautasängyt joissa on irroitettavat laitakehykset.

Missä vain on varaa valita, on lapselle valittava perheen valoisin ja aurinkoisin huone. Umehtuneissa ja valottomissa huoneissa lapset helposti saavat riisitaudin. Lapsen huoneesta on myöskin poistettava kaikki tomua kasaavat esineet. Siinä ei saa olla vahvoja rääsymattoja eikä samettisohvia. Lapselle ei myöskään saa antaa leikkikaluiksi minkäänlaisia karvan tapaisella kankaalla peitetyjä eläimiä jotka voivat imeä itseensä tomua ja joita ei voida joka päivä pestä.

Jo 2-3 kuukautisen imeväisen voimme tunnin parin ajaksi joka päivä kirkkaalla ja tuulettomalla säällä viedä ulos. Lastenvaunuja ostettaessa on myöskin ensisijassa kiinnitettävä huomiota niiden käytännöllisyyteen, eikä vain niiden komeuteen.

5 kommenttia:

  1. Ihanaa tuo lastenhoito-opastus, ja onhan siinä paljonkin hyviä neuvoja. Tämä oli kyllä hauska: "Täysiaikaisena syntynyt imeväinen tulee tavallisesti hyvin toimeen viidellä aterialla. Imemisaikaan nähden on välttämätöntä että se tapahtuu aina samaan vuorokauden aikaan, sillä muuten lapset tulevat helposti tyranneiksi, jos niille rintaa annetaan epäsäännöllisesti silloin tällöin."

    Meillä on olleetkin kaikki melkoisia tyranneja. :)

    VastaaPoista
  2. Mukava että jaksoit kirjoittaa meidänkin iloksemme, pitäisiköhän alkaa neuvoja noudattamaan :D

    VastaaPoista
  3. Paljon hyviä huomioita lasten ohjeissa vaikka eivät muuten nykyaikaiset olekaan :)

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)