Huomasin lauantaina ettei näkymä uuden kasvihuoneen vieressä olevan kivimuurin takana ole sitä mitä ennen. Lähempi tarkastelu osoitti ussurinpäärynän saaneen perjantain puhurissa surullisen lopun.
Pieni päärynäpuuni pötkötti maassa poikki menneenä.
Lähempi tutkiskelu osoitti katkeamisen syyksi täysin lahon rungon. Lahoamisen syyksi taas epäilen talvivaurioita, jäniksiltä puu on säästynyt suojausten ansiosta. Nyt en enää ihmettele miksi puu alkoi ruskettamaan lehtiään jo alkukesästä, teki kuolemaa jo silloin. Ussurinpäärynä on omajuurinen, mietin voisiko siitä säästää yhden juurivesan kasvamaan uudeksi puuksi. Mitä sanot, kannattaako vai onko helpompaa hankkia uusi puu?
Viinikärhö 'Mme Julia Correvon' kasvaa ussurinpäärynän juurella. Kärhö ei onneksi kärsinyt vaikka jouduin irroittamaan sen päärynäpuun oksista melko väkivaltaisesti. Laitoin kärhölle pari keppiä väliaikaiseksi tueksi.
Pallerolaukat kukkivat. Istutin niitä arboretumiin pionien sekaan ajatuksena, että saavat pioneista tukea. No tietysti kaksi pionia, juuri ne tukipionit jäivät todella mataliksi ja suurin osa pallerolaukoista retkottaa nurmikolla. Nämä kolme ymmärsivät kasvaa niin kuin olin ajatellut.
Ostin alkukesästä eurolla tähkäesikon taimen. Sepä alkoikin kukkia. En ole selvittänyt milloin on tämän normaali kukkimisaika, ei kuitenkaan haittaa, että puutarhassa on nyt pari tällaista pientä punaista pötkylää liiloin hapsuin somistettuna.
Jos ussurinpäärynän kohtalo oli surullista niin iloakin on riittänyt. Tarhalyhtykärhö 'Princess Kate' kasvaa syksyyn saakka ruukussa. Siinä on useita nuppuja ja nyt niistä aukeni ensimmäinen. Juuri niin kaunis kuin olen muiden blogien kuvissa nähnyt.
Vadelma on tuottanut kiloittain iloa. Tässä lauantain saalis, kuusi litraa vadelmaa ja litra mansikkaa.
Kohta on pakastin täynnä ja jonnekin pitäisi saada mahtumaan vielä viinimarjat.
Puulla surulinen kohtalo! Sellaista se on välillä. Keltaisi vadelmia! Enpä ole nähnyt. Itse poimin juuri eilen vadelmia tuolta metsästä. Niitä näyttää nyt tulevan lisääkin.
VastaaPoistaPuutarhanpito on pettymyksiä ja iloa, onneksi tasapaino on hyvä ja jälkimmäisen hyväksi. Meillä kasvaa pihassa keltaista vadelmaa, on kuulemma kasvanut "aina". Tekee satoa tänä vuonna taas kerran ennätysmäärät. On siitä hyvä ettei linnut syö sitä kun luulevat raaoiksi eikä pensaissa ole piikkejä.
PoistaVoi päärynäressukkaa. Puun menettäminen tuntuu aina isommalta iskulta, kun niiden kasvua saa odottaa pitkään. Toivottavasti joku viisaampi osaa neuvoa, kannattaako hankki uusi puu vai odottaa versojen kasvua.
VastaaPoistaHyvä, että Mme Julia Correvon ei suuresti kärsinyt ja se saa jatkaa kukintaansa entiseen tahtiin.
Pallerolaukoille on tänä kesänä tullut kokoa, mutta tapansa mukaan useimmat niistä rötköttää pitkin pituuttaan.
Keltaiset vadelmat ovat oikeita kaunottaria. Eilen uutisissakin kerrottiin vadelmasadosta tulevan hyvä. Sen olen huomannut omissakin puskissa. Useamman kerran on käyty poimimassa ja vielä on raakileita kypsymässä.
Uutta puuta joutuu kasvattamaan monta vuotta ennen kun on parimetrinen kuten päärynä jo oli. Villivadelmia kävin katsomassa mutta en löytänyt yhtään hyvää paikkaa, hyvä kun saa omastakin puutarhasta. Jäi ostomasikat niin vähälle tänä vuonna että paikkaan mielelläni vadelmilla.
PoistaJos sinulla on tilaa niin jätä tuo verso kasvamaan ja hanki lisäksi uusi puu. Onhan mielenkiintoista seurata miten puu kasvaa tuosta versosta, kun kerran on omajuurinen ja tarjoaa myös tuen kärhölle. Ihana sinun prinsessakärhö tosiaan!
VastaaPoistaPäätin jo jättää pisimmän verson kasvamaan, muut leikkasin pois. Taimi oli Mustilasta, kun elokuussa käyn siellä niin pitää katsastaa olisikoheillä uutta tainta, ihan joka puolelta e löydy ussurinpäärynää.
PoistaKurjaa, että menetit päärynäpuun. Kuten Between totesi, puiden toivoisi kasvavan, koska niiden varttumista saa odottaa pidempään.
VastaaPoistaMme Julia Correvon ja Prinsess Kate sen sijaan näyttävät hyvältä.
Puiden menetys kirpaisee aina enemmän kun kasvattaminen on niin hidasta. Kärhöt voivat hyvin.
PoistaHarmi päärynäpuutasi. Vaikuttaa hieman siltä, että alkuaan vika on syntynyt siitä, kun puuhun runkoon on tullut halkeama. Se taas johtuu siitä, kun puun nilaan jää vettä ja sään kylmetessä vesi jäätyy nilassa. Nilan solut halkeavat jäätymisestä, ja puun kuori alkaa vaurioitua.
VastaaPoistaJuuri tuosta ilmiöstä on kyse ja ussurinpäärynä on sille erityisen herkkä.
Poistaharmi nuo vauriot.meillä peura järsi kuoret lehtikuusen ympäriltä viime viikolla.
VastaaPoistaPeurat on pahoja tuholaisia.
PoistaVoi harmi, että puu oli alkanut lahota. Minun tähkäesikkoni jaksoi elää täällä noin 3 vuotta ja nyt sitä ei enää näy. Viimeistään ensi vuonna hankin uuden. Sen verran hauska tapaus se on.
VastaaPoistaTämä oli niin edullinen että otin riskin ettei ole meillä talvenkestävä. Aika hauskan näköinen kasvi on.
PoistaVesi herahtaa kielelle vadelmakuvastasi! Ne ovat herkkumarjoja, parhaita kaikista, karvunhattujen eikun karhunvattujen ohella.
VastaaPoistaHyvä ajatus jättää pisin verso päärynästä kasvamaan. Kannattaa ottaa huomioon, että se on jo ehtinyt kasvatella juuria, joten voi olla, että niiden voimin verson kasvu on huomattavan nopeaa uuteen taimeen verrattuna. Harmi kyllä tuota lahovikaa, mutta onni onnettomuudessa tuo omajuurisuus.
Tähkäesikko on tosiaan kesäinen kukkija. Melko huono talvehtimaan tosin, eli ehkä sen päälle voisi laittaa jonkun talvisuojan, niin saisi iloa pidempään.
Vadelmat on niiiin hyviä, tänään keräsin melkein kolme litraa punaisia ja keltaisia. Jätin kulhollisen aamujogurtin kanssa ja muut meni pakastimeen. Tuo oli hyvä huomio että on kasvattanut jo juurta. Jätin pisimmän verson ja leikkasin muut pois.
PoistaVoi, miten harmi, että päärynäsi kohtasi lahovian. Toivottavasti saat juurivesasta kasvatettua uuden puun. Vadelmia tuntuu tosiaan tänä vuonna tulevan runsaasti, viime vuosi olikin ennätyshuono täällä.
VastaaPoistaVoi ei, päärynäressukka! Minäkin olisin jättänyt isoimman juurivesan kasvamaan. Päärynä on kuitenkin kasvatellut monta vuotta juuristoa, joten juurivesa kasvaa varmasti vauhdilla. Se voi olla pian yhtä iso kuin nyt ostettu parimetrinen taimi, jolla menee ensimmäiset pari vuotta kunnolla juurtumiseen. Herkullisen näköisiä vadelmia. Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi itse syönyt keltaisia vattuja. Eilen kävin katsomassa, olisiko metsässä jo edes välipalamarjat, mutta hädin tuskin kourallisen löysin kypsiä. Ehkäpä viikonloppuna saa enemmän. Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoista