Ulkoilun riemua

Vesisateet on vihdoin ohi pariksi päiväksi. Töiden jälkeen oli kiire puutarhaan. Piti saada loput herneet maahan ja kesäkukat astioihinsa. Kesäkukkien suhteen mennään pienellä riskillä mutta en enää jaksanut katsella niitä sisällä tai lasikuistilla. Tämän kaiken jälkeen ehdin kuvata  ja vain ihastella puutarhaa. Tosin jälkimmäistä joutui harrastamaan sormien lomasta jotta kaikki voikukat eivät olisi sattuneet silmiin.

 Metsätulppaanin keltainen ei satu silmään kuten voikukan keltainen väri. Tätä oli vaikea kuvata sillä meillä tuuli illalla navakasti. Aika monta kuvaa sain ottaa ja niissä tämä yksi onnistunut. Kaikkiaan kukkia on seitsemän kappaletta, uusi ennätys.

 Kiinansyreeni näytti ensin siltä kuin sen nuput olisivat paleltuneet kevään yöpakkasissa. En kuitenkaan leikannut kukintoja pois mikä oli onni, tuohan kukkii oikein hienosti ja jopa paremmin kuin viime vuonna.

 Tällainen pirkko köllötteli lehdellään ja näytti siltä, että on vetänyt kirvaöverit.

 Tulppaanit 'Black Parrot', yksi lempparitulppaaneja. Jo kukkineista tulppaaneista olen alkanut leikata kukintoja pois, en tiedä auttaako se uusintakukinnassa mutta ainakin siistii kasvien ulkonäköä.

 Pihan vanhat syreenit, perinteiset lilat ja valkoiset kukkivat tänä vuonna vaisummin kuin parina edellisenä vuonna. Sen sijaan kirjavalehtinen syreeni päätti tehdä ensimmäiset kukkansa. Ne ovat tuollaiset haalean lilat.

Jouduin siirtämään pihan kaikki särkyneetsydämet. Eipä niitä ole kuin tasan kaksi, tavallinen puneinen ja tämä tumma 'Valentine'. Kasvin siirtämistä ei suositella mutta toistaiseksi molemmat ovat hengissä, kaivoin juuripaakun niin suuren akuin mahdollista ja hyvin aikaisin keväällä. Luulen niiden auttaneen selviämisessä.

Huomenna tuleekin molemmat lapsenlapset pariksi päiväksi hoitoon, voi olla että puutarhalle jää vähemmän aikaa. Tosin olen jo suunnitellut yhteiseksi puuhaksi ainakin kehäkukkien istuttamista ja kasvihuoneen kastelua. Mukava kun kumpainenkin mummin pienistä viihtyy pihalla ja ovat aina valmiita auttamaan.