Pieni kiertomatka Keski-Euroopassa

Otimme lauantaina melko pikaisen lähdön kohti kevättä. Valitsimme reissukohteeksi muutaman päivän Euroopan loman. Suomesta lensimme Saksaan Düsseldorfiin josta vuokrasimme auton ja ajelimme katsomaan miltä näyttää Hollannin ja Belgian puolella.

Sää oli tuolla päin maailmaa keväinen, öisin viileää mutta päivällä lämpötila kohosi jopa Belgian +19 asteeseen. Ja aurinko paistoi kaikki päivät lähes pilvettömältä taivaalta. Saimme kokea kevään etukäteen, Saksassa kukki lumikellot, Hollannissa krookukset ja narsissit.

 Otimme tarkoituksella mahdollisimman aikaisen aamulennon jotta meille jää kokonainen päivä aikaa tutustua Saksaan. Ajoimme suoraan Düsseldorfin lentokentältä Kölniin missä pääkohde oli Kölnin tuomiokirkko.

 Kirkko on ulkoa vaikuttava kokemus, sisältä paljon hillitympi mutta täynnä upeita yksityiskohtia kuten lattian mosaiikkikoristeet. Kirkon torniin olisi päässyt kapuamaan mutta pitkästä jonosta johtuen jätimme tornissa käynnin väliin.

 Matkan sunnuntaipäivä käytettiin Hollantiin tutustumiseen. Ajoimme Roermondiin jossa sijaitsee valtava outlet-alue johon saksalaisialla on tapana ajaa sunnuntaisin ostoksille sillä Saksassa ei ole oikeastaan mitään avoinna sunnuntaisin. Ja sen kyllä huomasi, alueelle valui tasaisesti autoja. Me jätimme ostosparatiisin- tai helvetin, kuinka asian haluaa ymmärtää, väliin ja jatkoimme matkaa.

 Roermondista päädyimme Eindhoveniin jonka keskustasta löytyi Pyhän Katariinan kirkko. Kirkot ovat helppoja kohteita käydä, yleensä aina auki ja helppo löytää pitkälle näkyvien tornien takia.

 Kirkossa oli näyttely kaivauksista kirkon alueelta ja sen löydöistä. Tässä leluja vuosisatojen takaa.

 Eindhovenista ajelimme tarkoituksella pieniä kyläteitä takaisin Saksaan. Se kannatti, maisemat olivat upeat. Erilaiset kuin meillä, tasaista, pieniä kyliä toisensa perään, paljon pyöräileviä ihmisiä ja maataloja joissa lähes jokaisen pihassa hevosia.

 Lisää kuvia auton ikkunasta. Hyvin yleinen näky ajaessamme olivat uudenaikaiset tuulimyllyt. Näitä näkyi etenkin Saksan puolella. Saksa onkin päättänyt luopua ydinvoimasta ja siksi siellä tuetaan vahvasti tuuli- ja aurinkoenergiaa.

Kolmantena reissupäivänä suuntasimme Belgiaan vierailtuamme ensin Düsseldorfissa klassikkoautojen näyttelyssä, löytyy nimellä Classic Remise. Belgiasta löysimme kaupungin nimeltä Liege ja sieltä kaupan nimeltä Primark. No, sitten kävi niin, että paluumatkalle ehdimme vasta hämärän tultua joten kuvia ei ole.

 Neljäs ja viimeinen matkapäivä vietettiin Düsseldorfissa. Iltalennon takia ehdimme kävellä rauhassa rantakadulla. Olimme liikkeellä niin aikaisin aamulla ettei muita ihmisiä paljoa näkynyt. Kuvassa näkyy Pyhän Lambertuksen kirkko jonka erikoisuus on vino kirkontorni. Legenda kertoo sen vääntyneen itseään neitsyeksi väittäneen morsiamen takia, kirkontorni vääntyi häpeästä morsiamen epärehellisyyden takia. Itse epäilen, että kirkon rakentajille oli maksettu palkkaa liikaa oluen muodossa ja tornista tuli vino.

Etukäteen olin googlettanut, että rantakadulta löytyy siemenkauppa. Ja niinpä sieltä löytyi ja oli vielä sopivasti auki aamuvirkkujen aikaan. Kaupan ostoksista teen myöhemmin ihan oman postauksen.

 Näitä muotoon leikattuja puita näkyi paljon lähes jokaisella kadulla. Samoin siistejä puksipuuaitoja, säleikköpuita ja muotoon leikattuja pensaita. Kuvan puista voin kuvitella miten upeita ovat kesällä kun saavat lehdet jotka muodostavat lehväkaton jonka alla voi kävellä.

 Puutarhuri kun katselee maisemia ihan eri silmin niin kuvattavia kohteita löytyy myös maasta. Tässä julkisessa istutuksessa kukkivat jouluruusut.

 Kävimme myös korkealla, Rheinturm-torni oli näkemisen arvoinen paikka.

Tornin kahvilasta oli hyvät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Tosin itse olin lähinnä tornin sisäseinää, huimasi jo pelkkä ajatus alaspäin katsomisesta. Hauska yksityiskohta oli tornin vieressä elävät citykanit jotka eivät olleet turisteista moksiskaan, vilahtelivat koloihinsa ja välillä kadun viereen syömään jotain.

Varsin onnistunut ja kiva reissu, vuokra-autolla voi ajella omaan tahtiin. Tosin vaati välillä melkoisen kylmäpäistä kuskia sillä liikenteen tempo oli ajoittain omiin silmiin hurjaa. Pari kertaa navigaattori neuvoi vasta siinä vaiheessa kun liittymästä olisi pitänyt jo kääntyä. Mutta hengissä selvittiin. Lasten ehdoilla mentiin paljon mutta lyhyiden välimatkojen takia ehti nähdä paljon. Se onkin juuri Saksan rajaseudun etuja, ajamalla sata kilometriä olet toisessa maassa, jopa kolmannessa ja neljännessä.