keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Ekotekoja

Mediassa on kohistu maailman hyönteisten tilanteesta. Aiheellinen huoli joka näkyy omassakin puutarhassa mm. perhosten vähentymisenä. Eikä tilanteesta voi syyttää muita kuin puutarhuria. Olen systemaattisesti hävittänyt nokkosia, vähentänyt luonnonmaiden pinta-alaa, siistinyt risukoita ja kaatanut pajuja.
Hiilijalanjälkeänsä voi jo hyvittää mutta voinko jotenkin hyvittää yllä kuvaillut teot? Jotain olen jo tehnyt ja ensi kesänä tulen tekemään lisää. Alla muutama esimerkki mitä puutarhassa on tehty. Ei vielä lähellekään tarpeeksi mutta jos joka vuosi tekee jotain pientä, tulee pitkässä juoksussa tehtyä paljon.
 Puutarhaan on jätetty kantoja lahoamaan, sienet ja ötökät viihtyvät. 
 Avokomposti on monen pienen eläimen koti. Jos ei muuta niin ampiaispesä sieltä löytyy joka kesä.
 Kuvassa näkyy huonosti, mutta kuusen alle haravoitujen lehtien päälle on tuotu puunpätkä lahopuuksi hyönteisille. Kuusen toiselle puolelle olen suunnitellut lahopuiden kasaa joka saisi maatua rauhassa ja toimia turvapaikkana ötököille.
Kasa tulisi polun vasemmalle puolelle. Rinnepuutarhan polkukin on rajattu lahoamaan jätetyillä puilla. Ympäri puutarhaa olevat kivimuurit ja -kasat ovat nekin osa hyvitystyötäni. Kivet tarjoavat suojaa ja ravintoa sisiliskoille joita ilokseni on taas näkynyt puutarhassa muutaman vuoden tauon jälkeen.

Lisäksi marja- ja hedelmätarhassa on jätetty torsoksi pystyyn kuollut omenapuu. Tien varresta jouduimme kaatamaan kesällä lahon ison pajun joka uhkasi kaatua tielle. Teimme kuitenkin kaadon niin, että jätimme n. 3 metriä puuta pystyyn, pieni teko meille mutta iso hyönteisille. Niissä paikoissa missä pajukoista ei ole haittaa, on ne jätetty nykyisin rauhaan, pajut kun on aikaisin keväällä kukkivina yksi pölyttäjien tärkeimmistä ravintokasveista ellei tärkein. Luumulehdon risuaita on sekin tehty osin hyönteisten takia vaikka pelkäänkin, että se toimii tulevaisuudessa myös kotiloiden pesäkkeenä.

Oma lukunsa on kasvit joilla voi edistää hyönteisten suotuisaa oloa. Niitä en kuitenkaan ympännyt tähän postaukseen, aihe ansaitsee ihan oman kirjoituksensa.

18 kommenttia:

  1. Soot oikee kunnostautunu. Sullon ötököölle vaikka mitä. Itte ei tuu nuan systemaattisesti ajateltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä jätettiin nokkosetkin rauhaan, nokkosperhoset kun ovat vähentyneet meillä todella paljon. Toivottavasti toimenpiteestä on ollut apua. Ötököitä ajattelemalla ajattelee myös lintuja ja niiden ruokintaa.

      Poista
  2. Kyllä, samoilla jäljillä kuin sinäkin, mutta kurjaa kun meidän naapurit valittavat luonnonaluista, ovat heidän mielestään epäsiistejä ja siellä on kuulema ELÄIMIÄ. Aivan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan ne epäsiistejä jos on tottunut millintarkkuudella rakennettuihin pihoihin, oma silmä on alkanut sietää paremmin on ymmärtänyt miten tärkeitä luonnontilassa olevat alueet ovat luonnolle.
      Ai että, ihan eläimiä on :D

      Poista
  3. Sinullahan on vaikka mitä ötökkäparatiiseja siellä. Isolla tontilla pystyykin tekemään vaikka mitä ilman, että ympäristö näyttää epäsiistiltä. Pystyyn jätetyt korkeat puunkannotkin ovat niin hienoja ja niiden ympärille saa kehiteltyä vaikka mitä, mikä näyttää oikeastikin hyvältä sen lisäksi, että ötökät tykkäävät. Minä olen hyvilläni siitä, että tonttiamme ympäröi metsikkö, niin on hyönteisille pesäpaikkoja ja ravintokasveja. Kaupunkialueella on niin paljon niitä siisteiksi kynittyjä nurmikkopihoja, että olisi mahdoton haaste saada elämää omalle pihalle pelkästään omalla työpanoksella. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on metsää, ojia ja muita hyviä paikkoja ihan lähellä, tontin vieressä. Surullisen ajoskus katson uusien omakotitalojen pihoja joissa on viisi havua, parikymmentä kiveä ja rekkakuormallinen kuorikatetta ja piha on siinä. Ei voi enää kuolleempi olla piha.

      Poista
  4. Tuohonhan on jo enemmän kuin alku. Tätä ei moni tule ajatelleeksi tai ajattelee, mutta ei silti tee mitään tai ei voi tehdä. Isoilla (maalaispihoilla) löytyy tontin kulmia ja muita vähän näkösuojattuja kohtia ja metsän reunoja, mihin on helppo laittaa noita. Pienillä pihoilla ei ehkä niin onnistu eikä raaski laittaa vähäistä tilaa tuollaiseen ja eikä taida saada tehdä esim. tuommosia komposti/lehtikasoja.
    Eläimiä pitää auttaa, se on selvä. Ihan pienilläkin teoilla on merkitystä. Vaikka sillä, että hankkii perhoskasveja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avokompostit ei varsinaisesti ole sallittuja missään mutta tuo meidän on vain puutarhajätteelle joten se on sallittu, tosin ei kovinkaan fiksu kotiloiden takia. Perhoskasveissa minulla on vielä petrattavaa vaikka niitäkin on tullut laitettua.

      Poista
  5. Hienosti on ötököitä huomioitu. Omalla pikkuruisella pihalla ei tuota voi oikein toteuttaa, mutta pitää katsoa saako edes jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienillä pihoilla voi tehdä pienempiä juttuja, pieni koivurungon pätkä vaikka kukkapadan alla on jo paljon, lehtiä haravoituna perennapenkkiin, talventörröttäjien jättäminen jne. auttavat hyönteisiä ja sitä kautta myös lintuja.

      Poista
  6. Sinulla on moni asia mallillaan. Minusta tuntuu, että useimmat puutarhaihmiset ovat aina ajatelleet asioita myös hyönteisten ja koko kannalta. Nyt nämä samat ihmiset terästäytyvät entisestään. Suurin ongelma lienee saada ne tahot heräämään, jotka kiistävät ilmastomuutoksen tai eivät korvaansa muutenkaan millekään tärkeälle lotkauta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, puutarhaihmisten kuten puutarhabloggareiden pihoissa näkyy paljon ekotekoja luonnon hyväksi. Mutta miten saada se tavallinen, tavan vuoksi pihaa pitävä ymmärtämään että kaikilla toimilla on vaikutus, joko hyvä tai huono.

      Poista
  7. Onneksi pieniä tekoja voi myös yhdistää hyvin. Eräällä työkaverillani kohopenkin reunat ovat tontilta kaadetun puun rungot. Siinä samalla lahoavat ja ovat upean näköiset.
    Meille jää kantoja usein vapaasti lahoamaan. Niissä alkaa jossain vaiheessa myös tikat vierailemaan.

    Minä kaipaisin sellaista hallittua nokkosaluetta. Olen tämän tontin kaksi nokkosta jättänyt kitkemättä. Ne eivät ole edes lisääntyneet vuosien aikana. Haluaisin sellaisen sopivan kokoisen nokkospusikon omaan pihaan, että saisi keväällä tehdä nokkosruokia ja käyttää nokkoskäytettä kesällä. Täytyisi olla jo isompi paikka nokkosille, jos haluaisi niiden riittävän myös nokkosperhosten toukille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kun näen tikan hajoittaman kannon niin ajattelen, hyvä hyvä, ötököitä on ja tikka sai ruokaa. Hallittu nokkosalue, sellaisesta pitäisin minäkin. Joskus näkee kymmeniä toukkia yhden ainoa nokkosen lehdillä ja vieressä on monta nokkosta jossa ei yhtään toukkaa, viime kesänä en nähnyt yhtään nokkosperhosen toukkaa, liekö kuivuus ollut niillekin ongelma.

      Poista
  8. Kyllä, kirjoita mielellään lisää aiheesta! Ihanaa, että puhut pienistä ekoteoista, nämä ötökkäjutut ovat supermielenkiintoisia. Kirjoituksesi innoitti odottamaan ensi kesää, nokkoset rikkaruohoina on hyvä juttu, ja en kyllä siivoakaan lahopuita takapihalta. Sen sijaan lisään ötökkähotelleja. Toivottavasti tämä poikii paljon keskustelua täällä blogimaailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienetkin teot riittävät, ne kuitenkin kertaantuvat jo useampi tekee niitä. Ötökkähotellitkin on hyviä, olen yrittänyt saada lapsia tekemään niitä mutta eivät ole vielä innostuneet. Ja mielessä siintelee lepakkojen koti, isäni teki sellaisen kesämökilleen.

      Poista
  9. Hyvä postaus! Onneksi vanhassa puutarhassa on ainakin tuo ötökkäpuoli kunnossa. Vanhoissa rakennuksissa on paljon piiloja, samoin suurten kuusten alla - sinne kun tulee haravoitua lehtiä ja risuja kerroksiin. Ja perhoskasveja on paljon - ihanahan on perhosia seurata. Nurmikko on oikea kastematojen valtakunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat rakennukset miljoonine pienine koloineen taitaa olla ötököiden paratiisi. Perhoskasveja pitää silmäillä ensi kesänä uudella ajatuksella, niitä tarvitsen lisää.

      Poista

Kiitos kommenteista :)