Ote keski-ikäisen naisen elämästä

Kun hammastahna, deodorantti ja suihkusaippua loppuvat samana aamuna ei naurata. Ruokaostosten yhteydessä päätät ostaa samalla hammastahnaa. Kävelet suuhygieniatuotteiden eteen, tai millä hienolla nimellä niitä nyt kutsutaankin. Oi, näin paljon valikoimaa, se vihreä tuubi on varmaan tuossa. Vaan eipä ole, selaat hyllymetrejä jo vähän epätoivoisena, ei löydy tuttua ja turvallista hammastahnaa jota olet käyttänyt jo pitkään. Ei löydy seuraavastakaan kaupasta. Menet kolmanteen, vähemmän trendikkääseen ja siellä on. Samantien kolme tuubia ostoskoriin jotta ei lopu ihan heti.

 Seuraavana aamuna huomaat että luottoalushoususi alkavat olla elinkaarensa päässä. Ei se mitään toteat huolettomasti, käydään ostamassa uusia. Menet tavarataloon josta olet ostanut ne hyvät vanhatkin. Hups, alusvaateosasto ei olekaan enää siellä missä ennen. Uusi löytyy uudesta kerroksesta, mikä helpotus. Ohitat ne nuorten ja hoikkien hepenet ja matkaat sinne missä ovat hyvät alushousut, ne jotka peittävät pakarat. Hipelöit ja vertaat, pieni tuskanhiki saattaa jo esiintyä otsalla. Alkaa vaikuttaa siltä ettei niitä vanhoja hyviä enää tehdä. Ja totta, ei sellaisia ole enää. Jos muuta muutosta ei ole niin kangas on puolet ohuempaa ja napakkuudesta ei ole tietoakaan. Siis kankaan napakkuudesta.

 Mutta eipä menetetä toivoa, samalla kun on isossa tavaratalossa niin voi katsastaa juhlavaateosaston, onhan tammikuussa tiedossa ristiäiset. Hetken kiertelyn jälkeen voi todeta että sisäänostajalla on tainnut olla huono päivä jo pidemmän ajan. Joko juhlavaatteet on tehty pienemmästä kankaan palasesta kuin nenäliina tai sitten ne on ommeltu lakanasta jossa on leikattu keskelle pääaukko ja sivut ommeltu yhteen. Toivotonta, täysin toivotonta.

 Sanomalehti muuttui uuteen kokoon, fonttikin on erilainen kuin ennen eikä muste tuoksu samalle kuin lapsena. No, pitää olla onnellinen, on sentään vielä sanomalehti eikä pelkkää nettilehteä. Kauhulla odotan sitä päivää kun keksivät vaihtaa farkkujeni mallia ja merkkiä. Kun hyvät on löytänyt ei muita halua.

 En tiedä onko se ikä vai mikä mutta sitä haluaisi pysyä tutussa ja hyväksi koetussa. Ostaa aina samaa hammastahnaa koska sen makuun on tottunut. Ostaa samanlaiset farkut vuodesta toiseen tai juuri ne sukkahousut jotka pysyvät hyvin päällä. Ihan liian usein on tunne että käyttämäni tuotteen valmistus on lopetettu. Ja minusta uuden korvaavan etsiminen on usein miten vain tuskallista. Mistä voi tietää mikä on yhtä hyvä kuin se mihin on tottunut.

 Puutarhassa ei sentään samaa tunnetta ole. Siksi postauksessa on kuvituksena kesän kauneimpia kukkia. Ne eivät petä koskaan vaikka saattavat vaihdella vuosittain.

Ja kyllä se ristiäismekko vielä löytyy ja jos ei löydy niin mennään vanhalla. Hammastahnaa on nyt jemmassa kolme tuubia ja alushousuja löytyi melkein vanhojen veroisia.