Meidän juhannus oli ihan tavallinen, omat nuorimmat pojat äitini luona mökillä, ja lapsenlapsi meillä yötä. Naapurin kesämökillä soi musiikki täysillä, juhannussaunassa oli täydelliset löylyt. Pakolliset grillaamiset hoidettiin vasta tänään kun ei satanut. Ainut poikkeus muista vuosista oli mansikkakakun puute, sielu ei antanut periksi tehdä kakkua ulkomaalaisista mansikoista.
Tai ei juhannus ihan tavallinen ollut, aattona kipitin mummin mussukan kanssa tienposkeen lupiineja keräämään ja mitä silmäni näkivätkään. Ihan omassa ojassa niityn laidalla kasvaa pehko kulleroa. Voi vietävä, ei siinä minun mielestä ennen ole kasvanut. Ja kun tänään menin kuvaamaan, oli kullerot edelleen paikoillaan. Ei ollut pelkkää juhannusharhaa.
Monta monta keltaista palleroa, mikä riemu näistä syntyi.
Kullerot ovat ylläolevassa kuvassa oikeassa alareunassa. Nyt mietin pitäisikö ne siirtää, tuossa joutuvat niittokoneen uhriksi ennemmin tai myöhemmin. Pysyisivätkö paremmassa turvassa puutarhassa? Mitä mieltä olet?
Toinen ilonaihe on tänä vuonna Türista tuotu loistokurjenpolvi Iris Sibirica
"Lady Vanessa" joka päräytti riemukseni jo yhden kukan. Melkoisen kaunis väri. Kolmesta erilaatuisesta loistokurjenpolvesta toinenkin näkyisi tulevan kukkaan. Tuplariemua tekisi mieli sanoa.
Taimipäiviltä (Lahti, Levo) hankittu pikkusydän kukkii sekin vaikka on vasta jokunen aika sitten istutettu. Kukka on hauskan värinen, ei valkoinen, mutta ei vaaleanpunainenkaan. Hitunen vihreää joukossa. Taustan musta on Alma.
Arboretumiin istutettu vuorikaunokki
"Amethyst in Snow" kukkii ekasta kesästään huolimatta. Tämäkin kaunokainen on Lahden taimipäiviltä. Taustan nakit on kuvaajan. Toivottavasti tämä vuorikaunokki leviää yhtä helposti kuin perinteinen sininen.
Luumulehdon verikurjenpolviin on tullut valtavasti kukkia juhannuksen aikana. Tämä kurjenpolvi on puutarhan alkuperäisiä kasveja, kiitollinen kasvi joka kasvaa maassa kuin maassa. Taustalla näkyy siperiankurjenmiekkapehkot joihin on tulossa aivan mielettömästi kukkia. Kitkin koko luumulehdon ihan sillä ajatuksella että kunhan nuo siperiankurjenmiekat kukkivat, kuvataan luumulehtoa kunnolla. Toinen kirsikkapuukin lienee sitten jo paikoillaan.
Ihanan kaunista! Ja voi mikä kullero, onneksi ei ollut juhannuksen kangastus. Sen luulisi viihtyvän parhaiten tuolla ojassa, onpa kaunis paikka muuten. Mutta jos teiltä löytyy kostea paikka, niin sinne sitten. Omassa pihassani tuo viihtyy ihan hyvin ojan partaalla aurinkoisella paikalla.
VastaaPoistaKurjenpolvesi näyttää verikurjenpolvelta, siihen viittaisi myös tuo rehevyys, lehtien muoto ja matala leviävä mätäs -kasvutapa. Mutta onhan niitä vaikka kuinka paljon, läheskään kaikkia en tunne laisinkaan.
Superihana kurjenmiekka, ooh!
Paikka on kaunis, meidän omaa niittyä jota suojelen lupiinien leviämiseltä. Tänään katkoin tien varresta kaikki lupiinit vaikka eivät omalla tontilla olekaan etteivät vaan leviä niitylle. Pitänee löytää joku keino että kullero säästyisi ojanvarren niitolta. Emme tee niittoa itse vaan tienhoitokunta niin suojelu on hankalampaa. Kotiloita tuolla jo on, siksi osa niitystä on koko kesän matalaksi leikattuna. Verikurjenpolvihan tuo on, kovin rehevä ja äityy melkein rikkaruohoksi vaikka kyllä tykkään siitä. Viihtyy savimaassa ja kukkii pitkään.
PoistaKurjenmiekka on hintansa arvoinen :)
Siirrä ihmeessä kullerot pois niittokoneen tieltä. Maassa on varmasti kulleron alkuja odottamassa tilaisuuttaan. Minulla on pihalla kulleroita, edellisen omistajan istuttamia, ihan tavallisessa kukkapenkissä. Eivät siis välttämättä tarvitse kosteikkoa.
VastaaPoistaNiitto on ongelma kun ei tehdä sitä itse, luulen että aikaisempina vuosina en ole huomannut kulleroa juuri niiton takia. Ja kun ei niittoa tiedä koskaan etukäteen ja jos en satu olemaan silloin kotona niin kullerot on kyllä mennyttä. Ihan noin kosteaa paikka meillä ei ole kuin tuo ojanpieli, mutta jotakin vois löytyä. Täytyy tarkemmin tutkia onko tuossa yksi vai useampi kasvi, silloin voisin siirtää osan ja osan jättää paikoilleen.
PoistaSiirrät kulleron ja jaat sen samalla. Mullakin on kulleroa ja ihan tavallisessa kukkapenkissä. Vielä oikeastaan melko paahteisessa ja kuivassa paikassa.
VastaaPoistaKeväämmällä toin yhden kulleron Virosta ja kotona jaoin taimen. Molemmat on lähteneet hyvin kasvuun vaikka epäileväinen olin, ehkä tämä kotimainen versio kestää saman.
PoistaPelasta kullero!
VastaaPoistaTaidan pelastaa :)
PoistaSiirrä vaan kullero, johonkin missä voit ihailla sitä paremmin ja missä se viihtyy. Ja vielä kun on kysymys omalta niityltä siirtämisestä. Tosi kaunis muuten toi koko niitty.
VastaaPoistaJa olipa taas herkkuja muutkin kasvit. Ihailin ja kuvasin tuota ´Amethys in Snowta` Kianderin Helin pihassa viime kesänä. On se niin ihana.
Päätin minä sen siirtää. Kiersin tänään niityn ja läheiset ojanpientareet läpi. Muualla ei kasvanut kulleroa, ei missään. Joten puutarhaan saa muuttaa.
PoistaUpea kurjenmiekka. Meilläkin kukkivat siperiankurjenmiekat, saksankurjenmiekat ja kurjenpolvet. Kauniita kaikki.
VastaaPoistaVirossa oli yhdellä myyjällä vaikak minkänäköisinä noita kurjenmiekkoja. Olisipa ollut mukana pohjaton kukkaro :)
PoistaKyllä minäkin siirtäisin kulleron turvallisempaan paikkaan.
VastaaPoistaKurjenpolvia tuntuu olevan hurjan monta erilaista. Tykkään niistä kovasti, sillä ovat kestäviä ja kiitollisia kukkijoita.
Kurjenpolvet on ihania, helppoja, kiitollisia ja vielä kauniita. Lajeja on ihan mielettömästi, minä en kyllä niitä tunnista, ehkä juuri tuon perinteisen verikurjenpolven, en muuta.
PoistaEhdottomasti kullerot turvaan!
VastaaPoistaTurvaan viedään :)
Poista