Rästitöiden päivä

Muutaman kerran vuodessa on pakko pitää ompelupöydälle kasaantuneiden töiden loppuunsaattamis päivä. Tänään oli tämän vuoden eka. Sain korjattua yhdet auton penkinpäälliset joissa oli kuminauha väärässä kohtaa, paikattua miehen pilkkihaalarin ja silitettyä ison pinon pyykkiä. Ja samalla höyryllä maalasin eteisen uuden kaapin hyllyn. Eipä noihin hommiin kauaa mennyt, se on vain se aloittamisen vaikeus. Aikaakin oli ruhtinaallisesti sillä mies on tänään kokki. Leivinuunissa on hirvipaistin lisäksi kermaperunat ja uunijuurekset. Lidlistä sai ilmaiseksi konvehtirasian jälkiruuaksi. Herkkujen päivä.

Mutta kun kuvat on kivoja, ja kukaan teistä ei halua nähdä kuvaa miehen pilkkihaalarista, laitan postauksen kuviksi kuvia eteisen komuutin päälle päässeistä emaliastioista. Kannu löytyi tänne muuttaessamme liiteristä. Pitkään ihmettelin mikä siinä oli vikana kun oli nakattu nurkkaansa. Muuta vikaa ei löytynyt kuin pari kolhua.

 Emalivadista en muista mistä se löytyi, todennäköisesti navetasta. Sieltä hain vadin nytkin ja pesin puhtaaksi. Reppana oli joutunut jo puutarhavadiksi lommojensa takia. Vati on samaa kellertävää sävyä kuin kannukin, mutta vadissa ulkoreuna on vihreä. Kannussa reuna on sininen. Ei kuitenkaan haittaa, kokeilin vadiksi puhtaan valkoista vatia sinisellä reunalla, mutta se oli häiritsevän eri värinen kannun kanssa.

Liina on peritty mummolta, äiti epäili mummon tekemäksikin. Muuta kohta siinä pitäisi paikata, mutta sitä en taida tehdä. Vanhoihin liinoihin kuuluu elämän jäljet. Nyt taidan lähteä kärkkymään,joko paisti on valmista.