Pinkkiä auringossa ja illan hämyssä

Nyt on hevosteltu riittävästi ja vaihdetaan aiheet puutarhaan. Helle on herättänyt lisää pioneja kukkaan. Sarah Bernhardt kukkii istutuskesän jälkeen ensi kertaa. Ensimmäinen kuva on otettu auringon loisteessa,

 toinen taas illalla juuri ennen syvempää hämärää. Talo on taustalla siksi, että minusta pinkki on ainut oikea kukkapenkin väri siniharmaata taloa vasten. Sarahit taitaa olla kauneudessaan minun pionien top kympissä.

 Pioniunikot kukkivat kivijalan vieressä. Näidenkin sävy on ihan eri auringossa kuin illan hämyssä.

 Harmi kuin kukkivat helteellä kovin nopeasti. Kyllähän näitäkin katselee mielellään samaa siniharmaata taloa vasten.

 Ystävältä saatu varjolilja on hauskan täplikäs. En tiedä johtuuko aurinkoisesta paikasta, mutta kukinnon pohjaväri on todella vaalea, lähes persikan sävyyn vivahtava vaaleanpunainen.

 Kun taas asumattoman talon pihasta nappaistu varjolilja on vain vähän pilkukas ja ihan kunnon pinkki. Ovatkohan sitten eri lajia?

Illalla jatkuu operaatio kasvimaan kitkentä. Urakkaa riittää sillä sateet esti kuukauden verran kitkemisen ja näky kasvimaalla on sen mukainen. Kovista sateista huolimatta satoa on tulossa, nauriitkin jo pingispallon kokoisia. Ja herneissä on pienet palot. Joten ei tässä ihan täysin olla kaupan eväiden varassa loppukesästä.