Aili

Joka vuosi pitää saada jotain uutta puutarhan lajistoon. Tällä viikolla uutta tuli marjatarhan puolelle. Vuosi sitten hävitin paikalta kaksi monsterikasvia, karviaisherukkaa. Pensaat poltin ja koko kesän seurasin sainko juuretkin pois. Ilmeisesti sain kun kummankaan kuopassa ei mitään kasvanut. Ei niissä mitään tautia ollut, mutta olivatpa vain karmeita pensaita. Tekivät yhteensä 10 marjaa vuodessa ja kasvattivat itsensä kokoon puu. Siis marjapensaita olivat.

Nyt on tilalla vaaleanpunaista herukkaa, nimeltään Aili. Kaksi pensasta joista voi kuulemma odottaa maistelumarjoja jo tänä vuonna.

 Marjapensaiden suorassa rivistössä kasvaa punaherukka, valkoherukka, punainen maailman piikikkäin karviainen kertaa kaksi ja nyt viimeisimpinä kaksi vaaleanpunaista herukkaa. Ne ja muutama muu puna- ja mustaherukka taitavat riittää tämän puutarhan herukoiksi ja karviaisiksi. Yhdelle valkoiselle herukalle on vielä tilaus, sen ajattelin lisätä omasta pensaasta. Herukan tai karviaisen lisäys on maailman helpointa. Taivuttaa yhden oksan maahan ja laittaa vaikka kiven painoksi. Odottaa muutaman viikon ja maahan taivutettu oksa on todennäköisesti kasvattanut juuren. Oksa poikki ja kasvamaan uudelle kasvupaikalle tai ensin taimiastiaan.

 Ukonhatturivistö puskee uutta tainta minkä ehtii. Vieressä kasvavan rohtoraunioyrtin siirtäminen tuo taas vanhan ongelman ajankohtaiseksi. Mitä kasvamaan ukonhatun kanssa?

Mutta sitä ei mietitä tänään. Ulkona sataa räntää, lasikuistilla nukkuu lapsenlapsi, takassa on tulet ja minulla kädessä kuppi teetä. Pakastimen viimeiset oman maan mansikat on keitetty jo aamusella mehuksi, päivän jälkiruoka, limepiirakka on leivottu jo eilen. Siis ihan mun näköinen vappu.

Mukavaa vappua kaikille!