Tahmea loppu

Tänään vietin piiiitkästä aikaa vapaapäivän jolle ei ollut mitään ennalta suunniteltua tekemistä. Aika harvinainen tilanne, sillä en muista milloin viimeksi olisin saanut sellaisesta päivästä nauttia. Yleensä vapaapäivilläni tapaan ystäviä, käyn kampaajalla, vanhempainvarteissa tai muilla asioilla eli olen pois kotoa.

Aamulla söin aamupalani rauhassa jonka jälkeen alkoi syksyn ensimmäisten tulien viritys talon uuneihin. Sää ulkona ei houkutellut ulkohommiin ja nostamaan kasvimaalta viimeisiä porkkanoita. Ei hätää, sisälläkin riittää puuhaa. Poikien huone on kaivannut jo pitkään lelu- ja vaatetilanteen päivitystä. Ja siinä kuulkaas päivä menikin, aivan täysin. Kävin kaikki lelut ja tavarat läpi, ja sama vaatteiden kanssa. Roinaa yksi säkki suoraan roskiin, ja yksi kierrätykseen. Vaatteet kirpparipinoon. Ja löytyipähän samalla kasa Pez-hahmoja joita kinutaan kauppareissuilla lisää, kun kotona ei kuulemma ole yhtään. Ähäkutti, eipä onnistu enää.

 Siinä lomassa leivoin suklaakakun joka on imelyydessään ja tahmeudessaan vailla vertaa. Linkki ohjeeseen löytyy tästä kun selaat postausta vähän alemmaksi. Vähän sovelsin ja siksi oma versioni on tässä:

1pkt suklaakakkuainesta

100g voita

1 iso tai 2 pientä munaa

tarvittaessa 1-2 tl kylmää vettä tai kahvia. 

Sekoita kaikki keskenään ja painele tahmainen taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuuan pohjalle.

Murenna päälle n. 50g tummaa suklaata ja n. 50g valkoista suklaata tai käytä valmiita hippuja.

Sekoita hyvin keskenään tölkki makeutettua kongensoitua maitoa, 120g tuorejuustoa (jos tekisin kakun uudestaan, laittaisin sen koko paketin tuorejuustoa eli 200g) ja 0,5 tl vaniljasokeria. Kaada kakun päälle. Paista 175 asteessa n. 30 minuuttia. Tarjoile kylmänä, minusta tämä saattaisi olla parasta levättyään yön yli jääkaapissa.

Tahmean verkaiseen vapaapäivän täydellinen lopetus oli pala tahmaistakin tahmeampaa suklaakakkua ja muki teetä. Tätä todellakin riitti se yksi pala.

Lopuksi vielä iso kiitos alemman postauksen kommenteista ja onnitteluista.