Tässä taannoin tuli kuopuksen esikoulusta pyyntö toimittaa koululle valokuva siitä kun lapsi oli vauva tai pieni. Notkeasti hypähtelin valokuvakansiokaapille saliin, ja ajattelin tuossa tuokiossa kaivella esiin muutaman kuvan joista kuopus itse saa valita minkä kuvan valitsee kouluun vietäväksi. Siinä jo kaappia avatessa vaani mieleen paha aavistus. Miltäs ne kuopuksen kansiot näyttivätkään? Hih hei ja löytyivät, ja kuulkaas niin sievästi vielä muoveissaan. Että silleen.
Tämä onneton äiti ei ole saanut teetetyksi ei sitten ainuttakaan kuvaa nuorimmaisestaan, joka täyttää toukokuussa jo kuitenkin seitsemän vuotta. Kaiken lisäksi kuvat uhkasivat kadota vuoden takaisen tietokoneen tiltin takia. Kuvat saatiin pelastettua ja nyt ne viiden vuoden otokset ovat ulkoisella kovalevyllä, n. 10 000 kappaletta. Arvatkaa mikä työ alkaa selata läpi sieltä lasten kuvia ja alkaa niitä teettämään. Ei auta itkut eikä hampaan kiristelyt, pakko tarttua työhän vaikka loma oli tarkoitus viettää vain oleilemalla. Oleillaan nyt sitten tiiviisti tietokoneen kaverina.
Samalla työllä kävin läpi vuoden 2012 kuvia. Sieltä poimin muutaman puutarhakuvan heinäkuulta.
Minäkin tykkään tuosta keltakukkaisesta peittokasvista, taitaapi olla suikeroalpi.
VastaaPoistaSuikeroalpihan se! Nimi ei pysy millään päässäni. Sitä oli pihalla vähän kun tähän muutettiin ja minä olen levitellyt lisää sinne ja tänne.
PoistaOnneksi kuvat sentään OVAT olemassa - ystävälläni hävisi koko perheen kuvat ja sen myötä lapsen kaikki lapsuuskuvat useammalta vuodelta, kun ne olivat vain tietokoneella, joka sitten hajosi. Hirmuinen työ sinulla edessä, mutta lopputulos palkitsee!
VastaaPoistaHullusti meinasi käydä, mutta onneksi vielä liikkeessä saivat kuvat pelastettua. Kaikki muu sitten menikin, mutta niillä ei niin väliä. Joskus tekevät aika ihmeitä. Urakka on ihan järkyttävä! Täytyy jakaa jotenkin osiin, vaikka vuosikin kerralla.
PoistaVoi Katja hyvä! Ei tuo vielä mitään! Meillä on suurinpiirtein niin, että kolmesta nuorimmasta ei oikein ole juuri mitään järkevää kuvaa olemassakaan.
VastaaPoistaKaisa oli vienyt kouluun itsestään sellaisen "vauvakuvan", jossa istuu yksivuotiaana isin sylissä, keittiön pöydän ääressä ja isillä on tasan kalsarit jalassa. Ja niitä pyykkikasoja on kuvasta suurin osa. En todellakaan tiedä, mistä sellainen kuva on tullut. Näin sen kuvan koululla käydessäni luokan seinällä.
Miikasta taitaa olla sellainen paperikuva olemassa, jossa poika on papan hautajaisissa musta puku päällä.
No Saarasta on niitä siskojen näpsimiä prinsessakuvia, joissa on meikit ja kiharat ja tyllihameet...
Juuri yhtenä päivänä ajattelin, että täytyisi hommata kamera ja kuvata tätä elämää muistoksi, kun sitten joskus on nämä Helsinginkin kujat aika nostalgisia. Lapsien touhuista puhumattakaan.
Tämä on se kameran kirous, kuvia on sitten tuhansia! Ja kun ei ole filmiä, kasaantuu kuvat kameraan tai koneelle. Pitäisi ottaa säännöllinen rytmi kuvien teettämiseen.
PoistaMä olin samoissa hommissa tänään. Kaivelin viimeisimmän postaukseni kuvia ihan paperisista, koska niitä ei taida olla kuin ulkoisella kovalevyllä, joka on miehellä töissä. Teettelin onneksi ennen kuvia, mutta siellä ne maatuu pahvilaatikossa. Nyt viimeiset pari vuotta olen tajunnut koota aina jossain vaiheessa kirjaksi. Siitä tulikin mieleen, että olisi taas aika tehdä uusi kirja!
VastaaPoistaMutta voi nostalgia mitä kuvia eteen tuli!
Semmonen kirjakin taitaisi olla kätevä, kuopuksesta saisi teettää heti kymmenen! Mutta haluun vielä niitä paperikuviakin koska isommistakin sisaruksista niitä on. Minusta on ihana selata vanhoja ja vähän tuoreempiakin valokuvakansioita. Nostalgiaa on tiedossa täälläkin!
PoistaVoi ei, tsemppiä! En minäkään teetä enää paperikuvia todellakaan, mutta muuten arkisto on jonkinlaisessa järjestyksessä, tosin enemmän ajan ja paikan mukaan kuin aiheen. 10 000 kuvaa on järkky määrä kuvia selattavaksi! Äh. Nostan hattua kun olet sen tehnyt!
VastaaPoistaKiva idea laittaa aidanne korkeasta perennasta kuten ukonhatusta!
Lisää suolaa haavoihin :D Mun kuvat ei ole missään järjestyksessä, pitäsii tehdä sekin ja niin paljon muuta, kuten tuhota ne kaikki epäonnistuneet otokset.
PoistaUkonhatut on yllättävän kiva aidannekasvi. Jotain matalampaa kaipaisi eteen, mulla on ne sun antamat sormustikukan simenet, mietin jos ne laittaisi ukonhattujen seuraksi ja siirrän rohtokurkkuyrtin pois.
Minä kyllä teetän paperikuvia aika säännöllisestikin, mutta siihen se sitten jääkin.
VastaaPoistaTuhansista kuvista tulee teetettyä satoja kuvia, joka kerta. Aikaa ei muka ole niiden siirtämiseen kansioihin. Nykyään sentään olen jokaiselle lapselle ja itselleni lajitellut kuvat omiin laatikoihin.
Ehkäpä muksut saavat omat kuvalaatikkonsa jossain vaiheessa, tekevät sitten itse jatkotoimenpiteet, tai eivät.
Ja onpahan mulle puuhaa sitten eläkeläisenä, niiden omaksi iloksi tehtyjen kuvien kanssa :)
Meilläkin on osa teetetyistä kuvista laatikoissa ja erilaisissa kuorissa. Voi olla että on lasten homma laittaa kansioihin ne kuvat. Onneksi ne kaikki 10 000 kuvaa ei ole teettämisen arvoisia. Kunhan nyt edes lasten kuvat saisi sieltä poimittua.
PoistaMeillä ei ole jälkikasvua, mutta olen itse onnistunut hukkaamaan aikoinaan likimain kaikki omat lapsuuden ja nuoruudenkuvat. Niitä ei ole edes äidillä jäljell kuin ihan muutama, koska hukkasin samalla myös äidiltäni lainassa olleen albumin.
VastaaPoistaNolouden noulous, kirpaisee vieläkin.
Auts, tuo varmasti harmittaa. Minusta ei edes ole kovin montaa lapsuudenkuvaa olemassa, ehkä korkeintaan muutama kymmenen vaikka vanhemmillani kamera oli. Onneksi on edes ne kuvat.
Poistajoo, tuttua on, valitettavasti. meillä on vain kaksi lasta ja siitä nuoremmasta on teetettynä kuvia vain ensimmäiseltä kuukaudelta eli ristiäisiin saakka. näin ollen esikoisesta siis on kuvia teetettynä 1v8kk ikään saakka. monesti olen miettinyt, että pitäisi urakkaan ryhtyä, mutta mutta... on se vaan homma. onneksi ovat koneella ja aika ajoin niistä varmuuskopioita muistetaan ottaa. itsellä on tapana kopioida kamerasta omalle koneelle kuvia ja mies sitten siirtää niitä toiselle koneelle kamerasta ja tuosta otetaan varmuuskopiot. viimeksi siirsi ennen lomalle lähtöä ja kamerassa oli kuvia kesältä 2011 lähtien! että silleen :)
VastaaPoistapäiväkotitarkoituksiin olen tarvittaessa kotona tulostanut väritulostimella, mutta nyt viime syksyn pyyntöön tuoda kuvia lapsen perheestä ei ole muistettu vastata. eikä kukaan muukaan perhe. aikansa henkilökunta niitä kyseli, mutta ilmeisesti kyllästyivät, kun kukaan ei tuonut kuvia. joten lienee aika yleistä, ettei kuvia enää teetetä?
Tulostettu kuva laitettiin koululle, oli kelvannut :)) Luulen että kirjojen teettäminen on jo varmana yleisempää kuin paperikuvien. Ja osalla on kuvat varmaan lelyillä ja varmuuskopioina.
PoistaKiitos tästä. Nyt mulla ei enää ole niin aikaansaamaton fiilis. Meillä on nähtävästi saman ikäiset kuopukset; meidänkin muksu täyttää seitsämän toukokuussa. Ja mulla on kuvia teetettynä ainakin kuopuksen kahdelta ekalta vuodelta. Suunnittelen kyllä kuvien kehittämistä useinkin, mutta aina se vaan jää. Sehän on siis lohdullista, että voisi olla huonomminkin;-)
VastaaPoistaMun on nyt pakko toimia, olisi kiva katsellakin niitä kuvia, eikä vain muistella että millaisia niitä mahdollisesti on. Mukava että tästä oli lohtua :D
PoistaIhanat puutarhakuvat!
VastaaPoistaTulisipa pian kesä...:)
Pian, on minunkin toive!
PoistaTiedän nin tunteen, minulla on niin järjettömästi kuvia, että huh. Ja siihen asti kaikki oli hyvin kunnes tuo kuopus meni kouluun, kaikki kuvat teetettiin albumeihin ja kirjoitettiinkin jotain mukavaa, mutta nyt on ihan holtitonta, ulkoiselle kovalevylle vaan säilöön....olispa sellanen aika, että sais kaikki järkättyä.
VastaaPoistaHoltitonta, kuvaava sana :)) Ehkä minä saan ne kuvat vielä järjestykseen, menkööt vaikka eläkkeelle saakka!
PoistaKuvien kans samat ongelmat... Oon nyt alkanut teettämään niitä kirjoja netin kautta;-) Ihania kuvia.
VastaaPoistaTäytyy tutustua niihin kirjoihin. En enää edes muista miten kuvia teetettiin netin kautta.
PoistaKuvia löytyy kyllä koneelta... Tuo kirja olisi kyllä kokeilun arvoinen.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa!
Kuvia tulee määrällisesti otettu paljon enemmän kuin ennen digiaikaa. Ja jos en heti poista huonoja otoksia, jää ne sitten koneelle. Luulen että niistä 10 000 kuvasta voi surutta hävittää puolet.
PoistaYmmärrän, meillä on neljä kesälomaa vielä teettämättä, ja saman verran vuosia. Kuopuksesta ei taida tosiaan olla yhtään kuvaa teetettynä. Taidankin alkaa hommiin!
VastaaPoistaEi ole kesälomakuvia täälläkään teetettyinä :D
PoistaMeillä on yhä edelleen se hääalbumi tekemättä....
VastaaPoistatv Leena
Kauanko teillä on häistä? Meillä on albumi, mutta ei siellä montaa kuvaa ole. Digiaika ei ollut vielä lyönyt silloin läpi kun mentiin naimisiin.
PoistaHäät oli -98, ihan analogikuvilla mentiin. Silloin oltiin molemmat töissä, ei muka sen takia ollut aikaa. Sit myöhemmin tuli lapsia ja ei taaskaan muka ollut aikaa. Nyt digikuvista on tullu sit tehtyä ihan kiitettävästi albumeita.
Poistatv Leena