Olisi ihan mieletön into päästä istuttelemaan kaikenlaista kasvimaalle. En kuitenkaan jaksa kääntää sitä ihan omin kätösin lapiolla, joten joudun odottelemaan sitä hetkeä kun mies ehtii hoitaa homman koneellisesti. Odotellaan rauhassa, yöpakkasiakin on ollut vielä lähes joka yö.
Kasvihuoneen etualan kukkapenkkien reunoille sain laitettua tiilet. Jos rakas mieheni jotain inhoaa, niin sitä ettei ruohonleikkurilla pääse siistimään myös reunoja. Nyt onnistuu tiilien avulla.
Samaa tiilireunusta löytyy aiemmista kukkapenkeistä. Mies inhoaa noita kiviä ja minä rakastan. Ilman tiilireunusta olisi hoito aika mahdotonta. Lisäksi tuhti kerros sanomalehteä tiilien alle, estää turhien rikkojen kasvua ja pitää tiilirivit siistinä.
Kasvihuoneen sivulle aloin tehdä yrttimaata. Sen kääntämiseen lapiolla voimani riittivät. Ihan hirveetä hommaa silti, just semmoista mitä olisi parhainta tehdä kiukuspäissään.
Kiukkua tai ei, niin melkein valmista tuli. Tulevan yrttimaan kehikko on vanhan kasvihuoneen alaosa. Se jäi vielä vähän vinoon, mutta korjaan paremmalla ajalla suoraksi. Sitten taas tuhti kerros sanomalehteä koko systeemin alle ja sisäsivuille ja multaa kehikkoon. Sen jälkeen istutellaan valkosipulia, basilikaa, erilaisia salaatteja, salviaa ja muita herkkuja. Ja toivotaan että jotakin syötävää niistä saisi.
Tälle yrttimaan ja kasvihuoneen väliin jäävälle kaistaleelle täytyy tehdä jotain samassa rytäkässä. Siinä on kesäisin kasvimaan kesävesi ja lisäksi se toimii yhtenä kulkuväylänä kasvihuoneelle. Ne toiminnot pitää löytyä jatkossakin. Joten jäi sitä hommaa huomisellekin.
Työajoissani tapahtunut muutos lyhensi iltojani huomattavasti. Ennen työt loppui kolmen aikaan ja nyt vasta viideltä. Ihan selkeä ero siinä miten pitkältä ilta tuntuu. Nykyisellä työajalla se ilta tuntuu loppuvan kesken joka päivä. Vastineeksi saankin sitten olla vapaalla yhden päivän viikossa normaalin viikonlopun lisäksi, ainakin pääosin. Korvaa ihan mukavasti noita lyhyitä iltoja.
Kyllä olet ahkera ja osaava!!! Siis olen ihan ymmyrkäisenä! voin vaan kuvitella kesällä kuinka hyvälle näyttää! ja ihana kasvihuone..mistä niitä vanhoja tiiliä olet haeskellut vai oliko niitä teillä ihan omasta takaa..sellaisia minäkin tarttisin ja hyvä tietää, että sanomalehdet riittää alle :)
VastaaPoistaJa sanoit, että "odotellaan rauhassa"!
VastaaPoistaKuinka voi, jos on noin sormiasyyhyttävä puutarha?
Onneksi tuli sentään vapaapäivä työtunteja korvaamaan, eihän muuten ihminen ehtisi revetä mitenkään pitämään huushollia edes jonkinlaisella mallilla.
VastaaPoistaTosi hienolta ja lupaavalta näyttää! Olen samaa mieltä miehesi kanssa, jostain syystä minuakaan ei innosta luonnon kivenmurikoilla penkkien reunustaminen. Mutta ilman muuta, nuo tiilireunat ovat ehdottomat että ne reunat pystyy pitämään suurella pihalla siistinä, eihän niitä millään saksilla voisi leikata ellei olisi eläkkeellä (ja olisi vielä hyvä selkäkin siinä iässä). Tosin hyvin oivallettu ja tehty! (Ihan kuin olisi minun asiani kommentoida ja arvostella muiden piha-aikaansaannoksia... tarkoitin tuon siis kannustukseksi!)
Nuo kasvimaalle menevät kohopenkit puolestaan ovat minusta aivan upeat! Mutta niin on makuja monia.
Eilen kun käänsin kasvimaan jyrsimellä, mietin että jos joku kysyisi mikä on lempikodinkoneeni niin sanoisin että se! Se on niin IHANA kääntäessään maata talikon syvyydeltä samalla kun minä vain ohjailen. Naisen paras ystävä!
Jaana: Tiilet on löytöjä omista nurkista. Niitä tarvittasiin jostain iso kasa lisää! Sanomalehti tai aaltopahvi on hyvä luomukorvike juurimatolle.
VastaaPoistaSirkku: Pakko odotella, jyrsin ei pysy mun käsissä :D
Saila: Minä innoissani tein noita kivireunuksia aluksi pihalle sinne ja tänne. Nyt sitten puran niitä pois :)) Tai osaan ne tiilet niin saa jäädä. Virheistä oppii ja nyt kukkapenkit tulee kaikki kantatuilla reunoilla. Paljon siistimmät ja helpot pitää siistin näköisinä.
Meidän jyrsin ei pysy mun käsissä, siksi se käyttö on miehen puuhaa. Jospa viikonloppuna sen saisi käyntiin!
Pitää ihan kysästä tuolta Sailalta, että eikö sun niskat tule kipeeks jyrsimen käytöstä?
VastaaPoistaItse en ole koskaan sen ohjaimissa ollut, mutta äiti on aina valittanut, että sen kanssa puurtaessa saa kamalan niskasäryn ja antaa sen työn suosiolla miesten tehtäväksi.
Täällä myöskin ollaan aikas kadeja sun kasvihuoneesta;)
VastaaPoistaSirkku: Kysellään vielä Sailalta, mutta itse an ainakaan voi jyrsimen "rattiin" hypätä. Tuolla savimaassa en saa sitä liikkumana mihinkään, vaan lähtee käsistä. Ei riitä voimat :)
VastaaPoistaIntianminttu: Ei tuota kasvihuonetta muuten olisi, mutta kun saatiin lasit niin olihan se pakko tehdä.
Peurankello: Tykkään siitä itsekin. Vanha oli puolet pienempi ja kovin ahdas. Uusi on just passelin kokoinen. Yksi kattolasi hajosi talvella ja se pitäisi korjata ennen istutuksia.
Vastaus Sirkulle: kyllä kai, tai on minulla tänään niska/hartiat kipeät mutta en ole varma mistä, kun on kaikenmaailman remonttihommaa. Hartiahieronta olisi kyllä paikallaan.
VastaaPoistaKipeämmät olisi kyllä paikat huomattavasti, jos talikolla kääntäisi!
Oijoi, kyllä nyt käy kateeksi! Upeassa kunnossa sinun pihasi! Meillä on myös jyrsin, joka ei pysy mulla käsissä, vaan joudun myös odottelemaan armaan mieheni vapaahetkiä. Sinulle on muuten tunnustus blogissani :)
VastaaPoistaSaila: Kiitos :) Hartiat on kyllä puutarhan kanssa sellaiset kestokipeät, samoin olkapäät, käsivarret ja ranteet...
VastaaPoistaSara: Sama kohtalo :) Kiitos tunnustuksesta!
Onpa teillä siistit ja huolitellut kukkapenkit! Mäkin kuulin tuon sanomalehtieristyksen juuri ja olen jo testannut -en ollut tullut aiemmin edes ajatelleeksi muuta kuin sitä kallista eristyskangasta!!
VastaaPoistaLeena: Mä olen vakituinen vieras kylän isolla kierrätyspisteellä. Nyysin sieltä kaikki liikenevät sanomalehdet kun omat ei riitä :D
VastaaPoista