Värikäs löytö kirpparilta, tai oikeastaan sen parkkipaikalta.

Ensin täytyy kuitenkin ihmetellä näin ääneenkin, miten kiireistä voi olla yllättävillä vapaapäivillä.

Sain yhtäkkiä tämän viikon maanantain-keskiviikon vapaaksi ja kiirettä on riittänyt.

Olen saanut hoidettua lähes kaikki rästiasiat. On ollut lapsilla parturia, olen soitetellut sinne, tänne ja tonne ja saanut kaikki roikkuvat paperit Kelaan.

Lapsenkin asia etenee niin, että nyt valmistellaan asian viemistä seuraavalle viranomaiselle käsiteltäväksi.

Siinä kaikessa tekemisen puuskassa on sitten blogi jäänyt vähemmälle huomioimiselle.

Nyt tulee asiaan korjaus, ja esittelen uuden kaverini jonka ostin suoraan takakontista kirpparin parkkipaikalta.

Harvoin sitä tulee tehtyä niin äkillistä ostopäätöstä kuin tämän kanssa.

 Nuori mies oli juuri tuomassa tätä myyntiin ja kaiveli vielä muuta takakontista kun kävelin oman auton pysäköityäni ohi. Tälläisen tavaraharakan silmäthän iski heti kiinni oivaan saaliiseen ja silmiä kutkuttaviin kippurajalkoihin. Etenkin kun huono näköni onnistui rekisteröimään pieneen lappuseen kirjoitetun hinnan, 7e.

 Nuori mies kehui tätä vieläpä entisöidyksi. Siitä saatan olla hiukan eri mieltä ja tehdä uudelle ompelulaatikostolleni hiukan muutoksia. Väri olisi ihana palauttaa pähkinän sävyiseksi petsatuksi ja lakka päälle. Ruuvit pitää ihan ehdottomasti palauttaa vanhan näköisiksi.

Ja nuo vetimet, ne on aika, no, ei ne ihan sovi tyyliin.

Kodinhoitohuoneen fiksaa ja korjaa osio ei ole edennyt mihinkään. Odottelee edelleen hommiin miestä ja akkuporakonetta joka ei tunnu löytävän tietään kotiin sitten millään.

 (siis se porakone ei löydä tietä kotiin)

Enkä ole unohtanut saamiani tunnustuksia. Niihin lupaan palata tämän viikon aikana!