Perinteitä

Alkaa tämmösen liki nelikymppisen vappuperinteet olla hiukan erilaisia kuin kaksikymppisen. Kuten viime vappunakin, nytkin oli vuorossa lasikuistin siivous kesäkuntoon. Aikaa ja rauhaa oli, sillä äitini haki nuorimmat pojat luokseen yöksi. Teini luuhasi kirkolla ja vanhin poika fillaroi kaverilleen.

Kuvan orvokit on kuopuksen valitsemat. Perhekerho teki viime viikolla tutustumisreissun puutarhalle jossa jokainen sai valita oman orvokin. Kuopus valitsi itselleen keltaisen ja isoveikalle valkoisen. Keskimmäisen orvokin sai istuttaa itse, kotona se siirrettiin ruukkuun jonka olen saanut joskus äitienpäivälahjaksi. Orvokkeja uskaltaakin pitää jo lasikuistilla yöpakkasista huolimatta.Lasikuistin ikkunoita en vielä pessyt, saattaa olla muutaman viikon päästä tulossa kaivinkone kaivamaan ihan tuohon ikkunoiden viereen. Sitten taas likaa ja pölyä riittää. Muutenkin olen yleensä pessyt ikkunat vasta kun koivun siitepölyaika on ohi. Pihapiirissämme on kymmeniä isoja koivuja joten sitä siitepölyä riittää.

Korituoli on aika vähällä istunnalla. Kissat siinä tykkää välillä lepäillä. Viltti on löytö kirpparilta.

Kun kerran aikaa oli, sain hiottua mummon kaapin. Kaikki vaneriosat, kuten taustalevyt, laatikoiden pohjat ja leivinlevy meni vaihtoon. Mies kävi ostamassa uutta vaneria ja nyt vain odottelen että hän saa ne sahatuiksi. Kyllä tästä vielä kaappi tulee :)

Sunnuntaina jos EI sada, ajattelin lannoittaa ja kalkita puutarhan. Vielä olisi vähän haravoitavaakin ja sitä ikuista kesäriemua, kitkemistä voisi jo aloitella.