Kurarukkasesta on moneksi.

Kaapo satutti lauantaina tassunsa. Epäillään pihassa lojuneen lasinsirun tekosia sillä niitä riittää. Keväisin routa tuo aina vaan uusia pintaan eikä Kaapo tietenkään osaa niitä varoa. Piti miettiä suoja haavaiselle tassulle jotta ei kastu ennen kunnon ruven tuloa. Mies sen keksi, lasten vanha kurarukkanen. Muuten ihan toimiva, mutta Kaapo inhosi sitä. Hyvä kun tarpeillaan pystyi käymään, sillä niin epämukava se kurarukkanen Kaapon mielestä oli. Tänään saikin ulkoilla ilman suojaa.Tuolla pissatuslenkillä löydettiin kevään ensimmäiset sammakonkudut. Ihan kuin vieraalta planeetalta. Toivotaan ettei oja kuivu liian aikaisin kuten joinain vuosina on käynyt.

Naapurissamme olevan kesämökin asukkaat tulivat tänään tervehtimään uusia naapureita. Eihän me ollakaan kuin vasta viisi vuotta sitten ostettu tämä talo. Hiljaa hyvä tulee :D

p.s. Polka-suklaa oli hyvää. Ei mitään tajunnan räjäyttävää, mutta erittäin hyvää. Voisin ostaa toistekin.