Hermot saa aina takaisin, mutta ystävääni en saa. Hän menehtyi alkuviikosta syövän uuvuttamana keuhkokuumeeseen. Kiitos M niin monista ihanista muistoista ystävyydemme vuosilta, tulen muistamaan sinut aina.perjantai 8. tammikuuta 2010
Hermojen menetyksiä ja vähän muunkin.
Kissoilla on mennyt hermot. Normaalisti eivät viihdy sisällä kuin syömässä ja nukkumassa. Vaan pakkanen on tehnyt tepposet paksusta talviturkista huolimatta. Sisälle pitää päästä ja kohta menee hermo kun ei ole mitään tekemistä. Sitten käydään kaveriin kiinni, hypitään seinille tai raavitaan kynsiä seiniin. Säpsytään ja saadaan kohtauksia. Kaikkea sitä mitä tehdään yleensä ulkona. Kohta alkaa mennä emännänkin hermot. Joskus sentään ollaan yhdessä tyttären sängyllä, sovussa kuten näissä tyttären ottamissa kuvissa.
Hermot saa aina takaisin, mutta ystävääni en saa. Hän menehtyi alkuviikosta syövän uuvuttamana keuhkokuumeeseen. Kiitos M niin monista ihanista muistoista ystävyydemme vuosilta, tulen muistamaan sinut aina.
Hermot saa aina takaisin, mutta ystävääni en saa. Hän menehtyi alkuviikosta syövän uuvuttamana keuhkokuumeeseen. Kiitos M niin monista ihanista muistoista ystävyydemme vuosilta, tulen muistamaan sinut aina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi, Katja! Syvin osanottoni ystäväsi puolesta... Sanat eivät riitä.
VastaaPoistaMenetin oman isäni syövälle viisi vuotta sitten; joten myötätuntoni ja ajatukseni ovat luonasi.
voi . :(
VastaaPoistaTäältä myös osaanotto menetyksen kurjuuteen.
Ihanat mössykät nuo teidän kissat!
VastaaPoistaJa minäkin haluan ottaa osaa suruusi...
Aamunkukka, Hanna ja jarna: Kiitos :)
VastaaPoistaKuvissa ainakin viettävät kissanpäiviä!
VastaaPoistaLämmin osanottoni!
Lämmin halaus ja osanottoni suruusi.
VastaaPoistaOsanottoni suuressa surussasi...
VastaaPoistaSuloisia kisuleja. Tuo tassun kuva on ihana.
osanottoni myös..<3
VastaaPoistameilläki kissat viihtyy nyt koko ajan sisällä ja väliin ne saa sellasia hassuja "kissahepuli"kohtauksia,että hippulat vinkuu!isoin kissaki pääsöö kiipeämään hirsiseinää tooosi ketterästi ja lapsukaisilla on hauskaa:)
Täältä myös osanotto!!! Koetahan jaksella!
VastaaPoistaNiin meille jäi paljon yhteisiä hauskoja muistoja ja olisi niitä suonut lisääkin tulevan,mutta elämä on ...
VastaaPoistaSoittele, koska voidaan tavata.
Tuija
Voi, osanottoni =(
VastaaPoistaMeillä on aivan sama noitten kissojen (3 kpl) kanssa. Ovat toistensa kimpussa ja heittelevät tavaroita kaappien päältä lattialle. Saldo tälle viikolle yksi Aalto -malja ja yksi kiva ja hintava Partyliten kynttiläsysteemi. Höh. Eli kalliiksi tulee muutenkin kuin sähkölaskujen osalta nämä pakkaset!
Osanotto suruun ja jaksamista.
VastaaPoistaIhanat kissat, kuka sitä nyt tuonne paukkupakkasiin viitsisi mennä palelemaan?
Osanottoni myös! Rakas tätini on myös hyvin huonossa kunnossa, ja suruviesti voi tulla koska vaan. Elämä on tällaista, sille ei voi mitään. Tärkeintä varmasti on kertoa läheisilleen ja ystävilleen kuinka paljon he merkitsevät, niin kauan kun he ovat lähellämme.
VastaaPoistaItse ajattelen aina, että kun on välit kunnossa sekä Taivaan Isän kanssa että läheisten kanssa, niin silloin on hyvä elää...
Kiitos vielä kaikille :)
VastaaPoistaYritän Tuija soitella alkuviikosta, tuon E:n kanssa on niin hankalaa nykyään puhelimessa olo...
Osanotto täältäkin :(
VastaaPoistaKauniita kissakuvia, erillaista ja piristävää.