Olen saanut monta asiaa etenemään tai valmiiksi puutarhassa. Työtä riittää lomallekin, ainakin kitkentää on tiedossa. Tänään ehdin kuvata nyt kesäkuussa kukkivia kaunottaria, ei mennyt kaikki aika mullan kuskaamiseen ja mustan kankaan kanssa sähläämiseen.
Kirkas oranssi ei ole lempivärejäni puutarhassa mutta näistä puutarhan alkuperäisistä idänunikoista tykkään. Nekin muuten kärsivät talvivaurioita, eivät ole koskaan ennen kukkineet niin vähän kuin nyt.
Mätäskurjenmiekka on huippukasvi. Se kasvaa minulla jopa suoraan savimaassa. Ja ikinä ennen ei ole ollut näin paljon kukkia mätäskurjenmiekoissani.
Luumulehdon reunus on mätäskurjenmiekkojen ja angervojen siementaimien vuorottelua. Tuli varsin onnistunut istutus. Taustalla näkyy vaaleanvihreänä pallohortensioiden rivi. Euron taimet ovat vahvistuneet vuosi vuodelta.
Alppikärhöjen aika alkaa olla ohitse ja seuraavaksi on jalokärhöjen vuoro. Ensimmäisenä taitaa ehtiä kukkaan 'Omoshiro'. Kukka on valtavan kokoinen ja miten ihanan värinen se onkaan jo nuppuna.
Ehdin jo surra 'Margaret Hunt' monsterikärhön menetystä, mutta ei se olekaan menetetty, nousee vain todella myöhään. Versoja on tulossa peräti kaksi. Huh mikä helpotus.
'Red Zinger' saksankurjenmiekkaa jaksan ihastella joka päivä. Se on kuin samettia, en onnistu millään vangitsemaan täysillä kuviin sen lumoa.
Toinen suosikkini on kirpparilta hankittu sininen saksankurjenmiekka. Niin tavallinen väri mutta silti tässä on jotain hienostunutta ja samaista sametin tuntua tummissa osissa kuin edellisen kuvan punaisessa kurjenmiekassa.
Punainen bellis on valloittanut jo yli puolet arboretumin kivipolusta. Saa asetella askeleensa todella tarkkaan jos tuosta aikoo kulkea tallaamatta belliksiä.
Nyppykurjenpolvi on yksi suosikeistani kurjenpolvien joukossa. Tykkään sekä kukasta että lehdistä. Löysin kitkiessä juurelta pari pientä siementaimea ja otin ne talteen, jos vaikka saisin taimet istutettua uudelle alueelle. Tätä levittäisin mieluusti muuallekin, pysyy kompaktin kokoisena ja muotoisena koko kesän.
Tiedän, että helteet eivät ole kaikkien mieleen eikä ne tee pitkään jatkuvana hyvää puutarhalle mutta silti olen niin tyytyväinen, että vihdoinkin on lämmintä säätä tiedossa. Ehkä uskaltaudun jopa uimarannalle uimaan.
Vau, miten hienoja kukkia ja värejä ♡ Rikkaruohojen kitkentää on tiedossa, kun lomareissulta kotiin palaamme. En ole vielä talviturkkia heittänyt, kun on ollut niin kylmää. Ehkäpä Juhannuksen jälkeen tarkenen uida :)
VastaaPoistaEn ole minäkään heittänyt vielä mutta jos järvet lämpenee hyvin helteiden myötä niin kai se on mentävä heittämään. Viilentää mukavasti puutarhatöiden lomassa.
PoistaVau miten ihana väri tuossa punaisessa iriksessä!
VastaaPoistaSe on mahtavan värinen.
PoistaOn aina upeaa, kun jokin kasvi herääkin henkiin. Hienoja kurjenmiekkoja. Hyvä rytmitys tuossa mätäskurjenmiekka-angervorivissä. Mätäskurjenmiekka taisikin olla se, joka tekee kukan tuonne puoleen väliin lehtiä. Red Zinger näyttääkin tosi kiehtovalta. Jänniä värejä aina joskus löytyy kasveista.
VastaaPoistaMinulle voi helteet olla liian tukalia, mutta jos saisi vähän kuritettua juhannuksena rikkaruohoja, olisi se bonusta.
Mätäskurjenmiekka on juuri se mikä tekee hassusti kukan tuonne vähän piiloon. Rikkaruohojen kurittamiseen menee minunkin juhannus.
PoistaOmoshiro on jo nuppunakin tavattoman kaunis. Kiva, että Margaret Huntkin on herännyt. Sitä ajattelee, ettei nyt yhden kasvin menetys niin kauheasti hetkauta. Mutta niin vain iloa riittää, kun joku jo vainaaksi nimetty ilmestyy mullan pintaan.
VastaaPoistaVitsi, kuinka punainen belliksesi on villiintynyt kukkimaan. Pakkohan noiden yli on kevein askelin liidellä, ettei vaan päälle astu.
Rikkaruohohommia riittää. Minulla on meneillään kivituhkakäytävien siivous. Ikkunarempan välissä.
Lämmintä on luvassa päivä toisensa perään. Tässä vaiheessa aurinko ja lämpö ilahduttaa. Vaan ei ehkä enää sitten, jos viime kesäinen toistuu. Eipä kuitenkaan manailla, vaan nautitaan.
Hyvää juhannusta sinulle!
Omoshiro on todella kaunis. Joistain kasveista tulee rakkaita ja niiden menetys kirpaisee, monsterikärhöni olisi ollut yksi sellainen mutta onneksi heräsi henkiin. Bellis on täysin villiintynyt, korvaa paljon sitä kun menetin mummon bellikset edellisenä tappotalvena. Samoin, hyvää juhannusta.
PoistaMinullakin Omoshiro aukaisi ensimmäisen kukkansa. Ihanat kurjenmiekat.
VastaaPoistaSe on mukavan aikainen kärhö. Tykkään kurjenmiekoista todella paljon.
PoistaTuo mätäskurjenmiekka jäi kiinnostamaan kovasti, en muista nähneeni sitä myytävänä? Olipa hienoa, että kaunis kärhösi on hengissä, sieltä se pian ponnistaa kunnolla kasvuun. Nyppykurjenpolvi on ihana!
VastaaPoistaOlen tuonut sen Virosta, en ole minäkään nähnyt kotimaan markkinoilla. Saat kyllä taimen kun tulee tilaisuus tavata. Nyppykurjenpolvi on ihana, nyt pitää vaalia pieniä siementaimia etteivät nuupahda tässä helteessä.
PoistaJee, 'Margaret Hunt' hengissä ja 'Omoshirossa' jo ensimmäinen kukka melkein auki! Meillä 'Omoshiro' tulee pikkuisen jäljessä mutta eiköhän sekin näillä helteillä ala pian aukoa ensimmäistä nuppuaan.
VastaaPoistaUpeita nuo kaikki eri väriset kurjenmiekat! Miten ihmeessä kaikilla muilla kukkii kurjenmiekat noin komeasti? Minä onnistuin viime kesänä saamaan ensimmäiset kukat viiteen vuoteen siperiankurjenmiekkoihin ja toiveikkaana ajattelin, että ne olisivat vihdoin päässeet kukintakokoisiksi. Turha luulo, ei näy nupun nuppua yhdessäkään ja niitä on kuitenkin kolmessa paikassa yhteensä varmaan 20 yksilöä. Vanha saksankurjenmiekka sentään kukki muutamalla kukalla, kuten se tekee melkein joka vuosi, mutta toinen ihan oikea lajike siinä vieressä ei ole kukkinut koskaan eikä ole ainakaan vielä tehnyt nuppuja näkyville. Tiedänpähän, mitkä lähtevät ensimmäisinä, kun pitää tehdä tilaa vaikkapa kärhöille!
Nyppykurjenpolvi kuuluu minunkin suosikkeihini. Siinä on hauskat lehdet eikä kukissakaan mitään vikaa ole.
Hyvää juhannusta!
Olen niin onnellinen, että Margaret Hunt on hengissä, ei haittaa vaikka jäisi kukinta väliin tänä vuonna. Seuraavaksi mies pääsee tekemään sille uuden tuen, entinen joutui papujen tueksi kun luulon kärhön jo hävinneen.
PoistaEn tiedä mikä on hyväksi kurjenmiekoille muuta kuin aurinko. Siperiankurjenmiekka, se perinteinen kasvaa minulla täysin savessa ja viihtyy, ehkä siinä salaisuus. Ja kukkii joka vuosi hyvin vaikka en jaa sitä koskaan. Leikkaan kasvuston matalaksi heti kukinnan jälkeen, muuten kasvaa kamalaksi rötvähtäneeksi pehkoksi. Saksankurjenmiekat tarvitsevat paljon aurinkoa juuristolle mutta ei sekään toteudu kaikkien kanssa. Sisko pihasta tuot liila ikivanha lajike leviää kuin häkä ja kukkii vaikka täysin varjossa ja muiden kasvien alle jääneenä. Jalostetutu ovat sitten nirsompia.
Bellis on kaunis kasvi kivikon reunalla. Sopivan matala ja aina iloisen oloinen. =)
VastaaPoistaNäin on ja kukkii mahtavan pitkään, voi sanoa että lähes koko kesän.
Poista