Avoimena

Avoimet Puutarhat ovat tältä vuodelta ohi. Pihassamme kävi ennätysmäärä vieraita, liki 200 henkeä. Yhdessä vaiheessa autoja oli piha, pihatie ja maantie pullollaan. Välillä saatiin pientä sadetta ja kuultiin ukkosen jylinää. Päivä oli ihana, kiitos kaikille vieraille. Kommenttinne nostaa vieläkin hymyn huulille ja saa mielen hämmentyneeksi siitä kaikesta positiivisesta palautteesta jota tänäänkin saimme.

 Keväällä ostin taimitapahtumasta marhanliljan, Lilium martagon. Nimeä lajikkeella ei ollut. Teki kuusi nuppua joista kolme tippui pois ja kolme kehitti kukan. Ostaessa tiesin vain värin, oranssi. Mitä sanotte, onko marhanlilja vai varjolilja?

 Pihan kuvatuimpia kasveja olivat tänään sormustinkukat. Ne ovatkin tänä vuonna ennätyskomeita ja niitä on runsaasti.

 Mustaseljani on pieni pensas ja sitä ostaessa valmistauduin henkisesti siihen ettei selja kuki ikinä. Tänä vuonna siihen tuli ensimmäiset kukkatertut, peräti kaksi kappaletta.

 Harmaakäenkukka on ihanan kamala. Se ei suostu kasvamaan siellä missä haluan, levittäytyy jopa nurmikolle. Kuitenkin, se löytää itselleen loistaviakin kasvupaikkoja kuten tässä kupariheisiangervon ja 'Pohjantähti' köynnösruusun kanssa.

 Sain kiitosta hyvin nimetyistä taimista. Yhdessä vaiheessa tajusin etten ole tehnyt pallerolaukoille nimikylttiä, ensimmäiset alkavat kukkia kivimuurin lämmössä. Ensi viikolla pitää kiertää puutarha vihkon ja kynän kanssa ja kirjata kaikki kasvit joille ei ole nimikylttiä. En pidä kylttejä kasveilla säännöllisesti mutta puutarhavieraille ne on kivoja.

Toinen runsaasti kuvattu oli kirjoapteekarinruusu Rosa 'Mundi'. Ja onhan se ihana, kuin polkakarkki.

Sääennusteet ensi viikolle näyttävät kamalilta. Ei tarvitse hellettä olla mutta että heinäkuussa olisi lämmintä vain +13 astetta, ei ole oikein minun juttuni lämpöä rakastavana ihmisenä.