Perintötonttu

Tänä vuonna talossa on erityisen vähän varsinaisia joulukoristeita. Valoja sen sijaan on paljon, ne palavat meillä puolet vuodesta pimeyden takia, ei siis pelkästään joulun takia, osa palaa jopa ympäri vuoden. Salin katossa roikkuu himmeli läpi vuoden, tuvan himmeli pääsee joulun jälkeen takaisin säilytyslaatikkoonsa. Kukkia on ostettu mutta niitäkin kohtuudella. Uusi seimi on kunniapaikalla salin suuren peilin alla.

Yksi joulukoriste meillä on esillä aina, ympäri vuoden. Koriste tuli isovanhemmilta perityn seinäkellon mukana. Tonttu asui jo mummolla seinäkellon kyljessä ympäri vuoden ja minä jatkan samaa perinnettä. Tonttu on meidän kotitonttu.

 Pienen kaarnan päällä istuva tonttu on ikivanha. Luulisin tämän olevan kotimaisen Weisten tekemä koriste. Olemus on hieman pölyinen mutta niin se vanhalla tontulla saattaa olla.

 Kellossa on juuri sopiva tasanne tonttua varten. Ennen osattiin tehdä ilmeikkäitä koristeita ja jotenkin hellyyttäviä. Vai onko se sitten nostalgiaa mikä liikuttaa mieltä vanhojen koristeiden kohdalla.

Tarkkasilmäiset voivat nähdä seinäkellon oikeassa alakulmassa jotain punaista. Siellä tonttu katselee ja ihmettelee nykymaailman menoa.

Miesväki haki tänään kuusen omasta metsästä. Nyt kuusi on sulamassa autotallissa ja huomenna se tuodaan sisään. Yksi joulun tärkeimmistä tehtävistä on edessä, kuusen koristelu.